Miksi ihminen kärsii?
Elävien ja kuolleitten Jumala tempaisi eilen
äkillisesti pois elävien maasta neljä nuorta
varusmiestä. Yksi pelastui ja sai jatkoaikaa
Jumalalta .
Toivottavasti kuolemasta pelastunut mies ja
hänen omaisensa ,kuten murheen keskellä elävät
varusmiesten omaisetkin , käyttävät oikein
heille annetun armon ajan .Että kuoleman ja
katoavaisuuden keskellä edes jotkut heistä
tekisivät parannuksen syntielämästään ja
tulisivat Herrassa lohdutetuiksi. Ylistetty elävä
Herra Jumala että sinä teet syntisille hyvän
elämänmuutoksen raskaan puheesi jälkeen!!
Miksi maailmassa sitten on niin paljon sotia ja
kärsimystä ja sinä Jumala näytät pysyvän vaiti
pitkän aikaa? Entä pitäisikö meidän Herra
katsoa enemmän Estonian hukkuneisiin kuin niihin,
jotka sinä ihmeenomaisesti pelastit kuohuvasta
merestä?
Kärsimys on syvä Herramme salaisuus eikä siihen
löydy tyhjentävää vastausta. Ajatellaan vaikkapa
Jobia, jota Herra salli Saatanan koettelevan, ks.
Job 1. Tuleeko siis vanhurskaalle koetuksen hetki
Jumalalta vai Perkeleeltä?
Tai jos mietimme Saatanan sanoja Jeesukselle
maailman hallitsemisesta: ”…minun haltuuni se on
annettu”, Luuk. 4:6. Huom! ”annettu”. Kärsimyksen
maljankin voimme siis juoda Jumalan tai Saatanan
kädestä.
Monet maailman ihmiset ahdistuksen puristuksessa
enemmänkin kiroavat huonoa tuuriaan ja
olosuhteita tai syyttävät muita
onnettomuudestaan. Mutta olipa uskova tai
epäuskoinen, niin lähes aina piinassa on seurana
itku ja kirous, huokaus ja kyynel, mykkä epätoivo
pimeässä yössä. Ja silloin jotkut valittavat
kuten ristillä ihmisten syntien takia kärsivä
Jeesus: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
Kuitenkin uutta luova Jumala tekee valkeuden
heidänkin elämäänsä kuten vanhurskaalle Jobille.
Sinä ja minä kärsimme aina syntiemme
tähden .Kuten huorintehnyt mies tai nainen ,jotka
kärsivät petoksestaan ,niin heidän syntitekonsa
saattavat kyyneliin myös lasten tai läheisten
silmät Mutta syyttömästi tai syntitekojensa
tähden kärsivä ihminen saa nostaa katseensa
ristille tapettuun Jeesukseen, josta profeetta
Jesaja ilmoitti jo n.700 eKr:” Mutta hän on
haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu
meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli
hänen päällänsä että meillä rauha olisi, ja hänen
haavainsa kautta me olemme parantuneet” Jes.53:5
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
Elävien ja kuolleitten Jumala tempaisi eilen
äkillisesti pois elävien maasta neljä nuorta
varusmiestä. Yksi pelastui ja sai jatkoaikaa
Jumalalta .
Toivottavasti kuolemasta pelastunut mies ja
hänen omaisensa ,kuten murheen keskellä elävät
varusmiesten omaisetkin , käyttävät oikein
heille annetun armon ajan .Että kuoleman ja
katoavaisuuden keskellä edes jotkut heistä
tekisivät parannuksen syntielämästään ja
tulisivat Herrassa lohdutetuiksi. Ylistetty elävä
Herra Jumala että sinä teet syntisille hyvän
elämänmuutoksen raskaan puheesi jälkeen!!
Miksi maailmassa sitten on niin paljon sotia ja
kärsimystä ja sinä Jumala näytät pysyvän vaiti
pitkän aikaa? Entä pitäisikö meidän Herra
katsoa enemmän Estonian hukkuneisiin kuin niihin,
jotka sinä ihmeenomaisesti pelastit kuohuvasta
merestä?
Kärsimys on syvä Herramme salaisuus eikä siihen
löydy tyhjentävää vastausta. Ajatellaan vaikkapa
Jobia, jota Herra salli Saatanan koettelevan, ks.
Job 1. Tuleeko siis vanhurskaalle koetuksen hetki
Jumalalta vai Perkeleeltä?
Tai jos mietimme Saatanan sanoja Jeesukselle
maailman hallitsemisesta: ”…minun haltuuni se on
annettu”, Luuk. 4:6. Huom! ”annettu”. Kärsimyksen
maljankin voimme siis juoda Jumalan tai Saatanan
kädestä.
Monet maailman ihmiset ahdistuksen puristuksessa
enemmänkin kiroavat huonoa tuuriaan ja
olosuhteita tai syyttävät muita
onnettomuudestaan. Mutta olipa uskova tai
epäuskoinen, niin lähes aina piinassa on seurana
itku ja kirous, huokaus ja kyynel, mykkä epätoivo
pimeässä yössä. Ja silloin jotkut valittavat
kuten ristillä ihmisten syntien takia kärsivä
Jeesus: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
Kuitenkin uutta luova Jumala tekee valkeuden
heidänkin elämäänsä kuten vanhurskaalle Jobille.
Sinä ja minä kärsimme aina syntiemme
tähden .Kuten huorintehnyt mies tai nainen ,jotka
kärsivät petoksestaan ,niin heidän syntitekonsa
saattavat kyyneliin myös lasten tai läheisten
silmät Mutta syyttömästi tai syntitekojensa
tähden kärsivä ihminen saa nostaa katseensa
ristille tapettuun Jeesukseen, josta profeetta
Jesaja ilmoitti jo n.700 eKr:” Mutta hän on
haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu
meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli
hänen päällänsä että meillä rauha olisi, ja hänen
haavainsa kautta me olemme parantuneet” Jes.53:5
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastaus otsikkosi kysymykseen on kristillinen
työetiikka, jonka raamattu meille lahjoitti ja
sen voimalla saimme rakennettua sen auton, joka
varusmiehet vei pohjaan.
Emme kai syytä ahkeruutta tai hyvää elämäntapaa
siitä että suuri suru kohtasi näitä poismenneiden
omaisia.
Se on kovaa Jumalan puhetta jälkeenjääneille.
Mutta lohduta laupeuden Jumala edes joitakin
ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän toivolla.
nimenomaan siksi että on saatana. hän se aiheutti
ihmiskunnalle kärsimykset ja kuoleman.