Oliskohan nyt jo aika keskustella siitä, että jos kaikki ei ole voineet hyvin niistä hoitokokouksista, että mitä asialle olisi pitänyt tehdä. Tai mitä sille tästedes pitäisi tehdä tulevaisuuden varalta. Että ei samoja virheitä tekis kuitenkaan uudestaan.
Eihän tällaisesta hyödy kukaan, jos nämä asiat on aina pinnalla.
Eikö se ole sitä oikeaa viisautta, että jos virheitä on tehyt, että osais vaihtaa suuntaa. Ja että jos näin moni täällä on voinut huonosti näiden asioiden takia, että ainakin vois myöntää, että kyllä jossakin on menty vikaan. Ja pyytää sitä omaa puolta anteeksi, jos ei ole oikein osannut toimia.
Eihän se ole häpeä, jos ei aina osaa oikein tehdä, kukapa sitä osaa. Mutta myöntäis sen, että viallisia ihmisiä vaan ollaan
Ja eikä tämä vatapuolikaan olis enää liikaa lyömässä näillä asioilla.
Miksi ei nyt voi jo lyödä kättä päälle. Ja tehdä näin vanhoille asioille sen että sanoo, että nyt sovitaan nämä asiat ja unohdetaan kaikki vanha ja käännetään uusi lehti elämässä.
Eihän tällaisesta hyödy kukaan, jos nämä asiat on aina pinnalla.
Eikö se ole sitä oikeaa viisautta, että jos virheitä on tehyt, että osais vaihtaa suuntaa. Ja että jos näin moni täällä on voinut huonosti näiden asioiden takia, että ainakin vois myöntää, että kyllä jossakin on menty vikaan. Ja pyytää sitä omaa puolta anteeksi, jos ei ole oikein osannut toimia.
Eihän se ole häpeä, jos ei aina osaa oikein tehdä, kukapa sitä osaa. Mutta myöntäis sen, että viallisia ihmisiä vaan ollaan
Ja eikä tämä vatapuolikaan olis enää liikaa lyömässä näillä asioilla.
Miksi ei nyt voi jo lyödä kättä päälle. Ja tehdä näin vanhoille asioille sen että sanoo, että nyt sovitaan nämä asiat ja unohdetaan kaikki vanha ja käännetään uusi lehti elämässä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
kuin että aina ne vanhat asiat vedetään esiin. Kun tehtyä ei saa kuitenkaan tekemättömäksi.
miten se tarkalleen sitten menikään, mutta olen ehdottomasti samaa mieltä, että tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tapahtuneiden asioiden selitteleminen mitä ihmeellisemmin valhekäännöksin tekee niistä asianomaiselle yhä vaikeamman selvitettävän.
Oikeutta pitää saada niille poismenneille, jotka helvettiin saateltiin (on muuten raaka tapa tulla saattamaan viimeiselle matkalle ja käytöksellään ja puheillaan tuoda selkeästi kaikille ilmi että ei vainaja taivaaseen mene), heiltä ei voi enää anteeksi pyytää, joten jälkikäteinen anteeksipyyntö julkisesti on ainoa puhdistava teko. Itselläni ainakin on jatkuvasti paha mieli siitä mitä sukulaismummo sai kokea loppuelämässään ja vielä pilkanteko hautajaisissa oli sanoinkuvaamatonta.
Nyt on helppo olla kanssasi samaa mieltä.
Kiitos sinulle noista rakentavista sanoistasi.
vängellä yrittää muuttaa asioita. Vaikka olis saanut vääryyttäkin kokea, jos toinen ospuoli ei sitä huomaa.
Ei sillä voita kuitenkaan mitään. Vaan sitä lyö vaan omaa päätään seinään jos on liian itsepäinen.
Omista asteneista johtuu kuitenkin paljon, että miten ne asiat ja neuvottelut onnistuu toisten kanssa.
Jos joku asia ei mene niin kuin itse on ajatellut, eikö silloin kuitenkin olis viisaampaa ja kannata luopua ja antaa periksi?
Päinvastoin, kärsiin siitä, että teidän välit on tällaiset, näin huonot. Itse haluan elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa, mikäli se minusta riippuu.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Mutta faktaa…..
A. Tekemää ei saa tekemättömäksi.
B. Keskustelut aiheesta ei ole relevantteja, puolin ja toisin.
C. Vain muutama tosi aktiivi vasaranmies on enää hengissä
D. Se mustaa heidän sukunsa, joiden vika se ei ole.
Kaikkien edun mukaista olisi anteeksipyyntö, mutta siihen myös liittyy asioiden purku, sillä on vielä hengissä, minunkin tuttavapiirissä yli kymmenen, jotka elävät väärien ja epämääräisten syytelyiden kanssa, hyvin raskasta vahvuutta.
Koen myös syyllisyyden olevan suuri näillä hoitajilla ja heille uskovina se kyllä järjestyy ylhäältä, Jeesuksessa, mutta asia on hoitamatta. Sitä ei Herra hyväksy.
Asiassa on vain yksi mutta. SRK joutuu myöntymään muutamassa seikassa olleensa väärässä Raamatun suhteen.
1. Ehtoollisen syntien antaminen
2. Jeesuksen luoma vapaus seurakunnan valinnassa
3. Henkilökohtaisen riippuvuuden ( kyttäys, pukeutumisessa, ja ehostuksessa) sekä syntien määrittelyn jättäminen Vapahtajan ja ihmisen määrittämiseksi, sillä synti on ihmisen erkaantumista Jumalasta, ei seurakunnasta.
Tämä vaarantaa SRK;N vain me opin, ja He eivät uskalla jättää vain asiaa Jeesuksen harteille, Hän pitää seurakunnan pystyssä, jos se on Jumalan tahto.
Siunausta yritykselle.
Jos usko on vahva, epävarmatkin asiat voi jättää Jeesukselle.
sitä, että alettais opissa tinkimään ja sitä muuttamaan, en alkuunkaan.
Vaan aivan muuta ja etupäässä sitä vaan, että jos on tullut huonoja sanoja loukkaantumisia ja sen sellaista.
Eikö ne pienet ylilyönnit ole jo korjattu yleisellä tasolla ainakin. Seuroissa ja kokouksissa, ehkä joidenkin sidottujenkin kanssa. Sekä niiden, jotka ovat tulleet takaisin ja tehneet vl-parannuksen. Niissä tilanteissa veeälläkin menee itseensä ja ns. ottaa omansa pois!
että asiat on vielä sopimatta. Ja tästä saa kärsiä sivullisetkin.
Ainakin se syyttävä mieli näkyy täälllä vieläkin viesteissä sillon tällöin. Eikä niin kovin harvoin, ja kova ja armoton henki vastaa.
Jos asioita on sovittu, eikö olis aika unohtaa ne ja vaihtaa puheenaihetta?
Mitä virkaa sellaisella sopimisella on, jos ne asiat nostetaan heti kun selän kääntää uudelleen esille.
En sanonut, että minun kanssani olisi sovittu edes niitä pieniä ylilyöntejä!
Sitä paitsi silloin oltiin vl-seurakunnassa SRK:n vaatimuksesta ihan OPILLISESTI harhassa.
Eikö niitäkin pitäisi katua ja pyytää anteeksi?
Kannattaiskohan lähteä itse asialle ja liikkeelle ja ottaa ne ensimmäiset askeleet. Se voi toinen huomata sen jälkeen itsekin, jos on mennyt vikaan, kun asian ottaa puheeksi.
Jo on aikoihin eletty. Lasket siis Jumalan sanan väärinkäytön vain "ylilyönneiksi".
Ne ovat paljon vakavampia asioita kuin "ylilyönnit". Onhan kysymys JUMALAN PYHÄSTÄ SANASTA, jota SRK on karkeasti väärinkäyttänyt - vallantavoittelussaan.
Alan uskoa erääseen vanhemman polven puhujaveljeen, joka kerran saarnassan sanoi;
"Voi käydä niinkin, että viimeisellä ajalla, mahtuvat valitut istumaan tuohon ulkopuolella tätä seurasalia olevalle risuaidalle".
Tältä tosiaan näyttää, kun tätä palstaa seuraa.
On jos minkälaista SEKAVAA OPPIA". Yksi sanoo sitä, ja toinen tätä; eli:
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin".
Miksi vastasit x-vl:lle noin?
Seuraavassa viestissä hän selitti, ettei häneltä ole edes pieniä ylilyöntejä korjattu, saati sitä opillista harhaa, jonka vallassa hoitokokouksia pidettiin.
Veeällät selittävät sopineensa asiat, ne pienet ylilyönnit, ja siltikin aloittaja yrittää perätä niiden myöntämistä. Sehän on muka jo tehty! Miksi hän esittää tuollaista, vaikka kyse on, oli opillisesta eksymisestä? Sitä ei haluta myöntää!
hajoittaa koko lahko; kyllä kirkossa on tilaa!
Ei mitään.
1. Piet. 3:8
Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä
Raamatussa on hyviäkin kohtia. Tämä pätkä on juuri sellainen. Välttämättä ei tarvitse olla yksimielisyyttä, koska siinä saattaa sananvapaus olla uhattuna, mutta tuo loppuosa on hieno. Nöyryydestä en osaa sanoa. Ehkä kohtuullinen nöyryys on hyväksi, mutta ei liiallinen nöyryys. Ripaus itsekunnioitusta on tärkeää säilyttää aina.
Gal. 5:22
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
Ry:lle omaksuttu hengistä parannuksenteko-oppi.
Siinähän se perimmäinen ristiriita oli ja on.
Väärähenkisynti sitten "löytyikin" jokaisesta ihan tavallisestakin rivikristitystä. Vai onkohan joku välttynyt tuolta noina hoitokokousvuosina, se olisi mielenkinoista tietää.
Itse en voi antaa piiruakaan periksi ja myöntyä henkiparannusten oikeellisuuteen, koska se on raamatunvastainen.
Terveisin sirkka