HS 12.5.2007 Mielipiteet
Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä huostaanotettujen lasten pakkoadoptiosta. Asiaan liittyy monenlaisia ongelmia koskien sekä ulkomailta adoptoituja lapsia että kotimaisia adoptiolapsia. Nykyisin huostaanotettuina on myös adoptiolapsia.
Kotimaisia adoptioasioita säätelee v. 1985 voimaan tullut laki lapseksiottamisesta, jonka mukaan alaikäisen lapseksiottaminen voidaan vahvistaa, mikäli sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen.
Lapseksiottamista ei voida lain mukaan vahvistaa, mikäli sen johdosta on annettu tai luvattu korvausta. Nykyinen laki edellyttää pääsääntöisesti, että lapsen vanhemmat antavat suostumuksensa lapseksiottamiseen.
Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua hoitavat Suomessa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia.
Kansainvälisen adoption hoitaminen on luvanvaraista toimintaa, mutta adoptioneuvonta lakiin perustuva aja maksutonta. Neuvonnan suunnittelu ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.
Käytännössä adoptioperheet kohtaavat usein lapsen murrosiän myötä ongelmia, jotka ovat huomattavasti biologisen lapsen murrosikää moninaisempia.
Adoptiolapset käy elämässään läpi aikanaan koettua hylkäämiskokemustaan. Monella adoptiolapsella on oppimisen ongelmia.
Kaikilla lapsen kohtaavilla tahoilla tulisi olla tietämystä ja valmiutta tukea lapsen kiinnittymistä vanhempiinsa, eikä lähteä syyllistämään vanhempia lapsen käytösongelmista.
Monelle adoptiovanhemmalle voi olla yllätys, että heidät lapselle apua hakiessaan syyllistetään huonoiksi kasvattajiksi.
Sosiaalitoimi voi esittää lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle, vaikka tämä voi olla tuhoisaa hänen kehitykselleen.
Pelastakaa Lapset ry_llä on moninainen rooli lasten asioissa. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat paitsi adoptioasiat myös sijaisperheasiat. Kunnat ostavat siltä lakimiespalveluja ja sen lakimiehet avustavat kuntia lasten huostaanottoasioissa.
Järjestö, joka auttaa perhettä saamaan itselleenadoptiolapsen, voi siten myöhemmin olla tämän lapsen huostaanottoprosessissa mukana sijoittamassa adoptiolasta sijaisperheeseen tai laitokseen.
Pitäisikö huostaanotettu adoptiolapsi adoptoida uudelleen pakkoadoptiolla, jos adoptiovanhemmat vastustavat?
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuore tukimus (2.4.2007) selvittelee laajan aineiston (1990-luvun alusta marraskuuhun 2005 saakka) pohjalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoituspäätösten syitä Helsingin kaupungissa. Sijoitusten ensisijaiset syyt löytyvät kouluvaikeuksista, 37 %, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, 52 %.
Adoptiovälittäjien tulisi seurata jälkihuoltona maahamme tuotujen lasten kohtaloa, mutta adoptiovälittäjät ilmoittavat, ettei lastenkotiin sijoitettujen lasten määrää ole tilastoitu.
Oletan, että lapsen luovuttajamaita kiinnostaisi erityisesti tällainen tieto. Asian tulisi luonnollisesti kiinnostaa myös adoptiovälittäjiä.
Pakkoadoptioehdotukset huostaanotettujen lasten kohdalla eivät näe lapsen etua. Ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että huostaanotto on vain väliaikainen toimi ja kaikkien viranomaistoimien tavoitteena tulee olla perheen jälleenyhdistäminen.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt Suomen valtion huomion huostaanottojen rajuun kasvuun erityisesti 2000-luvulla.
Suomen valtion tulisi näin ollen kiinnittää huomio perheiden peruspalveluiden toteutumiseen ja niiden laatuun, perheiden tukitoimiin ja oikeudenkäyntimenettelyn heikkouksiin.
Nykyistä ottolapsilakia ei tule laajentaa pakkoadoption osalta. Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ympärille on syntynyt monenlaista liiketoimintaa, eikä lapsikauppa käsitteenä ole kaukana totuudesta.
Leeni Ikonen
varatuomari
Sipoo
Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä huostaanotettujen lasten pakkoadoptiosta. Asiaan liittyy monenlaisia ongelmia koskien sekä ulkomailta adoptoituja lapsia että kotimaisia adoptiolapsia. Nykyisin huostaanotettuina on myös adoptiolapsia.
Kotimaisia adoptioasioita säätelee v. 1985 voimaan tullut laki lapseksiottamisesta, jonka mukaan alaikäisen lapseksiottaminen voidaan vahvistaa, mikäli sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen.
Lapseksiottamista ei voida lain mukaan vahvistaa, mikäli sen johdosta on annettu tai luvattu korvausta. Nykyinen laki edellyttää pääsääntöisesti, että lapsen vanhemmat antavat suostumuksensa lapseksiottamiseen.
Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua hoitavat Suomessa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia.
Kansainvälisen adoption hoitaminen on luvanvaraista toimintaa, mutta adoptioneuvonta lakiin perustuva aja maksutonta. Neuvonnan suunnittelu ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.
Käytännössä adoptioperheet kohtaavat usein lapsen murrosiän myötä ongelmia, jotka ovat huomattavasti biologisen lapsen murrosikää moninaisempia.
Adoptiolapset käy elämässään läpi aikanaan koettua hylkäämiskokemustaan. Monella adoptiolapsella on oppimisen ongelmia.
Kaikilla lapsen kohtaavilla tahoilla tulisi olla tietämystä ja valmiutta tukea lapsen kiinnittymistä vanhempiinsa, eikä lähteä syyllistämään vanhempia lapsen käytösongelmista.
Monelle adoptiovanhemmalle voi olla yllätys, että heidät lapselle apua hakiessaan syyllistetään huonoiksi kasvattajiksi.
Sosiaalitoimi voi esittää lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle, vaikka tämä voi olla tuhoisaa hänen kehitykselleen.
Pelastakaa Lapset ry_llä on moninainen rooli lasten asioissa. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat paitsi adoptioasiat myös sijaisperheasiat. Kunnat ostavat siltä lakimiespalveluja ja sen lakimiehet avustavat kuntia lasten huostaanottoasioissa.
Järjestö, joka auttaa perhettä saamaan itselleenadoptiolapsen, voi siten myöhemmin olla tämän lapsen huostaanottoprosessissa mukana sijoittamassa adoptiolasta sijaisperheeseen tai laitokseen.
Pitäisikö huostaanotettu adoptiolapsi adoptoida uudelleen pakkoadoptiolla, jos adoptiovanhemmat vastustavat?
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuore tukimus (2.4.2007) selvittelee laajan aineiston (1990-luvun alusta marraskuuhun 2005 saakka) pohjalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoituspäätösten syitä Helsingin kaupungissa. Sijoitusten ensisijaiset syyt löytyvät kouluvaikeuksista, 37 %, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, 52 %.
Adoptiovälittäjien tulisi seurata jälkihuoltona maahamme tuotujen lasten kohtaloa, mutta adoptiovälittäjät ilmoittavat, ettei lastenkotiin sijoitettujen lasten määrää ole tilastoitu.
Oletan, että lapsen luovuttajamaita kiinnostaisi erityisesti tällainen tieto. Asian tulisi luonnollisesti kiinnostaa myös adoptiovälittäjiä.
Pakkoadoptioehdotukset huostaanotettujen lasten kohdalla eivät näe lapsen etua. Ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että huostaanotto on vain väliaikainen toimi ja kaikkien viranomaistoimien tavoitteena tulee olla perheen jälleenyhdistäminen.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt Suomen valtion huomion huostaanottojen rajuun kasvuun erityisesti 2000-luvulla.
Suomen valtion tulisi näin ollen kiinnittää huomio perheiden peruspalveluiden toteutumiseen ja niiden laatuun, perheiden tukitoimiin ja oikeudenkäyntimenettelyn heikkouksiin.
Nykyistä ottolapsilakia ei tule laajentaa pakkoadoption osalta. Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ympärille on syntynyt monenlaista liiketoimintaa, eikä lapsikauppa käsitteenä ole kaukana totuudesta.
Leeni Ikonen
varatuomari
Sipoo
Vastaukset 18
Vanhimmat
lapselle apua hakiessaan. Nimittäin kun huomaavat olevansa syypäitä lapsen kaikkiin ongelmiin, joiden ratkaisuun sosiaalityöntekijöillä on käytössään ratkaisun taika-avain: huostaanotto.
PeLan kieron sekavasta roolista on ollut arvostelua täälläkin. Sama puulaaki antaa ja ottaa lapsia, joskus samallekin taholle erilaisissa elämäntilanteissa.
Eikö nykyisen lapsikaupan järjettömyyttä kuvaakin hyvin, että seuraava järjetön kysymyksenasettelu on yleensä mahdollista:
Pitäisikö huostaanotettu adoptiolapsi
adoptoida uudelleen pakkoadoptiolla,
jos adoptiovanhemmat vastustavat?
Adoptiovälittäjille ei pystytä Suomesta kertomaan tietoa lastenkoteihin sijoitettujen adoptoitavaksi annettujen lasten määrästä!
Joskus 80-luvulla lakia muutettiin kirjausten osalta muka asiakkaan yksityisyyttä suojaavaksi. Hah! Sillä haluttiin peitellä niitä tekaistuja ja mielikuvituksellisia syitä, joilla viranomaiset lapsia huostaanottavat!
Kai nyt hiukan ulkomaillakin ihmetellään, että Suomeen annetaan lapsia adoptoitavaksi, mutta viranomaiset eivät osaa jälkeenpäin kertoa, missä he ovat loppujen lopuksi!
Ja vielä enemmän ihmettelisivät kun tietäisivät, millaisin syin viranomaiset vievät lapsia yhtä hyvin adoptiovanhemmilta kuin biologisistakin perheistään.
elämässä moinen kaksoisrooli olisi välittömästi tutkinnan kohde.
Suomi on kuin kehitysmaa, täällä saa jopa lapsenkin "katoamaan"...... sivistysvaltio SUOMI.
Mitäs sitä nyt, jos muutama lapsi katoaa, eihän se nyt niin tarkkaa voi olla.... eikä varsinkaan, kun kyseessä on suomalainen viranomaisten pyörittämä lasten suojelu ............
Toivon todella että tämä lastensuojelun "epämääräinen korttitalo"
kaikkine söpötyksineen ja mutusutusatuineen
kaatuu mahdollisimman pian.
lasten suojelu toiminta suomessa....
viranomaisia, yksityisiä, varpuja ja urpuja, järjestöjä, rahaa satoja miljoonia, lapsia, nuoria siellä täällä eikä oikein kukaan tiedä missä ja millaisissa oloissa, kuka hoitaa ja ketä hoitaa ja miten hoitaa, valvooko kukaan ja jos valvoo, kuka valvoo ja miten valvoo.....
että lapsen ja nuoren oikeusko tässä suomalaisessa lasten suojelun "sekametelisopassa" toteutuu....
YK:n lasten oikeuksien komitea on kyllä ihan toista mieltä
suomalaisten lasten ja nuorten asioista ja tilanteesta!
pitäsi herätellä myös päättäjiä, poliitikoita jne valvovia viranomaisia.
Vai pitääkö tässäkin asiassa odotella että vähintäänkin YK:n taholta taas asiaan puututaan............
".....Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ympärille on syntynyt monenlaista liiketoimintaa, eikä lapsikauppa käsitteenä ole kaukana totuudesta....."
vuoronperaan adoptoitaisiin lapsia sijareille ja bioille miten tuomarin mieleen milloinkin juolahtaisi ja kuka maksaisi eniten... kuten nyt tapahtuu jo huostaanottojen suhteen. Mihin unohtui lasssten turvallisuus ja kassvurauha. Miksi ei tueta laasten omien biovanhempien kuntoutumista vaan revitaan perheetkin hajalleen. Laki olisi hyva jos sita noudatettaisiin. Perheiden yhdistaminen, vanhemmuuden tukeminen, oma koti, lapsen ihmissuhteet... miksi sosiaalityantekijoiden ei tervitsekaan yhtakkia noutdattaa lakia. onko laki poistettu jo ja erovallattomuus sirkushuveineen tullut voimaan
37% huostaanotoista johtuu kouluvaikeuksista ja "vain" 52% sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Mitäs se "sosiaalinen vuorovaikutus" oikein tarkoittaa? Aiheuttaakohan se niitä kouluvaikeuksia?
Minkähän verran se Ikonen itse tienaa kun rustaa päivät pitkät valituksia hallinto-oikeuksiin vaikka tietää ettei ne kuitenkaan mee läpi. Vaikka mitäs välii, yhteiskuntahan maksaa varattomien biojen oikeudenkäyntikulut ja Ikonen ei tietenkään ite ota mitään palkkiota vaan rahathan menee sen firmalle.
syitä.
Ikonenko tuon tutkimuksen on tehnyt?
Onko 89% huostaanotoista tehty hoidollisten syiden vuoksi? Entäs ne juopot ja hullut vanhemmat?
vanhemmista...
Jos laskee huostaanotettujen kokonaismäärästä, 15.000:sta sen 37 %, mitä siinä pitäisi olla vanhempien alkoholinkäytön takia tehtyjä huostaanottoja, on summa 56.000 ja rapiat.
Paljonkos niitä sijariperheitä on tällä hetkellä? Käyvätkö summat yksiin ollenkaan?
Mutta yksi ulkomailla ihmetelty asia on se, että Suomessa ei tilastoida näitä asioita kunnolla, huostaanottojen syiden merkintäkin meni retuperälle 80-luvulta alkaen, kun päätettiin että muka on fiksumpaa asiakkaita kohtaan, että syitä ei niin tarkkaan kirjata.
HAH-HAH! KAIKELLA salailulla peitetään vain sossujen OMIA rötöksiä, ei muuta. Hoidollisten huostien yhteydessä ovat monet epärehelliset sossut yrittäneet löytää väkisin vääntämällä keksittyä perheistä jotain LAILLISIA huostaanottoperusteita. Mikä törkeä rikos perhettä kohtaan! Sieltä kumpuavat tällaiset käsittämättömät syyt kuin "liian isot vaatteet" tai muuta vastaavaa. Ja eikös Espoossa vielä 80-90-luvuilla otettu huostaan asunnottomuuden takia, kun ensin ei millään tavalla oltu kriisitilanteessa autettu perhettä asunnon pitämisessä, saattoi käydä, että autettiin asunnottomaksi joutumisessa. Vai onko siitä noinkaan kauan?
Tarkistuta laskelmasi vaikka kulman pubissa ennenkuin kirjoitat palstalle. Se on sama kuin Ikosellakin ja muillakin asianajajilla, lehdessä ja palstalla voi sanoa mitä vaan, vastuu siirtyy lukijalle.
Ps. Miksiköhän Ikonen ei kuulu asianajajaliittoon? Onko erotettu, vai eikö koskaan ole hyväksyttykään jäseneksi?
olla eri mieltä esimerkiksi sosiaalialan lastensuojelun virkamiesten kanssa.
Vaikka lakia rikotaan mennen tullen ja palatessa
niin asiakkaan pitäisi olla vain hiljaa ja alistua
(ja samalla myös alistua siihen että asiakkaan lasta kohdellaan viranomaisen taholta laittomasti;
jätetään tekemättä lapselle esimerkiksi lain määräämä huoltosuunnitelma jne
tai kun kouluissa ei anneta lapselle tarpeellista erityisopetusta ja sossu "pelastaa" lapsen koulusta huostaanottamalla hänet
tai jätetään vanhempien ja sijaisten sovittavaksi lasten yhteydenpidot, kun ne on lain mukaan sosiaalityöntekijän laadittava jne jne jne jne ...).
Voi h..i! Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla mitään joojoo miehiä tai naisia;
omilla aivoillakin on sallitua ajatella
myös Suomessa!
%-luvut ovat eduskunnan sivuilta samasta taulukosta, jota on käytetty uuden lastensuojelulain perusteluissa ja valmistelun yhteydessä JA JOTA sijaripalstalla joku rääpi samaan tapaan kuin sinä.
Jos mielestäsi taulukon luvut eivät ole vertailukelpoisia, niin nosta iso meteli, vaadi lakia uusiksi ja itseäsi asiantuntijajäseneksi kuultavaksi lakivaliokuntaan niiden sijalle, jotka siellä nyt olivat.
sinne typerine kommenteinesi! Tai aseta eduskunnan asema lakia säätävänä elimenä erittäin kyseenalaiseksi varsinkin itseesi verrattuna!
ovat tuoreesta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, eivätkä mitään Ikosen laskelmia, kuten sinä näytät kuvittelevan. Hän vain viittasi tutkimukseen artikkelissaan. Luetun ymmärtämisessä toivomisen varaa?
10 000 lasta ......
Mutta onkos se nyt niin väliä.....
pääasia että suomalainen sijoitusbisnes kaikkineen pyörii
syistä tehtyjä huostia. Loput sitten on hoidollisia huostaanottoja tai vanhemman esim. vaikean syöpähoidon takia huostattuja.
Oletko joutunut asiassasi asianajajien kaltoinkohtelemaksi vai onko vihasi huostaanottoihin liittyvää?
Onko kotona uusi kallis perhekoti tyhjillään odottamassa lapsiuhreja vai mistä on kyse?
Ikonen on niitä harvoja huostaanottoihin perehtyneitä asianajajia, jotka sentään liki mahdottomassa tilanteessa on pystynyt auttamaan asiakkaitaan. Ja lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä huostaanottoihin liittyviä laittomuuksia vastaan.
Miksi hänen työnsä häiritsee sinua?