Stalin kiteyttää suhteemme sosiaalidemokraatteihin, vasemmistososialisteihin ja muihin porvarien hännystelijöihin, jotka ovat kommunistiselle liikkeelle vaarallisempia kuin kapitalistit itse:
"Siirtymistä kapitalismista sosialismiin ja työväenluokan vapauttamista kapitalistisesta sorrosta ei voida siis toteuttaa hitailla muutoksilla, ei reformeilla, vaan ainoastaan kapitalistisen järjestemän laadullisella muutoksella, vallankumouksella.
Ollakseen siis erehtymättä politiikassa on oltava vallankumouksellinen eikä reformisti.
Edelleen. Jos kehitys tapahtuu sisäisten ristiriitojen ilmenemisenä, vastakkaisten voimien yhteentörmäyksenä näiden ristiriitojen pohjalla, näiden ristiriitojen voittamiseksi, niin on selvää, että proletariaatin luokkataistelu on täysin luonnollinen ja kiertämätön ilmiö.
Ei ole siis hämättävä kysymystä kapitalistisen järjestelmän ristiriidoista, vaan paljastettava ne ja tuotava ne julki, ei tukahdutettava luokkataistelua, vaan käytävä sitä loppuun asti.
Ollakseen siis erehtymättä politiikassa on harjoitettava leppymätöntä proletaarista luokkapolitiikkaa eikä reformistista proletariaatin ja porvariston etujen sopusoinnun politiikkaa, eikä myöskään kapitalismin sosialismiksi 'kasvamisen' luokkasovittelupolitiikkaa.
Sellainen on marxilainen dialektinen metodi, jos sitä sovelletaan yhteiskuntaelämään, yhteiskuntahistoriaan."
"Siirtymistä kapitalismista sosialismiin ja työväenluokan vapauttamista kapitalistisesta sorrosta ei voida siis toteuttaa hitailla muutoksilla, ei reformeilla, vaan ainoastaan kapitalistisen järjestemän laadullisella muutoksella, vallankumouksella.
Ollakseen siis erehtymättä politiikassa on oltava vallankumouksellinen eikä reformisti.
Edelleen. Jos kehitys tapahtuu sisäisten ristiriitojen ilmenemisenä, vastakkaisten voimien yhteentörmäyksenä näiden ristiriitojen pohjalla, näiden ristiriitojen voittamiseksi, niin on selvää, että proletariaatin luokkataistelu on täysin luonnollinen ja kiertämätön ilmiö.
Ei ole siis hämättävä kysymystä kapitalistisen järjestelmän ristiriidoista, vaan paljastettava ne ja tuotava ne julki, ei tukahdutettava luokkataistelua, vaan käytävä sitä loppuun asti.
Ollakseen siis erehtymättä politiikassa on harjoitettava leppymätöntä proletaarista luokkapolitiikkaa eikä reformistista proletariaatin ja porvariston etujen sopusoinnun politiikkaa, eikä myöskään kapitalismin sosialismiksi 'kasvamisen' luokkasovittelupolitiikkaa.
Sellainen on marxilainen dialektinen metodi, jos sitä sovelletaan yhteiskuntaelämään, yhteiskuntahistoriaan."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.