Mieheni 9-vuotiaan pojan paino vaikuttaa nousevan jatkuvasti (en tiedä painoa). Yritän tehdä terveellistä ruokaa, mutta poika syö selvästi liikaa. Hotkii ruokansa ja ottaa jo lisää siinä vaiheessa kun muut ovat syöneet puolet annoksestaan. Salaattia poika ei syö, mitä kuitenkin aina on ruokailun yhteydessä tarjolla. Karkkia ja kaikkea muuta hyvää uppoaa myös vaikka kuinka paljon.
Poika ei liiku oma-aloitteisesti. Pelaa enimmäkseen tietokonepelejä ja katsoo telkkaria. Koulun liikuntatempauksessa poika ei meinannut jaksaa kävellä 2,5 kilometrin lenkkiä. Rupesi valittamaan jo vajaan puolen kilometrin kohdalla. Muut lapset juoksivat ympäriinsä edes takaisin ja toinen löntystelee hitaasti eteenpäin.
Minusta on jo aika huolestuttavaa jos 9-vuotiaalla pojalla on noin huono kunto. Tuntuu, ettei asia kuulu minulle, koska olen vain pojan äitipuoli. Olen itsekin ollut pienenä pullukka, mutta liikkunut olen aina. Kaikkien ei tarvitse olla laihoja ja urheilullisia, mutta kaikki pystyvät kuitenkin harrastamaan liikuntaa. Vaikka sitten kävelemistä.
Haluaisin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa, joka on kyllä myös tietoinen asiasta. Ajattelen pojan terveyttä ja sitä, mihin kyseinen elämäntyyli voi johtaa. Minusta tavat olisi hyvä korjata jo tässä vaiheessa. Olen kuitenkin vain äitipuoli ja minusta tuntuu myös toisaalta siltä, ettei asia kuulu minulle vaan pojan vanhemmille.
Poika ei liiku oma-aloitteisesti. Pelaa enimmäkseen tietokonepelejä ja katsoo telkkaria. Koulun liikuntatempauksessa poika ei meinannut jaksaa kävellä 2,5 kilometrin lenkkiä. Rupesi valittamaan jo vajaan puolen kilometrin kohdalla. Muut lapset juoksivat ympäriinsä edes takaisin ja toinen löntystelee hitaasti eteenpäin.
Minusta on jo aika huolestuttavaa jos 9-vuotiaalla pojalla on noin huono kunto. Tuntuu, ettei asia kuulu minulle, koska olen vain pojan äitipuoli. Olen itsekin ollut pienenä pullukka, mutta liikkunut olen aina. Kaikkien ei tarvitse olla laihoja ja urheilullisia, mutta kaikki pystyvät kuitenkin harrastamaan liikuntaa. Vaikka sitten kävelemistä.
Haluaisin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa, joka on kyllä myös tietoinen asiasta. Ajattelen pojan terveyttä ja sitä, mihin kyseinen elämäntyyli voi johtaa. Minusta tavat olisi hyvä korjata jo tässä vaiheessa. Olen kuitenkin vain äitipuoli ja minusta tuntuu myös toisaalta siltä, ettei asia kuulu minulle vaan pojan vanhemmille.
Vastaukset 74
Vanhimmat
jotenkin tuohon on puututtava,en ikävä kyllä osaa neuvoa.
ottakaa yhteys ravitsemusterapeuttiin,tai jonnekkin..
lääkäriin kai ensimmäiseksi?
riskit ovat suuret,on riski joutua kiusatuksi,murrosiässä tulee vielä riski joutua syrjityksi,varsinkin vastakkaisen sukupuolen syrjintä ottaa itsetunnolle :/
kaikki nuo olen kokenut,ja se tuhosi minut henkisesti.
ja meneehän lapsuus/nuoruus tavallaan hukkaan jos sen viettää yksin pelaillessa.
sitä aikaa ei saa ikinä takaisin.
mitään ei ole menetetty,ei todellakaan.
ruokavalio kohdilleen,ja poika olisi saatava liikkumaan.
ehkä lääkärin varoittavat sanat auttaa,ja lisäksi hän voisi ohjata teidät asiantuntijoiden pariin.
Ota ihmeessä asia puheeksi miehesi kanssa! Älä vähättele asemaasi "vain äitipuolena", sillä sinä olet tärkeä pojan kasvatukseen osallistuva aikuinen.
Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että mitään terveydenhoitajia tai ravitsemusterapeutteja ei apuun tarvita, koska poikapuolesi lihominen taitaa olla seurausta ahmimisesta, karkin syönnistä ja liikkumattomuudesta. Sinähän teet terveellistä ruokaa etkä syötä vain herkkuja, vai mitä?
Ehdotus:
Aterialla annostellaan ruoka valmiiksi kaikkien perheenjäsenten lautasille, myös salaatti eikä lisää saa ottaa - ei ainakaan 20 minuuttiin. Kun lapsi hotkii ruokansa, ei hänen nälkäkeskuksensa aivojen hypotalamuksessa ehdi toimia ja kertoa, että maha on täynnä. Kylläisyyden tuntemus syntyy aivoissa, ei mahalaukussa! Tähän prosessiin menee aikaa 20 minuuttia, joten ruokailla pitäisi rauhallisesti, laskea vaikka lusikka/haarukka lautaselle joka suupalan jälkeen ja jutella perheen kesken mukavia.
Lapsen ei tarvitse itse edes tietää, että kaikki tämä tehdään hänen laihduttamisekseen terveisiin mittoihin, kun järjestely laitetaan koskemaan kaikkia perheenjäseniä. 9-vuotias on vielä liian nuori ottamaan itse vastuuta omasta syömisestään, mutta lapsena opituista ruokailutavoista on vaikea päästä vanhempana eroon, vaikka haluaisi. Toisaalta ei pidä korostaa lapselle hänen lihavuuttaan. Pitää toimia viekkaasti ja hienotunteisesti niin, että poika tuntee itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on.
Karkkien syönnin rajoittamiseksi voisi ottaa käytäntöön karkkipäivän, jolloin karkkia ostetaan kohtuudella vain yhtenä päivänä viikossa. Samalla kotona voisi laittaa valmiiksi esim. porkkana- ja kurkkutikkuja aina saataville ja pilkkoa aluksi vaikka appelsiineja tai omenoita suupaloiksi ja viedä pojalle siihen tietokonepöydän viereen. Karkin sijaa arkena voisi sallia rusinoita, kohtuudella.
Makean himoa poistaa tapa syödä säännöllisesti aamiainen, kaksi lämmintä ateriaa ja 2-3 kevyttä välipalaa (esim. kevyt jogurtti, hedelmä tai ruisleipäpala), jolloin verensokeri pysyy tasaisena. Ahmimiseen on alun perin saattanut johtaa liian pitkät ruokavälit, jolloin verensokeri on alhaalla ja on kova nälkä. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit hyppyyttävät verensokeria ylös alas, joten vältä valkoista leipää ja muuta sellaista.
Liikkumiseen kannustamiseen isällä on suuri vaikutus. Miten isä itse liikkuu? Pojan intoa liikkumiseen vähentää huono kunto ja lihavuus, jotka molemmat saattavat olla pilkan aiheita koulussa tai kaveripiirissä.
Lihavuus on vakava asia, joka vaikuttaa lapseen niin fyysisesti, psyykkkisesti kuin sosiaalisesti. Tee kaikkesi, että miehesi tajuaa sen ja on mukana yhdessä työskentelemään sen päämäärän puolesta, että pojasta kasvaa terve aikuinen. - Jos lapsella on myös äiti, on yhteistyö ja samat säännöt molemmissa kodeissa erittäin tärkeää.
Kiitos vastauksestasi. Haluankin puuttua tähän asiaan jo nyt, koska tiedän että tilanne vain pahenee ajan mittaan ja sitä on vaikeampi korjata myöhemmin jos ja kun poika jo on kunnolla ylipainoinen. En tiedä onko terveydenhoitaja huomauttanut asiasta, mutta eivät hekään aina ilmeisesti ihan heti puutu asiaan.
Minulla on erittäin hyvä suhde poikaan, ja tiedän, että hän luottaa minuun. Minua askarruttaa ehkä eniten se, miten puutun 9-vuotiaan ruokailuun ja liikkumiseen ilman että hän loukkaantuu. En tietenkään halua hänen luulevan, että pidän häntä lihavana ja huonona. Tuntuu pahalta kieltää poikaa ottamasta lisää ruokaa kun hän on parissa minuutissa hotkinut annostelemani määrän, koska hän ei ymmärrä miksi. Ihmettelin jo seurustelumme alkuaikoina ruokaillessamme sitä, että vasta 8-vuotias poika syö enemmän kuin minä. Ehkä jopa enemmän kuin isänsä.
Pelkään tietenkin myös, että poika joutuu syrjityksi koulussa. Voin kuvitella että näin käy aika helposti jos poika välttää liikunnallisia leikkejä. Sellaisiahan tuon ikäisten poikien leikit nimenomaan ovat!
Ainut keino on kyllä ottaa asia puheeksi mieheni kanssa, koska tiedän, että meidän on laadittava yhteiset ja selvät pelisäännöt. Itse olen normaalipainoinen ja liikun lähes päivittäin ja mieheni liikkuu n. 3 kertaa viikossa kanssani. Poika lähtee joskus harvoin mukaan, mutta minusta olisi tärkeää saada hänet liikkumaan myös oma-aloitteisesti ja viettämään enemmän aikaa ulkona. Myös pelaamista pitäisi rajoittaa.
Tiedän, ettei mieheni pahastu vaikka otankin asian puheeksi ja ehdotan muutosta. On kuitenkin ollut vaikea huomauttaa asiasta koska kyseessä on kuitenkin hänen lapsensa. Mutta lapsen parastahan minäkin ajattelen ja kannan huolta hänestä, vaikka olenkin "vain äitipuoli".
Tuosta hedelmien ja vihannesten tyrkyttämisestä sanoisin sen verran, että haluttomuus syödä niitä voi tarkoittaa hedelmä ja vihannesallergiaa, joka ilmenee lapsena niin alitajuisen pienenä, ettei lapsi sitä itse ymmärrä. Sitten aikuisena puhkeaa varsinaiseksi allergiaksi.
Itselleni kävi noin. Lapsena ihmettelin, miten muut voivat tykätä tomaatista, kun siitä tulee kitalaki kipeäksi. Luulin, että se on tomaatin ominaisuus, ei minun. Allergisoiduin 21-vuotiaana. Nyt lähtee melkein henki esim. pähkinästä.
Näin jälkeenpäin kyllä osaan sanoa, että voi että kun lapsena omena, raaka peruna, porkkana ja maapähkinät kutittivat suuta.
Kun lapsi syö tuon ruokaremontin jälkeen syö hedelmiä, tarkkaile häntä. Raapiiko huulia tai leukaa. Pientä hermostuneisuutta. Jos on, voit kysyä, kutittaako suuta. Jos tämä toistuu, allergiatesteihin on mentävä. Sen jälkeen se painon hallitseminen vasta vaikeaa onkin. Mutta hedelmien syöminen tuollaisessa tilanteessa vain vaikeuttaa oireita ja altistaa varsinaisen allergian puhkeamaan nuorempana ja voimakkaampana.
Tietokonekielto, telkkaria vain valikoidusta ja pihalle vaikka seisoskelemaan aluksi. Vaihtoehtona on kotityöt tai läksyjen luku, niin eiköhän häivy ulos ovesta vapaaehtoisesti.
Jos on psyykkisesti terve lapsi, niin rupeaa siellä liikkumaankin. Kolme, neljä kertaa viikossa sen lisäksi johonkin liikuntaharrastukseen. Kaikki lihottavat herkut pois arkiruokavaliosta. Kaikki kuskaaminen pois Laiska-Jaakolta, kävellen kouluun jne.
Tarjoat niin terveellistä ruokaa, ettei ihraipanan tee mieli lisää tai vaikka tekisikin se ei haitaa, kun on niin kevyttä.
Tulee olemaan sinulle kiitollinen myöhemmin ja miehesi myös. Ota vain ohjat käsiisi, turha ihmetellä, onko sinulla siihen oikeus. Kyllä on!
Ei ole pahitteeksi myöskään antaa kersan ymmärtää, että on vastenmielisen näköinen ja luonnottoman huonokuntoinen lapsi noilla tottumuksilla. Yhdeksänvuotias voi jo itsekin tehdä päätöksiä, tietenkin vanhempien tuella.
kun poika tulee murrosikään, ei hän enää tottele.
Minulla on aivan sama ongelma, mutta kyseessä 13-vuotias poikani. Poika ei ole lihava, mutta syö minimaalisesti kasviksia ja liikkuu liian vähän. Kököttää illat pitkät tietokoneen äärellä, korkeintaan ajaa fillarilla muutaman sadan metrin päähän kaupoille. Aamulla sentään n. 1,5 km päähän kouluun ja sieltä takaisin.
Miettikää tarkoin mikä olisi sellainen liikuntalaji, johon pojan saisi innostettua. Onko lähistöllä mitään mielenkiintoisia käyntikohteita, jonne voisitte yhdessä kävellä?
Lähtekää yhdessä viikonloppuisin luontoretkille, jollekin patikkapolulle. Entäpä joku pallopeli jota voisitte harrastaa yhdessä?
Viikkorahoja annatte vain siinä tapauksessa, ettei poika osta muuten kuin karkkipäivänä karkkia. Jos ostaa muuten, rahat joksikin aikaa pois.
Älkää ostako myöskään omaan kotiin makeita, korkeintaan jonain sovittuna päivänä jäätelöä.
Kyllä oli karmea tuo otsikkosi, joka kertoi kaiken asenteestasi. Juuri tuolla tuomitsevalla asenteella ei tule muuta tulosta kuin henkisiä traumoja ja lihava mies. 9-vuotias on vielä LAPSI. Hänen ikäiseltään on liian aikaista vaatia vastuuta omasta syömisestään.
On väärin tehdä lihavuudesta liian suurta numeroa. Pieni ylipaino tuossa iässä sulaa varmasti ajan kanssa, kunhan ruokailutottumuksiin, etenkin ahmimiseen, puututaan hienovaraisesti, mutta vankasti.(Annoin jo neuvoja edellä nimimerkillä "myös syömisessä".) Sitä paitsi on terveellisempää laihtua hitaasti kuin nopeasti. Vanhempien on tärkeätä toimia itse esimerkkeinä, niin ruokailutottumuksissa kuin liikunnassa.
Vihannekset saattaisivat mennä paremmin jakeluun, jos ne sekoittaa ruoan sekaan esim. pastakastikkeeseen, risottoon, pataruokaan jne. Palat tarpeeksi pieneksi, ettei niitä ruveta noukkimaan sieltä ulos haarukalla. Pakasteissa on mitä monipuolisempia vihannessekoituksia, vaikka tuoreet kasvikset ovat tietysti vieläkin terveellisempiä. (Käytä mieluummin tummaa tai kaurapastaa ja tummaa riisiä. Niissä on enemmän kuituja.)
Ethän osta houkutuksia kotiin pojalle kuten chipsejä, limsaa, mehuja, keksejä, pullaa, valkoista leipää, vanukkaita ym. makeaa, joihin hän pääsee käsiksi koulusta tullessaan, jolloin aikuisen valvova silmä ei ole ehkä paikalla? Vaikka itse söisitkin niitä lihomatta, nauti niitä mieluummin kodin ulkopuolella tai pidä ne piilossa ja syö niitä salaa pojalta. Harkitusti pojankin on saatava syödä herkkuja. Laihduttaminen ei saa olla pelkkää kieltäytymistä.
Ja muista, äitipuoli, se valmis annostelu!
vierittänytkään. Vastuu on perheen aikuisilla, mutta tuon ikäinen voi kyllä jo päämäärätietoisesti itsekin olla mukana elämäntaparemontissa. Täytyyhän kolmasluokkalaisen jo koulutyöhönkin suhtautua pitkäjänteisemmin kuin päivä kerraallaan.
Kyllähän tuon ihrapalleron tosi lihava täytyy olla, jos ei paria kilsaa jaksa kävellä. Siitä jos jostain nimenomaan pitää tehdä numero. Koko elämä on pilalla muuten tuota menoa. Mitä siellä länkytätät paskaa? Hoikka lapsi liikkuu aina luonnostaan sen verran, ettei kävely tunnu missään.
Minusta sitä lihava lapsi on todella vastenmielisen näköinen ja täällä on minusta täysi oikeus ilmaista se. Vanhempienkin on hyvä tietää, että aikuisetkin helposti syrjivät lihavia lapsia, eivät ainoastaan lapset.
Jos ei liiku, istuu vaan tietsikan ääressä päivät pitkät, niin kyllä kunto menee huonoksi, oli sitten laiha tai lihava.
Voisitko olla nimittelemättä lihavaa lasta ala-arvoisilla pilkkanimillä tai olla ylipäänsä kommentoimatta mitään tällä palstalla, sillä vastauksiasi on inhottava lukea! Se, että sinulla on tarve käyttää tuollaista kieltä kertoo paljon suuremmasta ongelmasta kuin liikalihavuudesta ja sen terveysriskeistä.
..tunne tosiaan, kun lukee tuollaisia kirjoituksia! :( Onkohan se aina sama tyyppi kun täällä ilkeilee? Samantyylistä kielenkäyttöä olen huomannut täällä ennenkin!
Ja todellakin: suurempia ongelmia taitaa olla ilkeillä kirjoittajilla itsellään!
mene huonoksi, jos lapsi on hoikka. Syy- ja seuraussuhde on kaksisuuntainen. Lapsi liikkuu luonnostaan niin paljon. Pelaa palloa ja heittää kuperkeikkaa vaikka sisällä. Lapsella on niin voimakas tarve liikkua kuin koiranpennulla. Neljän lapsen äitinä tiedän hyvin.
Tämä kyseinen punkero kokee tietysti jo liikkumisen niin vastenmielisenä, ettei siihen ryhdy. Jos koulua on tuon ikäisellä keskimäärin viisi tuntia päivässä, niin valveilla oloa jää kymmenisen tuntia. Ei kukaan voi istua sitä aikaa koneella ilman että mielenterveys menee.
Kielenkäytöstä: Lihava lapsi on läskiporsas, mitä sitä kaunistelemaan. Kuulee sen varmasti koulussa päivittäin eli mitä se nyt haittaa täällä käyttää tuota sanaa.
On vain niin mieltä ylentävää hurskastella ja esiintyä täällä "parempana" ihmisenä, eikö vain?
Nyt en sitten toivomustesi mukaisesti kommentoi ainakaan ennen iltaa, kun lähden tästä lasten korismatsiin.
Hauskaa päivänjatkoa!
"Mitä isot edellä, sitä pienet perässä."
Ethän ole kasvattanut lapsistasi koulukiusaajia?
Hei! Ethän vain sattumalta ole se sama äiti joka tässä pari kuukautta sitten kehui niin estottomasti omia lapsiaan tällä samalla palstalla??
Neljähän niitä teidän lapsia oli? Ja taisivat olla niin hoikkia, jänteviä, kauniita, urheilullisia ja täydellisiä ettei ollut ihan tosikaan?
Ja jos vielä muistelen, niin eikös teidän perheen harrastuksiin kuulunut kytätä kaupassa lihavien ihmisten ostoksia ja sitten jälkikäteen suureen ääneen kommentoida asiasta?
Muistelen myös että oli jotain puhetta graavilohileivistä ja siitä että teidän nuorimmainen ei voinut sietää sipsejä. Oli kuulemma sanonut "yök" kun oli vain maistanutkin niitä synttäreillä.
Mahdatko olla se sama ihminen? Vai oletko vain toinen samanalainen säälittävä ihmis-parka, jolla on noin suvaitsemattomat mielipiteet? Tunnistitko ehkä itsesi tästä kuvauksesta?
En olisi muuten kiinnittänyt asiaan huomiota mutta kun kutsuit ylipainoista lasta "läskiporsaaksi" niin tuli heti mieleen että joku on sanonut noin aikaisemminkin samassa asiayhteydessä. Silloin aikaisemmin taisi olla puhetta myös "läskilän lapsista".
Kerrohan muuten, vieläkö luulet lapsiesi rakastavan sinua? Huomennahan on äitienpäivä.
Hyvin seuraatte! Itse en tunnista kuin tietysti vakituisella nimimerkillä kirjoittavat.
En muista että täydellisiksi olisin lapsiani kehunut, mutta hoikkia ja liikunnallisia ovat kyllä.
Kaupassa kyttäämistä en tunnusta, mutta toki sitä joskus tulee huomanneeksi mitä edellä oleva hihnalle lappaa. Näistä havainnoista kai sitten olen "suureen ääneen" puhunut, tiedä häntä?
Jätän omaan arvoonsa tuollaiset provoyritykset: "lapsesi eivät rakasta sinua" -tyyliin. Pidä hyvänäsi vain!
on kyllä itse jonkun terapian tarpeessa.Veikkaan jotta kyseessä on joku niuho uusioperheen "Rouva Täydellinen".
Jaahas, vai että sama mamma on asialla jälleen! Tämä oli kyllä arvattavissa. En oikein uskonutkaan että olisi olemassa ketään toista ihmistä joka kehtaisi puhua yhtä ilkeän irvokkaasti ja provosoivasti ylipainoisista lapsista.
No, tämä oli hyvä tietää. Ainakin nyt voidaan olla taas varmoja siitä, millä tasolla tämäkin keskustelu etenee jos sinä olet siinä kerran mukana.
Käsitit muuten jotain väärin. Tuo mitä luulit "provoyritykseksi" oli nimittäin kysymys.
Minä kysyin sinulta jotain.
Minä kysyin: "Vieläkö luulet lapsiesi rakastavan sinua?"
En siis sanonut etteivät he sinua rakastaisi. Kysymys oli tietenkin retorinen, eli en odottanutkaan siihen mitään vastausta.
Tarkoitus oli ennenminkin saada sinut miettimään sitä, kuinka kauan luulet ansaitsevasi lastesi rakkauden, luottamuksen ja kunnioituksen jos jatkat tuolla samalla asenteella eteenpäin?
Mutta ethän sinä tuollaisia mieti.
Voit kyllä ihan hyvin jättää tuon jutun omaan arvoonsa. Samalla tavallahan me muut yritämme tehdä näiden sinun juttujesi suhteen.
Vielä lopuksi, jottei totuus unohtuisi, laitan tähän osoitteen mistä löytyy tuo aikaisempi lasten ylipainoa sivuava keskustelu. Niin että muutkin voivat silmäillä näitä yleviä mielipiteitäsi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000194&posting=22000000023486143
Ei varmaan olisi pahitteeksi "Rouva neljän lapsen äidin" itsensäkkään käydä vähän virkistämässä muistia sen suhteen mitä tuli aikaisemmin oikein kirjoitettua.
Ai niin, erittäin hyvää äitienpäivää kaikesta huolimatta. Jos kerran äiti todella olet?
Tuollaista kaiken kattavaa yleistystä ei voi tehdä. Monet lihavat ovat hyväkuntoisia ja laihat huonokuntoisia. Paino ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia.
Terve lapsi liikkuu luonnostaan. Lapsen liikunnan välttämiseen saattaa olla terveydellinen syy esim. lievä sydänvika, jota ei vielä olla huomattu tai anemia, joka voi johtua useammasta kuin yhdestä syystä.
Äitipuolen ja pojan isän kannattaisi viedä poika perusteelliseen lääkärintarkastukseen. Kun sydämen terveys on todistettu hyväksi, voi poikaa houkutella rasittavampiinkin liikunnallisiin peleihin huoletta. Kun liikkuu, paino putoa ja kun paino putoa, on helpompi liikkua.
Oli tosiaan mun kirjoitus. Muuta ei ketjussa minulta sitten nähdäkseni ollutkaan. Sain aika paljon puolustustakin, jos huomasit.
Edelleen pidän terveellisiä elämäntapoja yhtenä suurimmista lahjoista, jonka vanhemmat voivat lapsilleen antaa. Kyse ei ole pelkästään fyysisestä terveydestä, vaan myös psyykkisestä tasapainosta.
Lihavuus ja koko elämän kestävä taistelu kiloja vastaan puolestaan on yksi pahimmista asioista, jonka lapselleen voi siirtää.
Eli sanaakaan en ota tuosta kirjoituksesta takaisin. Läskilän lapset nyt vain tarkoittavat lihavan perheen lapsia, eihän se kenellekään erityisesti ole kohdennettu. Yhtä hyvin voisin puhua Hoikkalan lapsista.
kommenttejani, kun tarkemmin katsoin.
Mutta edelleen: Joka sanan takana seison. Kielenkäyttöni on hieman keskimääräistä räväkämpää, mutta se ei muuta asiaa.
Kyllä olen samaa mieltä, ei porsaita saa haukkua ja loukata vertaamalla noita sympaattisia eläimiä inhottavaan, läskiin kakaraan.
no ootpa tyly ja epäempaattinen ihminen kun haukut alle 10 vuotiasta lasta inhottavaksi ulkonäön perusteella. Ei ulkonäköä voi käyttää pidettävyyden mittarina eikä lapset ole inhottavia! Onneks en todellakaan tunne sinunlaisia ihmisiä hyi!!
on tosiaan iljettävä, luonnoton näky eikä somista pikkupossuista tule puhua samassa lauseessa.
Tässä hiljattain tyttäreni joukkueen korismatsissa (ovat ihan pieniä vielä) oli yksi uskomattoman pullahtanut "pienokainen". Raukka puuskutti, läähätti ja oli yltäpäältä hiessä ja tulipunainen kun muut vasta lämmittelivät.
Kesken ottelua sitten tömisteli äitinsä luokse, istui maahan ja ilmoitti ettei jaksa enää pelata.
EIKÖ TÄMÄ OLE RIKOLLISTA VANHEMMILTA? Terveestä lapsesta on tehty vajaakuntoinen vammainen syöttämällä hänet ylipainoiseksi ihrakasaksi jo ennen kymmentä ikävuotta.
Kyllä tuollaisilta vanhemmilta pitäisi pikaisesti ottaa lapsi huostaan. Sehän on yhtä paha (pahempikin) kuin jos ipanalle syötettäisiin/juotettaisiin huumeita tai viinaa.
Miksi tuollaiset yleensä lapsia hankkivat, kun sitten tekevät siitä tarkoituksella vammaisen. Pahempaa kuin rikollista!
kommentit...oletko maho lehmä?Pysymme siis elukkalinjalla edelleen..
Jos tuo vastaus oli minulle, niin en ymmärrä mitä erityisen "väkevää" mielipiteissäni on. Mikä on "maho lehmä"? Olen vain sitä mieltä, että pikkuporsaat ovat söpöjä olentoja, joita kohtaan on loukkaavaa verrata niitä johonkin läskejä tursuavaan ihmiseen.
Oletko itse siitosemakko? Et varmaan, siat ovat fiksuja...
leivän päälle ja ei siinä kysellä niiden tunteita.
...että se ei tartu. Asennevamma sen sijaan tarttuu.
Sinun lapsesi saavat ehkä hyvät fyysiset eväät elämänsä alkuun, mutta miten mahtaa olla henkisen puolen kanssa?
"Ei ole pahitteeksi myöskään antaa kersan ymmärtää, että on vastenmielisen näköinen ja luonnottoman huonokuntoinen lapsi noilla tottumuksilla."
Ai niinkö te ihravuoret teette? Siksipä olettekin mitä syötte. Miksi sitten läskisten ihmisten tunteitten perään huudellaan. MItä tunteita nyt laardikasalla voi olla?
Etkö ole lukutaitoinen vai kulutatko kaiken aikasi omien ja lastesi kilojen tarkkailuun ja liikuntaan niin, ettet ehdi lukea ja sivistää itseäsi? Pitää olla harvinaisen yksinkertainen ihminen, joka vetää noin suorat johtopäätökset vieraan lapsen lihavuudesta: " Terveestä lapsesta on tehty vajaakuntoinen vammainen syöttämällä hänet ylipainoiseksi ihrakasaksi jo ennen kymmentä ikävuotta."
Mistä tiedät, että lapsi on terve? Ettei hänellä ole jotain aineenvaihdunnan sairautta? Lihavuuteen johtavat syyt ovat niin moninaiset ja monimutkaiset, että moinen yksisilmäisyytesi on tyhmyyttä, tietämättömyyttä tai pelkää typeryyttä ja ilkeyttä! Jos lihavuuden välttäminen olisi yksinkertaista, ei lihavia ihmisiä olisi olemassa. Ei ihmisiä, joihin voit verrata itseäsi, ja tuntea sairasta ylemmyyttä. Voi sinua ressukkaa! Lihavuus on todella pieni haitta verrattuna sinun asennevammaasi.
miten sinun lapsesi haukkuvat muita koulussa.Häpeä!
Lihavuuteen johtavat syyt ovat tosiaan moninaiset:liika syöminen, vähäinen liikkuminen, epäterveellinen, rasvainen, sokerinen ruoka.
Siinä ne. Ihan turha lässyttää lapsen kohdalla mistään "syömishäiriöstä"tms. Vanhemmat ovat vastuussa. Olen lukutaitoinen, normaalijärkinen, aikuinen ihminen. Minulla ei ole mitään tarvetta selitellä mustaa valkoiseksi. Olisihan minustakin toki voinut lihava tulla, jos olisin halunnut, mutta on toki mukavampi olla hoikka.
muuten noista jutuistasi naapuriksi.Noin sinä kerrot lapsillesiki nuo mielipiteesi ja lapsesi haukkuvat ja kiusaavat sitten kavereitaan.Kannattaiskohan miettiä mitä suustaan päästää tai kirjoittelee.
korkeasti koulutettuja. Kirjoitusasusi paljastaa, ettet voi olla sivistynyttä naapurustoani.
Lapseni eivät muuten kiusaa tai hauku ketään. Yksinkertaisia päätelmiä yksinkertaselta ihmiseltä.
Mistähän muuten johtuu, että ilkein koulukiusaaja, jonka muistan kouluajoiltani oli lihava? Myös lasteni koulussa on ainakin kaksi lihavaa, toisia kiusaavaa ja väkivaltaista poikaa? Jotenkin tulee mieleen, että rakkauden ja rajojen sijaan lapsille jaetaankin herkkuja.
sinun kirjoitukset kertoo ettet ainakaan itse ole kovinkaan korkeasti koulutettu ja fiksu.
naapurisi ovat korkeasti koulutettuja mutta,miten se sinuun liittyy,ei mitenkään.Oletkohan ehkä eksynyt väärälle asuin alueelle.
ole puhuttu nyt kuin sinun kavereiden(pikkuporsaiden)loukkaamisesta jne. :-DDD
Eikö sinulla tehnyt pahaa kun possukoitasi loukattiin rinnastamalla ne lihavaan lapseen.JA sille joka vertaa lasta läskiporsaaseen suosittelemme porukalla terapiaa.Helppoa.
Jos korkeasti koulutettu tarkoittaa tohtoria, niin en ole. Väitöskirja on harkinnassa, mutta ei sovi vielä elämäntilanteeseen.
Miten muuten kirjoitukseni kertovat matalasta koulutuksesta?
Mielenkiinnolla odottelen vastausta. Toivottasti se on jollain tavoin perusteltu eikä ajatukseton, idioottimainen heitto bittiavavaruuteen..
Voitko argumentoida (alkeellisten kykyjesi puitteissa) miten kirjoitukseni kielivät alhaisesta koulutustasosta.
Kuvitteletko, että mielipiteet, emootiot ja sosiaaliset taidot korreloisivat koulutuksen kanssa?
Voi teitä pikku palleroita!
Minä en kyllä usko että sinä olet todella se mikä väität olevasi. Et sinä oikeasti mikään neljän lapsen äiti ole.
En mitenkään usko että kukaan normaali äiti levittelisi noin hulluja juttuja.
Yrität vain provosoida muita.
Myönnä pois vaan! Olet todennäköisesti joku suhteellisen nuori ihminen jolla ei ole omia lapsia. Hyvä mielikuvitus ja lapsellinen huumorintaju sinulla kyllä on.
Ilmeisesti itselläsikin on
ylipaino-ongelmia koska tällä palstalla yleensä liikuskelet?
Vai oletko muka täällä tekemässä vain pyyteetöntä terveys-valistustyötä rahvaan keskuudessa?
Haluat ilkeillä lihavien ihmisten kustannuksella ja olet näköjään huomannut että paras tapa on iskeä suoraan herkkään kohtaan eli alkaa puhumaan pahaa ylipainoisista lapsista. Se onkin takuu varma aihe saada moni vetämään herne nenään.
Ilmeisesti nautit suuresti kun saat vetää täällä jonkinlaista hienostelevan natsi-äidin roolia. Välillä osaat kyllä olla aika uskottava, mutta turha luulla että tuo pidemmän päälle uppoaisi ainakaan kaikkiin.
Hauskintahan tässä on tietenkin se että olet näköjään onnistunut saamaan ainakin pari tätiä tosissaan uskomaan noihin sinun juttuihisi.
Jutuissasi on kyllä joitain epäjohdonmukaisuuksia.
Vielä helmikuussa sinulla oli kolme lasta. Nyt niitä onkin neljä. Oletko adoptoinut yhden lisää vai oletko vain noin kova lisääntymään? Etkai vaan ole jättänyt kertomatta meille että olit silloin raskaana ja olet nyt saanut yhden täydellisen jälkeläisen lisää? Oi voi.
Jatka vaan leikkiä jos siltä tuntuu. Kyllähän näitä sinun sepityksiäsi on hauska seurata, sitä en kiellä. Kerro vaikka taas lisää niistä "lapsistasi" jos et muuta keksi.
[email protected]
ja tuu katsomaan meitä. Tai laita oma osoitteesi, niin meilaan. Joka sana totta! Yksi lapsi muuten läpäisi tänään musaopiston loppututkinnon, toinen voitti koulun yleisurheilukisan (ja hoikkia ovat)
Mutta tiedän ettei tähän tule mitään vastausta. Olen niitä ainoita täällä, jotka vastaavat sanoistaan.
Joo, oon vähän ylipainoinen (BMI 26), en kai muuta ole väittänytkään? Mutta silti halveksin vanhempia, jotka syöttävät lapsensa luotaantyöntäviksi ihraporsaiksi. Vastaan itse myös ylipainostani.
Niin, sinulla ei ole "mitään tarvetta selitellä mustaa valkoiseksi". Sinä haluat nähdä kaiken mustavalkoisena, mutta sitähän elämän eri ilmentymät lihavuus mukaan lukien eivät ole.
Sinä olet itse ja opetat nyt lapsesi suvaitsemattomiksi ja varmasti koulukiusaajiksi. Sinulla ei ole tippaakaan myötätuntoa, empatiaa itsestäsi poikkeavia kohtaan. Olet suoraan sanoen sydämetön ämmä! Säälin sinua.
Get a life!
Huhhuh! Taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kommentti, jonka tälle palstalle kirjoitan. Mielestäni en kirjoittanut mitään sellaista, josta voisi päätellä minun olevan "sydämetön ämmä", joka kaiken lisäksi opettaa lapsensa koulukiusaajiksi. Mikä tuon purkauksen tarkoitus mahtoi olla? Tässä nyt valitettavasti tulee etsimättä mieleen, että mielenterveytesi ei ole ihan kunnossa. Mielipiteeni oli ehkä vähän kärjekäs, mutta se oli MIELIPIDE. Keskustella voidaan kärjekkäästikin, mutta haukkuminen on asia erikseen.
Ystävällisin terveisin
Sydämetön ämmä
Lue koko keskusteluketju uudestaan ja ajatuksella. Etkö todella huomaa, miten itse haukut lihavaa lasta läskiporsaaksi? Puheenvuorosi ovat omasta mielestäsi vain hiukan "kärjekkäitä". Omasta mielestäsi ne ensimmäisestä vastauksesta otsikolla "Pane se läskiporsas heti kuntokuurille" alkaen oli varmaan vitsikäs. Me muut lukijat ymmärrämme sen olevan huono sellainen ja pursuavan suvaitsemattomuutta, aggressiivisuutta ja syrjintää lihavia - jopa lihavia lapsia - kohtaan sekä äärimmäistä empatian puutetta, jota voi syntyä lapsena ilman rakkautta jääneen ihmisen mielessä. Jos itse provosoi, ei pidä ihmetellä, jos jotkut juttusi lukivat provosoituivat.
Omassa mielenterveydessäni ei ole mitään vikaa, mutta sinun mielenterveyttäsi epäilee varmaan moni lukija. Kirjoituksesi paljastavat juuri niitä asenteita, jotka synnyttävät koulu- ja työpaikkakiusaajia. En olettanut sinun suoraan kehottavan lapsiasi kiusaamaan koulutovereitaan, mutta asennekasvatuksesi voi johtaa siihen. Toivottavasti lapsesi koulu ja opettajat ovat hyviä, jotta kiusaamista ei esiinny.
Toivon lisää rakkautta, suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa kaikille, myös sinulle.
kun ei käytä vakituista nimimerkkiä.
MINÄ laitoin alkuperäisen kuntokuurijutun, mutten näitä "naurua riittää" ym. sen jälkeisiä kommentteja.
Tästä lähtien olen vaikkapa Alina!
-Alina-
Yhä paranee! Lupasin tuon taannoisen vastaukseni jäävän toiseksi ja niin ollen viimeiseksi tähän "keskusteluun", mutta pakko tuohon on puuttua. Siis EN OLE MISSÄÄN, KOSKAAN, EDES AJATUKSISSANI nimittänyt mitään lasta "läskiporsaaksi". Jos joku toinen nimimerkki on niin tehnyt, niin opettele seuraamaan tätä keskustelua.
No hyvin menee kirjoituksesi ainakin loogisesti jatkoksi tämän herjan heiton aloittajan kanssa. Älä meitä lukijoita syytä, jos emme erota teitä kaksosia toisistaan.
Voi voi, minkäs sille sinun tyhmyydellesi sitten voi. Luetun ymmärtämistä on vaikea opettaa, jos eväät ovat noinkin heikot.
Veit sanat suustani, nimimerkkiäsi myöten.
onnistuisit puuttumaan pojan ahmimiseen!
Eli kuten hyviin tapoihin kuuluu, kukaan ei aloita syömistä ennen kuin kaikilla on annos edessä ja myös odottaa kunnes muut ovat syöneet ruokansa loppuun. Ensin alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka. Mahdollisesti keitto ennen pääruokaa. Näin siihen ruokailutapahtumaan tulee paljon muutakin souvausta ja itse syöminen jää vähän taka-alalle. Poika varmasti tietää itsekin oman painonsa, niin tuo olisi hienovaraisempaa kuin suora sanominen.
poika pitäisi saada vaa'alle, jotta tiedätte miten iso ongelma teillä on. voitte myös kysyä terveydenhoitajalta, että kuinka paljon ja missä ajassa lapsen on turvallista laihtua.
tuon ikäisen syömisistähän vastuu on tietty teillä. varmaan hän jotain on kavereiltaankin oppinut, jos hekin syövät paljon karkkia jne. on myös ehdottoman tärkeää että kaikki hänen elämänsä aikuiset ovat tässä mukana, myös sinulla on ihan täysi oikeus huolestua ja osallistua!
saitkin jo tuossa aiemmin hyviä neuvoja esim. syömisen säännöllisyydestä ym. lapsellehan ne tietyt päivärytmit ovat todella tärkeitä.
heräsi myös kysymys, että mistä hän ne karkkinsa saa? ostatteko te niitä kotiin vai onko hänellä itsellään rahaa jolla ostaa karkkia? viikkorahoja ei kannata pois ottaa, jos hän sellaista saa. ennemmin kannattaa vähentää sen määrää ja ostaa sitten vanhempien rahoilla lapsen muut menot. ehkä hän ei käyttäisi itse rahaa karkkiin, jos hän joutuisi säästämään rahaa esim. uutta peliä varten?
tuon ikäinen tuskin ymmärtää täysin lihavuuden aiheuttamia terveysriskejä tai ihmiskehon fysiologiaa. kannattaa kuitenkin selittää jotain terveellisen ruokavalion hyödyistä, vitamiineista ym. jotta lapsi ymmärtää että teette tämän elämäntapamuutoksen hänen parhaakseen. terveellinen ruokavalio ei siis saa olla rangaistus hänen lihavuudestaan, vaan hyvä asia joka parantaa elämänlaatua.
liikunnan lisääminen voisi tapahtua esim. siten, että teette aluksi kaikki yhdessä kävelylenkkejä rentoon tahtiin, niin usein kun on mahdollista. käytte vaikka lähikaupassa tms. on hyvä liittää jokin syy kävelyyn, näin hyötyliikunta tarttuu poikaankin. onhan pojalla pyörä? pyöräretki voisi olla mukava. ottakaa hänet aina mukaan liikunnallisiin harrastuksiinne, kun vain mahdollista tai keksikää hänelle oma harrastus. hänet pitäisi saada vain kiinnostumaan jostakin. kokeilemalla löytyy varmaankin mukava laji. ostakaa kotiin esim. sulkapallomailat. menkää kesällä uimaan ja talvellakin voi käydä uimahallissa. kukapa lapsi ei pitäisi vedessä polskimisesta?
tuskin tuota pelaamista ja tietokoneellaoloa kannattaa kokonaan kieltää, mutta jotkin rajat silläkin on oltava. miettikää yhdessä lapsen kanssa, mikä olisi sopiva aika päivässä. ehkä viikonloppuisin hän saisi olla enemmän koneella kuin arkisin?
tämä loppuviesti on nyt ehkä enemmän noille törkykommentoijille kuin aplle...
tuolla tuli myös aika asiattomia viestejä, tarkoitan tuota joka haukkui lasta läskiporsaaksi. hän on kai lihava, mutta tarvitseeko haukkua? se on pahinta mitä voi tehdä, että oma vanhempi vierittää lihavuuden lapsen syyksi ja vielä haukkuu rumaksi läskiporsaaksi. jos sellainen jatkuu, niin eipä voi lapsi enää vanhempaansa luottaa. voi tulla aikamoisia itsetunto-ongelmia. eli pitäkää huoli, ettei lasta mollata. voi olla, että häntä kiusataan koulussa jo pahastikin, mutta hän ei uskalla kertoa koska on häpeissään. joskus lihavat lapset myös ovat kiusaajia, jotta he itse välttyisivät kiusaamiselta.
Ruokavalion muutos!!Kaikki teollinen lisä&väriaine mössö minimiin.Arominvahventeet kannattaa kiertää kaukaa,aiheuttavat mm.ahmimista ja riippuvuutta.Ei valkoista sokeria,vaan tummaa ruokosokeria.Mahdollisimman yksinkertaista perusruokaa,varottava nopeita hiilihydraatteja.Lukaisepa Heikkilän Antin ravinto ja terveys-kirja.Tästä alkoi minulla uusi elämä,ahmiminen ja liika syönti loppui.
Kiitos mielipiteistänne ja hyvistä neuvoista. Olen miettinyt asiaa lisää ja tässä huushollissa pistetään kyllä nyt uudet säännöt pystyyn. Pelaaminen vähentyy. Lisää peliaikaa saa liikkumalla ja olemalla ulkona. Ostan pojalle ja hänen veljelleen ulkoleluja (sulkapallomailoja ym.). Ehkä liikunnan lisäämisen ajankohta on suotuisa nyt kun kesä on tulossa. Ruokaan sotken tästä lähtien kasvikset valmiiksi sekaan ja salaatti laitetaan lautaselle. Syömme vain tummaa leipää, pastaa ja riisiä. Pullaa ja keksejä ei osteta. Karkkia syödään vain viikonloppuisin ja silloinkin vain vähän.
Ajattelin jossain vaiheessa, etten halua nipottajaksi, mutta voihan tämän asian hoitaa nipottamattakin :-)
Onnea sinulle ja koko perheelle elämäntapamuutokseen! Se varmasti kannattaa.
Kerro joskus syksyllä, miten olette onnistuneet. Käytä samaa nimimerkkiä.
kyllä tuli paha mieli kun luki ketjua. aikuiset ihmiset haukkumassa nuoria lapsia. Ei ulkonäöllä pitäisi olla niin suuri merkitys. Sääliks käy tiedän tielle osuvia lapsukaisia. Toivottavasti ette ole ainakaan tarhassa tms. töissä tuolla asenteella.
Turha teidän edes puollustautua lihavuuden terveys vaikutuksien takia arvostelulla, koska tietä ei selvästikkään kiinosta muu kun toisten haukkuminen.Säälittävää.
Huh mitenköhän mahdattekaan suhtautua ulkonäöllisesti ei niin kauniisiin lapsiin, kehitys vammaisiin lapsiin, ulkomaalaisiin lapsiin, köyhiin... ehkä on parempi kun ette edes vastaa..*pettynyt*
kun siellä taas hurskastellaan ja ollaan niin hyvää, niiiiiin hyvää ihmistä.
Lihavuus ei ole pelkästään mikää "ulkonäköseikka", vaan vakava fyysinen, sairauksia, liikuntavaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia aiheuttava poikkeama etenkin lapsilla.
En ymmärrä laisinkaan miten tähän asiaan sotketaan kehitysvammat, lapsen kansallisuus tai muu ulkonäkö. Mutta mitä muuta voi odottaa ihmiseltä, joka ei ole oppinut edes yhdyssanoja. Eipä ainakaan loogista päättelyä.
Tuo kirjoitus, jota kommentoit taisi olla kehitysvammaisen kirjoittama. Päättelen näin, koska on vaikea kuvitella, että kukaan älykkyydeltään normaali olisi läpäissyt suhteellisen laadukkaan peruskoulumme noi alkeellisella kirjoitustaidolla.
Lukihäiriöstä tuossa tekstissä ei ole kysymys, eikä myöskään ulkomaalaisesta. Siksi kannattaisi suhtautua em. kirjoitukseen ymmärryksellä. Älyllisesti jälkeenjäänyt henkilö ei ehkä pysty ymmärtämään mikä ero on itseaiheutetun (tai vanhempien aiheuttaman)lihavuuden oikean sairauden tai vamman välillä. Puhumattakaan muista eroavuuksista, joita henkilöllä on valtaväestöön verrattuna.
Kehitysvammaiset ovat usein hyvin lihavia, mikäli heidän ruokailuaan ei kontrolloida.
on aiheuttanut lihavuus. Lihavillahan yksinkertaistenkin syy-seuraus -suhteiden käsittäminen on täälläkin todistetusti ylivoimaista.
Esim: "Jos kulutan enemmän kuin syön, niin laihdun." Tämä normaalihenkilölle varsin looginen lause, on lihavan yksilön järjen ulottumattomissa.
Lihavalle lihavuuden syyt ovat aineenvaihduntahäiriöissä, raskaassa luustossa, lääkityksessä, äitisuhteessa, vuorovedessä, horoskoopissa jne.
Tätä taustaa vasten täytyy tosiaan ymmärtää, että em. henkilö rinnastaa yhtäläisyysmerkin kera esim. lapsen lihavuuden ja etnisen taustan. Yli 70 ÄO:n omaavalle ihmiselle tämä tuskin tulisi mieleen.
Pakko oli vielä vastata kun alkoi huvittamaan
nuo teidän kommentit mun viestiin. Elikkä siis... kirjoitin tuon eilisen viestin illalla kiireessä-väsyneenä, joten kirjoitusvirheitä tuli mukaan runsaasti:). Se ei ollut tosiaan mitään parhainta suomenkieltä se viesti -> pahoittelen heh heh kun veditte herneet nenään siitä. Ja en toki ole kehitysvammainen, vaan hyvin kouluttautunut ihminen joten älykkyydessäkään ei ole mitään vikaa!:-D
Mitä tekstillä tarkoitin oli lyhykäisyydessään se, että en ymmärrä sitä miksi aikuiset ihmiset haukkuvat lapsia! se oli Se jutun pointti. Minusta se on väärin ja erittäin outoa-tuomittavaa käytöstä aikuisten taholta. Sarkasmi, jota yritin viljellä tekstissä huonoin tuloksin (viittaus vammaisiin, ulkomaalaisiin, köyhiin lapsiin ja kritiikkiin, jota he mahdollisesti saisivat haukkujien taholta tällä palstalla), meni ihan ohi näköjään. No joo se siitä sitten!!
Miksi kirjoitin: Jos olette lukeneet ketjun niin huomaatte että siellä tosiaan 9-vuotiasta lasta nimitellään. Lapsen lihavuus on ilmanmuuta vakava asia (terveysriski), johon vanhempien olisi hyvä puuttua, mutta en tekstissä kritisoinutkaan (korostanut) tätä lihavuus asiaa - vaan ihmisten Asenteita lasta kohtaan, kun he nimittelivät lasta porsaaksi:(. Rakentava kritiikki on toki hyvästä->Henkinen tuki, kannustus ja neuvot laihtumisen edistämiseksi. Siitä ei ole haittaa vaan hyötyä.
Joka tapauksessa...
Aurinkoista kevään jatkoa teille!
ja ottakaa rennosti älkääkä niuhottako niin paljon sapekkaiden kommenttejenne kanssa :-D .
Olet kovin väsynyt tänäänkin.
olet valmistunut, kun niin "kouluttautunut" olet. Heh!
Olet sitten korjannut yhdyssanavirheesi kirjoittamalla kaiken varmuuden vuoksi yhteen.
Kovin korkeasti koulutettu ei Suomessa voi olla, jos ei osaa kirjoittaa "suomen kieli", joka opitaan jo ala-asteiässä.
Huomaa myös persoonallinen isojen alkukirjainten käyttö.Täytyy myöntää, että kyseisen henkilön "sarkasmi" meni tosiaan ainakin minulta ohi. Hmm...olikohan vika minussa vai kenties ko. henkilön käsityksessä sarkasmista?
Kyllä aina ihmetyttää, että suomalaisen, kansainvälisesti korkeatasoisen peruskoulun voi läpäistä osaamatta kirjoittaa korrektia suomen kieltä.
(Tietysti emmehän voi tietää, onko tämä henkilö kyseistä laitosta suorittanutkaan. Ehkä hänen käsityksensä kouluttautumisesta on yhtä erikoinen kuin käsitys satiirista ;))
Mitä järkeä on puuttua kirjoitusvirheisiin? Tekstin ymmärtäminenhän se pääasia on. Sitä paitsi, ei tämä keskustelupalsta ole tarkoitettu vain korkeasti koulutetuille. Kirjoitathan sinäkin täällä. Sinulle tosin pääasia on piikitellä ihan mistä aiheesta vaan. Jo täytyy elämäsi olla tylsää, kun ei ole parempaa ajan huvia.
Vielä kerran tulin käymään täällä kun halusin nähdä mahd. kommentteja:-) ja tulihan niitä...
Mutta taas epäolennaisesta PILKUNVIILAUS asiasta. heh heh Eipä näillä keskustelu palstoilla kukaan kirjakieltä kirjottele:) jos rupeaa tarkastelemaan vakavissaan... ja miksi edes pitäisi.
Varsinaiseen asiaan->Uteliaisuus heräsi palstaa lukiessa ja pien GALLUPPI tuli mieleen äsken. Kysyn siis mitä ootte mieltä lasten nimittelystä?
ketään, varsinkaan lapsia! Varsinkin lasten psyyke on herkkä ja voi saada vakavia vaurioita.
Nimitteleminen ja ivaaminen etenkin lihavuuden tai jonkun muun ulkonäköseikan vuoksi on ajattelematonta, tyhmää, ilkeää ja väärin! Etenkin, kun pilkan kohteena on lapsi.
Ei kai kukaan yksittäistä lasta päin naamaa nimittelisikään. Mutta aivan eri asia on puhua läskiporsaista noin yleisesti. Mitä se läski sika olisi pienenä muuta kuin läskiporsas? Kysyn vain!
Lihavuus ei ole "ulkonäköseikka", vaan terveyshaitta. Eikö mene paksuun läskikalloon jo tämä tosiasia?
ihmisistä kuitenkin puhuttava asiallisesti! Ripaus empatiaa ei olisi pahitteeksi!
Olen aina ollut lihava enemmän tai vähemmän. On kiusattu jne. Mua ei ole koskaan neuvottu syömingeissä tms. Paistettu HK ja perunat on ollut pääasiallinen ruoka lapsena. Ja se on ollut huono esimerkki jonka olen nyt isona ja lihavana isänä päättänyt tehdä toisin.
Yleisesti ottaen esimerkkiä kakarat kaipaa. Matkivat kaiken mitä aikuiset tekee. Niin viinanjuonnissa kuin syömisissäkin.
Minä pyrin antamaan hyvän esimerkin enkä "rankaise" jos lapsi tekee saman virheen kuin minä. En siis turhia viisastele vaan teen kuten haluan lasten oppivan tässä elämässä elämään. Minun mielestäni on hyvä jutella ajatuksistaan lapsille/lasten kanssa. Ne kuulee vaikkei aina siltä vaikuta. Sitten ne vaan yhtenä päivänä tekee niin kun on pitkään haaveillut.
Mun elämän ohjeeni on: Lyö takas jos lyödään ja hauku takas jos haukutaan mutta älä koskaan alota sitä. Sillä isäni ohjeella mä olen pärjännyt hienosti vaikka isän tekemä ruoka olikin ykspuolista :)
Nyt on lihava avovaimo ja normaalikokoset lapset 7kk 2v ja 10v tytöt (olen 10v:n isäpuoli) ja ovat aivan ihania isin mussukoita. Olen keskustellut avoimesti lihavuudesta 10v tytön kanssa kun meidän laihduttamisesta on kysellyt. Olen vain sanonut että lihavuus ei huononna ihmistä mutta on riski sairauksiin eli fakta pohjalla meidän perheessä. Sanoo ettei halua mun laihtuvan mutta en kuuntele :)
elämään pätee myös meillä ja siihen kun vielä lisätään että JOKAINEN huolehtii omista lapsistaan ja asioistaan niin hyvä tulee.
asennetta kaivataan,näytetään itse esimerkkiä ja päätetään se lihomisen kierre.
olen myös ollut nuorempana lihava,ja voin sanoa että henkiset vahingot ovat ikuisia.
ei voida olettaa että ihmiset muuttuvat yhden tai kahden sukupolven sisällä.
(tietysti yritetään parhaamme)
siksi ylipainoisten perheiden tulee puuttua lihavuuteen koko perheen voimin,muuten se ei onnistu.
hyvää jatkoa teille,toivotavasti lapsistanne kasvaa terveitä ja onnellisia mukuloita =)