Estoniako ei kuulu

valtoimenaan - kysyt joltain perämieheltä tai AJATTELET.

Miten lastattu autokannellinen autoja irrotessaan kiinnityksistään liikkuisi kannella valtoimenaan?

http://www.kolumbus.fi/kurikka2/photos/photo12.jpg

eivät ole kannella kirjoitti:

valtoimenaan - kysyt joltain perämieheltä tai AJATTELET.

Miten lastattu autokannellinen autoja irrotessaan kiinnityksistään liikkuisi kannella valtoimenaan?

http://www.kolumbus.fi/kurikka2/photos/photo12.jpg

Olen ollut lautoilla ja peräporttilaivoissa matruusista ylöspäin, joten tiedän miten lasti kiinnitetään. Ja vaikka oletettaisiin, että itse auto pysyisi paikallaan, niin lasti kaatuu henkilöauton päälle jne., koska rekkojen lastit kaatuilevat jo maanteilläkin. Joten kyllä sinne tilaa tulee, kunhan keli vaan on tarpeeksi kova.
Ja vesi hoitaa lopun.

neuvoista.. kirjoitti:

Olen ollut lautoilla ja peräporttilaivoissa matruusista ylöspäin, joten tiedän miten lasti kiinnitetään. Ja vaikka oletettaisiin, että itse auto pysyisi paikallaan, niin lasti kaatuu henkilöauton päälle jne., koska rekkojen lastit kaatuilevat jo maanteilläkin. Joten kyllä sinne tilaa tulee, kunhan keli vaan on tarpeeksi kova.
Ja vesi hoitaa lopun.

niin onko teillä empiiristä kokemusta kuvatunlaisesta tapahtumasta lautoilla kovissa keleissä?

:D

ja siitä ylöspäin kirjoitti:

niin onko teillä empiiristä kokemusta kuvatunlaisesta tapahtumasta lautoilla kovissa keleissä?

:D

Ro-roissa valtameriliikenteessä, mutta me navigoimme ottaen huomioon myös merenkäynnin ym.
ja siksi emme saaneet laivaa emmekä lastia särjettyä. Montako kovaa pohjaiskua luulette lastin liikkumatta kestävän? Mutta jo muutama sata tonnia vettä autokannella riittää.

vaan kirjoitti:

Ro-roissa valtameriliikenteessä, mutta me navigoimme ottaen huomioon myös merenkäynnin ym.
ja siksi emme saaneet laivaa emmekä lastia särjettyä. Montako kovaa pohjaiskua luulette lastin liikkumatta kestävän? Mutta jo muutama sata tonnia vettä autokannella riittää.

Teillä ei sitten oluttkaan kokemusta seikasta jonka väititte tuntevanne.

:D

niin? kirjoitti:

Teillä ei sitten oluttkaan kokemusta seikasta jonka väititte tuntevanne.

:D

Olette harvinaisen oikeassa, en ole upottanut laivaa enkä aiheuttanut kenekään hukkumista.
Olen aina välttänyt ajamasta laivaani vastaavaan tilanteeseen, siksi en ole joutunut huutamaan "maydaytä" -.
Kapiaiset surraamassa Paseja, siinäkö teidän viitteenne?

sitä kirjoitti:

Olette harvinaisen oikeassa, en ole upottanut laivaa enkä aiheuttanut kenekään hukkumista.
Olen aina välttänyt ajamasta laivaani vastaavaan tilanteeseen, siksi en ole joutunut huutamaan "maydaytä" -.
Kapiaiset surraamassa Paseja, siinäkö teidän viitteenne?

jotka ovat nousseet matruusista 'ylöspäin' ollen viimein siellä 'ylhäällä' ja pissivät housuunsa kun jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu.

Te väitätte, että niin ja niin tapahtuu, mutta teillä ei ole kuitenkaan siitä kokemusta?


Vielä kerran: Milloin on tullut vastaan kuvaus umpeensa lastatun laivan kappaletavaralastin siirtymisestä vastaisessa aallokossa?

tumpeloita kirjoitti:

jotka ovat nousseet matruusista 'ylöspäin' ollen viimein siellä 'ylhäällä' ja pissivät housuunsa kun jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu.

Te väitätte, että niin ja niin tapahtuu, mutta teillä ei ole kuitenkaan siitä kokemusta?


Vielä kerran: Milloin on tullut vastaan kuvaus umpeensa lastatun laivan kappaletavaralastin siirtymisestä vastaisessa aallokossa?

on tässä asiassa?
Estonian lastina oli 40 rekkaa ja muutama pienempi ajoneuvo. Ei siis ollut läheskään "umpeensa lastattu".

Omakohtaista kokemusta on lähes Estonian kokoisen ro-ro aluksen lastin siirtymisestä myrskyssä. Alus jäi tämän seurauksena makaamaan lähes 40 astetta kallistuneena. Oikaistiin painolastia siirtämällä.
Melkoisia "räjähdysääniä" sun muuta rytinää oli kuultavissa.

tumpeloita kirjoitti:

jotka ovat nousseet matruusista 'ylöspäin' ollen viimein siellä 'ylhäällä' ja pissivät housuunsa kun jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu.

Te väitätte, että niin ja niin tapahtuu, mutta teillä ei ole kuitenkaan siitä kokemusta?


Vielä kerran: Milloin on tullut vastaan kuvaus umpeensa lastatun laivan kappaletavaralastin siirtymisestä vastaisessa aallokossa?

Mitä tarkoitatte ? Se oli normaali tie siihen aikaan, mutta housuun kuseminen ei ole kuulunut tapoihini.
Sellaisia kokemuksia on lienee vain niillä, jotka ovat upottaneet laivansa sekä osan miehistöään.
Onko teillä Estonian viimeisen matkan cargoplan, ts. oliko se "umpeenlastattu", trailerit "umpilastia" jne.; olette todennäköisesti varsinainen merenkulun ammattilainen- ainakin termit ovat hallinnassa. Nyt ei kuitenkaan ole kyse kappaletavaralaivasta.
Mutta ellette tajua täydessä vauhdissa ajavan lautan avoimen keulaportin kautta autokannelle syöksyvän vesimassan voimaa, niin turha sitä on edes yrittää selittää.

kappaletavaralastilla kirjoitti:

on tässä asiassa?
Estonian lastina oli 40 rekkaa ja muutama pienempi ajoneuvo. Ei siis ollut läheskään "umpeensa lastattu".

Omakohtaista kokemusta on lähes Estonian kokoisen ro-ro aluksen lastin siirtymisestä myrskyssä. Alus jäi tämän seurauksena makaamaan lähes 40 astetta kallistuneena. Oikaistiin painolastia siirtämällä.
Melkoisia "räjähdysääniä" sun muuta rytinää oli kuultavissa.

Käänsitte aluksen poikkiaallokkoon?

:D

teillä kirjoitti:

Mitä tarkoitatte ? Se oli normaali tie siihen aikaan, mutta housuun kuseminen ei ole kuulunut tapoihini.
Sellaisia kokemuksia on lienee vain niillä, jotka ovat upottaneet laivansa sekä osan miehistöään.
Onko teillä Estonian viimeisen matkan cargoplan, ts. oliko se "umpeenlastattu", trailerit "umpilastia" jne.; olette todennäköisesti varsinainen merenkulun ammattilainen- ainakin termit ovat hallinnassa. Nyt ei kuitenkaan ole kyse kappaletavaralaivasta.
Mutta ellette tajua täydessä vauhdissa ajavan lautan avoimen keulaportin kautta autokannelle syöksyvän vesimassan voimaa, niin turha sitä on edes yrittää selittää.

alus sukeltelee, niin sen nopeus leikkaantuu HYVIN NOPEASTI - visiirin irtoamisen edellytys on, että sukelluksen seurauksena yläpuoliset vesimassat repivät sen irti samalla vastakaisella vektorilla keulan noustessa ylös - alhaalta käsin on MAHDOTONTA.

Alta viisimetrinen allokko on LIIAN VÄHÄN.

kappaletavaralastilla kirjoitti:

on tässä asiassa?
Estonian lastina oli 40 rekkaa ja muutama pienempi ajoneuvo. Ei siis ollut läheskään "umpeensa lastattu".

Omakohtaista kokemusta on lähes Estonian kokoisen ro-ro aluksen lastin siirtymisestä myrskyssä. Alus jäi tämän seurauksena makaamaan lähes 40 astetta kallistuneena. Oikaistiin painolastia siirtämällä.
Melkoisia "räjähdysääniä" sun muuta rytinää oli kuultavissa.

jotain objektia lastiruumassa tai autokannella - olkoon se rekka tai kalajauhosäkki - kunhan ei ole nestettä.

VASTAISESSA AALLOKOSSA? kirjoitti:

Käänsitte aluksen poikkiaallokkoon?

:D

Olheet matkhassa silloin ja siksi vielä kirjoitammakin. Kysykeepä ruattalaisilta mitä siellä todella tapahtui.. Mutta teittiä siellä olisi tarvittu "umpilastamaan"- eller hur ? Kääntyykö alus konestopissa sivuttain allokkossa, vai täytyytkö se väkisin kiäntee ?

eivät ole kannella kirjoitti:

valtoimenaan - kysyt joltain perämieheltä tai AJATTELET.

Miten lastattu autokannellinen autoja irrotessaan kiinnityksistään liikkuisi kannella valtoimenaan?

http://www.kolumbus.fi/kurikka2/photos/photo12.jpg

Estonialla ainoastaan raskaat ajoneuvot oli surrattu kiinni kanteen ja nekin vain neljällä hihnalla ja kiiloilla, ei siis kunnon ketjuilla niinkuin rollareissa. Voi vain kuvitella kuinka hihnat kestävät ko. tilanteessa, aivan, eivät kestä. Henkilöautoja ei ollut surrattu lainkaan, ainoastaan vaihde ja käsijarru oli jätettävä päälle. Kyllä noissa kallistumissa(60° 16:sta minuutissa) rekat ja autot melko valtoimenaan liikkuvat.

voidaan kuvata kirjoitti:

jotain objektia lastiruumassa tai autokannella - olkoon se rekka tai kalajauhosäkki - kunhan ei ole nestettä.

Rekka / traileri ei ainakaan aiemmin ole ollut "kappaletavaraa", mutta ovat saattaneet olla lastattu sellaisella.

sitä luokkaa, että kirjoitti:

alus sukeltelee, niin sen nopeus leikkaantuu HYVIN NOPEASTI - visiirin irtoamisen edellytys on, että sukelluksen seurauksena yläpuoliset vesimassat repivät sen irti samalla vastakaisella vektorilla keulan noustessa ylös - alhaalta käsin on MAHDOTONTA.

Alta viisimetrinen allokko on LIIAN VÄHÄN.

Visiirin repi irti nimenomaan alhaaltapäin kohdistuva voima keulan "pudotessa" merta vasten.

Visiiri ei irronnut pelkästään aaltojen voimasta niinkuin sinä ja muut amatööri-nojatuoliteoreetikot luulette, laivan pystysuuntainen liike merta vasten valtavalla voimalla sen teki.

Suora lainaus tutkijalautakunnan raportista:

"visiirin kiinniotysten lujuus ei ollut riittävä kestääkseen aallokon aiheuttaman 7-9 MN kokonaiskuormituksen joka vastaa 13-20 MNm avaavaa momenttia"

Aallokon aiheuttama kuormitus siis noin 700-900 TONNIA!!

Näin siis sama asia insinöörien laskemana jonka jokainen ammattimerenkulkija tietää "perstuntumalla".

Suosittelen kaikille amatööriteoreetikoille tutkijalautakunnan raporttiin tutustumista, löytyy netistä:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/nffsvxrhb5q.pdf

VASTAISESSA AALLOKOSSA? kirjoitti:

Käänsitte aluksen poikkiaallokkoon?

:D

Matalikolleko olisi pitänyt ajaa?
Kyllä senkin käännöksen turvallisuuden arvioi ammattitaitoinen ja kokenut aluksen päällikkö eikä mikään sunnuntaiveneilijä.
Ei hänkään voinut tietää että lastina olleiden muutamien rekkojen ja trailerien omat kuormat olivat suunnilleen täysin kiinnittämättä.

Surraaja kirjoitti:

Estonialla ainoastaan raskaat ajoneuvot oli surrattu kiinni kanteen ja nekin vain neljällä hihnalla ja kiiloilla, ei siis kunnon ketjuilla niinkuin rollareissa. Voi vain kuvitella kuinka hihnat kestävät ko. tilanteessa, aivan, eivät kestä. Henkilöautoja ei ollut surrattu lainkaan, ainoastaan vaihde ja käsijarru oli jätettävä päälle. Kyllä noissa kallistumissa(60° 16:sta minuutissa) rekat ja autot melko valtoimenaan liikkuvat.

Ei rollarin kaatumiseen tarvita aina edes merenkäyntiä esim takavuosilt tapaus joka sattui lastattaessa roro alusta ja jonka sivuportista( luotsiportista) pääsi vettä sisään ja kyseinen paatti kaatui siis kaijassa,että silleen.

leistonki kirjoitti:

Ei rollarin kaatumiseen tarvita aina edes merenkäyntiä esim takavuosilt tapaus joka sattui lastattaessa roro alusta ja jonka sivuportista( luotsiportista) pääsi vettä sisään ja kyseinen paatti kaatui siis kaijassa,että silleen.

Umpeensa pakattu laiva,kuset housuihin jne.?!?!

Vanha (klisee/)totuus,kun merellä tapahtuu maissa ollaan viisaita!

En minäkään käy opettamassa Pekka Korpea,miten hevosta ajetaan. Ja täähän ei päde kaikkeen, joskus tuntuu käsittämättömältä miten minulle annetaan ns. hyviä neuvoja miten laivaa PITÄISI ajaa.

Summa sumraarum:Mielipiteiden vapaus on vähintäänkin suotavaa.

leistonki kirjoitti:

Ei rollarin kaatumiseen tarvita aina edes merenkäyntiä esim takavuosilt tapaus joka sattui lastattaessa roro alusta ja jonka sivuportista( luotsiportista) pääsi vettä sisään ja kyseinen paatti kaatui siis kaijassa,että silleen.

Ro-ro, joka bunkrasi Jeddassa luukun kautta,haukkasi vettä ja kallistui, sekä kaatui lastin siirtymisen vuoksi perä töijättynä laiturissa.

Merzarion kirjoitti:

Ro-ro, joka bunkrasi Jeddassa luukun kautta,haukkasi vettä ja kallistui, sekä kaatui lastin siirtymisen vuoksi perä töijättynä laiturissa.

..ei edes tiedä, mitä "bunkrata" tarkoittaa.

Bemis György kirjoitti:

..ei edes tiedä, mitä "bunkrata" tarkoittaa.

Se saatta tosiaan olla monelle "umpilastaajalle" outo termi.

eivät ole kannella kirjoitti:

valtoimenaan - kysyt joltain perämieheltä tai AJATTELET.

Miten lastattu autokannellinen autoja irrotessaan kiinnityksistään liikkuisi kannella valtoimenaan?

http://www.kolumbus.fi/kurikka2/photos/photo12.jpg

YLE:n Teksti-TV:n uutinen sunnuntaina 27.5.2007:

"Estonia-tutkimukset puutteelliset" - Johtaja Johan Franson Ruotsin merenkulun tarkastuslaitoksesta myöntää puutteellisiksi sukeltajien tutkimukset Estonia-hylyssä laivan upottua. - Sukeltajien piti tutkia, ovatko laiva ja uhrit nostettavissa sekä vahvistaa kansainvälisen tutkijalautakunnan teoria uppoamisen syystä. - Franson vastasi tuolloin sukelluksista. Hänen mukaansa tutkimukset olisi tehty tarkemmin, jos aikanaan olisi esitetty kaikki avoimet kysymykset. - Uusin tutkimus selvittää yhdeksää teoriaa turman syystä, mm. sitä miksi alus upposi niin nopeasti. (http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P138_01.html)
*
Muutama lisätieto:

Ruotsin merenkulkulaitoksen (Sjöfartsverket) meriturvallisuusjohtaja Johan Franson toimi Estonian uppoamisen aikaan saman laitoksen pääjuristina (chefsjurist). Estonian katastrofia koskevan virallisen selityksen epäilijät pitävät Fransonia totuuden 'pääpimittäjänä'. Hän johti yhdessä Börje Stenströmin kanssa Estonian hylylle 2.-4.12.1994 suoritettuja sukelluksia. Franson oli liikkeelle paneva voima sen Eettisen neuvoston (Etiska rådet) taustalla, jonka tehtävänä oli antaa totuuden pimittäjille eettinen selkänoja. (Ko. neuvostoon ei otettu yhtäkään uhrien omaista.) - Eräässä kokouksessa Estonian uhrien omaisten ja journalistien kanssa joulukuussa 1994 Fransonilta kysyttiin, oliko Estonian oikeassa kyljessä reikä. Franson vastasi myöntävästi: ”Ja, det var ett hål på styrbords sida, men jag vet ingenting om den saken. Nästa fråga” (Kyllä, oikealla puolella kyljessä oli reikä, mutta minä en tiedä mitään siitä asiasta. Seuraava kysymys.). - Rolf Sörman esitti saman kysymyksen eräässä myöhemmässä tilaisuudessa – kokouksessa, jonka oli järjestänyt Ruotsin Psykologisen puolustuksen hallitus – ja sai Fransonilta saman vastauksen: ”Ja” (kyllä). - Kun Viron hallituksen asiantuntijaselvittäjä, valtakunnansyyttäjä Margus Kurm keväällä 2006 halusi kuulla Estonia-sukeltajia, se estettiin vetoamalla Fransonin sukeltajille asettamaan vaitiolovelvollisuuteen.