Puulämmityksestä

puulämmityksestä, ei pelletistä.

----. kirjoitti:

puulämmityksestä, ei pelletistä.

mutta mainitsin muuten vaan tuon pelletti vaihtoehdon, eihän sitä koskaan tiedä.

Itsekin lämmitän puilla ja sen lisäksi auringolla
ja eikä ole kuin kuution varaaja.
Vaihdan alapaloisen pannun heti kunhan ilmat sallii, uusi odottaa autotallissa.

Jos sitten korotat piippua esim. haponkestävällä putkella, eristä se ettei kondensoi ja laita hattu
päähän.

merkkinen kattila sinulla on? Miten alapaloisen savuttaminen kun täyttö on päältä? Vai onko se ongelma, tarviiko pesää edes täyttää välillä vai riittääkö 1 pesällinen talviaikaankin?

Veda on edestä täytettävä, mutta sen edustusta ei löydy Pohjois-Suomesta. Onko käänteispalo järkevämpi kuin alapalo, vai onko näiden välillä merkittäviä eroja?

Haen luotetavaa, mahd. vähätöistä, huolto ja tuki pitää löytyä läheltä jos ongelmia ilmenee.

X_Y_Z kirjoitti:

merkkinen kattila sinulla on? Miten alapaloisen savuttaminen kun täyttö on päältä? Vai onko se ongelma, tarviiko pesää edes täyttää välillä vai riittääkö 1 pesällinen talviaikaankin?

Veda on edestä täytettävä, mutta sen edustusta ei löydy Pohjois-Suomesta. Onko käänteispalo järkevämpi kuin alapalo, vai onko näiden välillä merkittäviä eroja?

Haen luotetavaa, mahd. vähätöistä, huolto ja tuki pitää löytyä läheltä jos ongelmia ilmenee.

Tuo Veda 35:n minulla juuri on, suomenkileinen teksti nettisivulla puhuu alapaloisesta(joka myös periaatteessa pitää paikkaansa), mutta periaateeltaan se on käänteispaloinen.
Olen laskeskellut, että kattilan hyötysuhteella(noin 75%) saa kunnon koivupuuta polttamalla pesällisestä ulos noin 150 kWh eli hyvin eristetyssä talossa varmaan pääsee vuorokauden, vanhassa ja harvassa talossa ehkä 16-17 tuntia, siis jos pelkää lämmitystä ajattelee.Kuuman veden käyttö tietenkin vie myös energiaa. Se etu vedassa on, että, kun tuli on sammunut ja kattilan puhallin, niin vielä useiden tuntien(varmaan 4-5 tuntia) päästä voi heittää kattilaan puita, pistää puhaltimen päälle ja taas on tuli kattilassa, pakkaskutena siis ei tarvitse kuin yhden sytytyksen. Hiillos sytyttää puut.
Ei Vedalla ole edustusta kyllä missään muuallakaan Suomessa. Suoraan tehtaalta minäkin tilasin ja asun täällä Treen eteläpuolella. Transpointin auto toi pihaan ja rahti muistaakseni maksoi noin 80 euroa.
Nämä käänteispalot on ehkä ergonomisempia täyttää ja sitten ei ole tuota savutusongelmaa.Nuohous ainakin tässä Vedassa on todella helppo, ei tuubien veto harjalla(kuuluu toimitukseen) vie kuin pari minuuttia.

old_profile_10546 kirjoitti:

Tuo Veda 35:n minulla juuri on, suomenkileinen teksti nettisivulla puhuu alapaloisesta(joka myös periaatteessa pitää paikkaansa), mutta periaateeltaan se on käänteispaloinen.
Olen laskeskellut, että kattilan hyötysuhteella(noin 75%) saa kunnon koivupuuta polttamalla pesällisestä ulos noin 150 kWh eli hyvin eristetyssä talossa varmaan pääsee vuorokauden, vanhassa ja harvassa talossa ehkä 16-17 tuntia, siis jos pelkää lämmitystä ajattelee.Kuuman veden käyttö tietenkin vie myös energiaa. Se etu vedassa on, että, kun tuli on sammunut ja kattilan puhallin, niin vielä useiden tuntien(varmaan 4-5 tuntia) päästä voi heittää kattilaan puita, pistää puhaltimen päälle ja taas on tuli kattilassa, pakkaskutena siis ei tarvitse kuin yhden sytytyksen. Hiillos sytyttää puut.
Ei Vedalla ole edustusta kyllä missään muuallakaan Suomessa. Suoraan tehtaalta minäkin tilasin ja asun täällä Treen eteläpuolella. Transpointin auto toi pihaan ja rahti muistaakseni maksoi noin 80 euroa.
Nämä käänteispalot on ehkä ergonomisempia täyttää ja sitten ei ole tuota savutusongelmaa.Nuohous ainakin tässä Vedassa on todella helppo, ei tuubien veto harjalla(kuuluu toimitukseen) vie kuin pari minuuttia.

kokoinen varaaja sinulla on?
Kattiloita on monia merkkejä. Mietityttää vain nuo hyötysuhteet (eli lämmitystyön minimointi), puhaltimien/imurien kesto, piipun vaatimukset ja toimiminen, kattilan huollon minimointi.

Monella merkillä kun ei tuota edustajaa ole olemassakaan, niin kuinkahan niiltä tukea saa tarvittaessa.

X_Y_Z kirjoitti:

kokoinen varaaja sinulla on?
Kattiloita on monia merkkejä. Mietityttää vain nuo hyötysuhteet (eli lämmitystyön minimointi), puhaltimien/imurien kesto, piipun vaatimukset ja toimiminen, kattilan huollon minimointi.

Monella merkillä kun ei tuota edustajaa ole olemassakaan, niin kuinkahan niiltä tukea saa tarvittaessa.

Minulla on vanhasta järjestelmästä ainoastaan 1000 litran varaaja, eikä isompaa saisi sijoitettuakaan.Hommaa tässä vaiheessa kompansoin tarpeeksi suurella paisuntasäiliöllä(200 l), joten sietää käytännössä 100 asteen lämpötilan ja näinoleen latausta huomattavsti enemmän kuin jos vetäsi mittarit vain 80:en asteeseen.Aika yllätäen kovalla pakksella(lähtövesi 50) löytyy tuon kahdenkymmenen lisäasteen ansiosta 1,5 kertainen lämpömäärä varaajasta.Varolaitteena minulla on tuon pienen varaajan takia poltintermostaatti, joka sammuttaa puhaltimen, kun termostaatin asetusarvo saavutetaan.
Kun kattilassa on puhallin,se ei ole missään tekemisissä palokaasujen kanssa, joten uskon sen kestävän kyllä hyvinkin pitkään, näyttää olevan saksasalainen laatumerkki, jota myös stokeripuhalitmena käyttävät.Kattilan huolto kyllä on vähätöinen ja helppo tehdä.Vankaa tekoa kyllä on. Esim. etuluukku on niin painava, että kaksissa miehin se sisään kannettiin, kun se jouduttiin irroittamaan kattilaa sisäänvietäessä(pannuhuone alakerrassa).
Kokemusta muista käänteispalokattiloista minulla ei ole, mutta kyllä tuo rakenteen vankuus kiinnittää huomiota, kun vertaa noihin Jäspin, Jämän ja Aritermin puukattiloihin.Mielestäni pesän ovaali muoto on myös etu kovissa kuumuuksissa,etuluukku nimittäin on todella kuuma, kun palo on kovimmillaan.Jäspin käänteipalo on myös varsin korkea, meikäläisen pannuhuoneessa olisi melkein aiheuttanut sijoitusongelmia tuon takia.Jäspissä on lisäksi tuo imuri, joka on pakokaasujen kanssa tekemisissä.Vaikea sanoa mikä niistä paras on, meikäläinen on Vedaan vuoden kokemuksella varsin tyytyväinen.

old_profile_10546 kirjoitti:

Minulla on vanhasta järjestelmästä ainoastaan 1000 litran varaaja, eikä isompaa saisi sijoitettuakaan.Hommaa tässä vaiheessa kompansoin tarpeeksi suurella paisuntasäiliöllä(200 l), joten sietää käytännössä 100 asteen lämpötilan ja näinoleen latausta huomattavsti enemmän kuin jos vetäsi mittarit vain 80:en asteeseen.Aika yllätäen kovalla pakksella(lähtövesi 50) löytyy tuon kahdenkymmenen lisäasteen ansiosta 1,5 kertainen lämpömäärä varaajasta.Varolaitteena minulla on tuon pienen varaajan takia poltintermostaatti, joka sammuttaa puhaltimen, kun termostaatin asetusarvo saavutetaan.
Kun kattilassa on puhallin,se ei ole missään tekemisissä palokaasujen kanssa, joten uskon sen kestävän kyllä hyvinkin pitkään, näyttää olevan saksasalainen laatumerkki, jota myös stokeripuhalitmena käyttävät.Kattilan huolto kyllä on vähätöinen ja helppo tehdä.Vankaa tekoa kyllä on. Esim. etuluukku on niin painava, että kaksissa miehin se sisään kannettiin, kun se jouduttiin irroittamaan kattilaa sisäänvietäessä(pannuhuone alakerrassa).
Kokemusta muista käänteispalokattiloista minulla ei ole, mutta kyllä tuo rakenteen vankuus kiinnittää huomiota, kun vertaa noihin Jäspin, Jämän ja Aritermin puukattiloihin.Mielestäni pesän ovaali muoto on myös etu kovissa kuumuuksissa,etuluukku nimittäin on todella kuuma, kun palo on kovimmillaan.Jäspin käänteipalo on myös varsin korkea, meikäläisen pannuhuoneessa olisi melkein aiheuttanut sijoitusongelmia tuon takia.Jäspissä on lisäksi tuo imuri, joka on pakokaasujen kanssa tekemisissä.Vaikea sanoa mikä niistä paras on, meikäläinen on Vedaan vuoden kokemuksella varsin tyytyväinen.

Minulla on vanha yläpaloinen kattila ja 2000L varaaja. Kovilla pakkasilla olo on tosiaan kuin höyryveturin lämmittäjällä! Kesän mittaan edessä kattilan uusiminen ja alapaloinen olisi haaveena.
Tuollainen veda vaikuttaa toimivalta peruskattilalta varsinkin kun puhallin ei ole altis kuumuudelle ja puupesä reilun kokoinen hinnat vaan hirvittää esim jäspi ecopuu45 4200e!
Vedasta olen löytänyt kuvan ja että on ruotsista kotoisin mutta en hintaa ole löytänyt.
Minkä hintainen mahtaa olla tuollainen veda35?
Kattilassa ei näytä olevan valmiina puhallin-/pumpputermostaattia ja savukaasumittaria. Jäspissä näkyy olevan myos kiehunnanestoventtiili lisävarusteena.

lämmittäjä kirjoitti:

Minulla on vanha yläpaloinen kattila ja 2000L varaaja. Kovilla pakkasilla olo on tosiaan kuin höyryveturin lämmittäjällä! Kesän mittaan edessä kattilan uusiminen ja alapaloinen olisi haaveena.
Tuollainen veda vaikuttaa toimivalta peruskattilalta varsinkin kun puhallin ei ole altis kuumuudelle ja puupesä reilun kokoinen hinnat vaan hirvittää esim jäspi ecopuu45 4200e!
Vedasta olen löytänyt kuvan ja että on ruotsista kotoisin mutta en hintaa ole löytänyt.
Minkä hintainen mahtaa olla tuollainen veda35?
Kattilassa ei näytä olevan valmiina puhallin-/pumpputermostaattia ja savukaasumittaria. Jäspissä näkyy olevan myos kiehunnanestoventtiili lisävarusteena.

Viimeisimmän koneviestin, siis viime viikolla ilmestyneen, mukaan hinta on 3600 euroa, sisältäen tuon puhaltimen, lämpömittarin, puhdistusvälineet. Itse hankin samalla laddomat 21:n latausjärjestelmän, joten nyt en ole sitten varma, kumpaan kuului tuo savusola-anturi, jolla näkee, mikä on savukaasulämpötila. Oletukseni on, että se kuuluu kattilan varustukseen. Laddomat on kyllä ihan hyvä systeemi kattilan ja varaajan väliin, täyttää varaajan kerroksittain. Jos tulee sähkökatko, avaa ventiilin, jolloin vapaakierto pelaa kattilan ja pannun välillä ja kun veden lämpö alenee laddomaatin termostaatin alapuolelle, sulkee kattilan ja varaajan välisen kierron(kattila ei silloin jäähdy varaajan tahdissa).
Veda on kyllä täysin kotimainen valmiste ja tehdään pohjanmaalla Perhon kunnassa. Nettisuvu on eli www.veda.fi, josta näkyy periaatekuva ja tekstiä, mielestäni kannattaa myös lukea se ruotsinkielinen, on kattavampi.Kiehuntaventiili on yleensä kait sähkökatkon varalta, tämä Veda kyllä luonnostaan lopettaa palamisen, koskapa puhallin sammuu ja ilmaläppä menee kiinni.Kova hiillos tietenkin tuottaa tuonkin jälkeen tehoa, mutta pakkasilmalla ainakin se teho menee talon lämmitykseen.Poltettava puu saa olla 60 senttistä ja melkeimpä on eduksi, mitä suurempaa se on, ei siis tarvitse pilkkoa isokaan puu kuin keskeltä eli vähentää työmäärää myös klapitalkoissa. Koko etuseinä aukeaa, joten isonkin puun saa mukisematta sisään.

old_profile_10546 kirjoitti:

Viimeisimmän koneviestin, siis viime viikolla ilmestyneen, mukaan hinta on 3600 euroa, sisältäen tuon puhaltimen, lämpömittarin, puhdistusvälineet. Itse hankin samalla laddomat 21:n latausjärjestelmän, joten nyt en ole sitten varma, kumpaan kuului tuo savusola-anturi, jolla näkee, mikä on savukaasulämpötila. Oletukseni on, että se kuuluu kattilan varustukseen. Laddomat on kyllä ihan hyvä systeemi kattilan ja varaajan väliin, täyttää varaajan kerroksittain. Jos tulee sähkökatko, avaa ventiilin, jolloin vapaakierto pelaa kattilan ja pannun välillä ja kun veden lämpö alenee laddomaatin termostaatin alapuolelle, sulkee kattilan ja varaajan välisen kierron(kattila ei silloin jäähdy varaajan tahdissa).
Veda on kyllä täysin kotimainen valmiste ja tehdään pohjanmaalla Perhon kunnassa. Nettisuvu on eli www.veda.fi, josta näkyy periaatekuva ja tekstiä, mielestäni kannattaa myös lukea se ruotsinkielinen, on kattavampi.Kiehuntaventiili on yleensä kait sähkökatkon varalta, tämä Veda kyllä luonnostaan lopettaa palamisen, koskapa puhallin sammuu ja ilmaläppä menee kiinni.Kova hiillos tietenkin tuottaa tuonkin jälkeen tehoa, mutta pakkasilmalla ainakin se teho menee talon lämmitykseen.Poltettava puu saa olla 60 senttistä ja melkeimpä on eduksi, mitä suurempaa se on, ei siis tarvitse pilkkoa isokaan puu kuin keskeltä eli vähentää työmäärää myös klapitalkoissa. Koko etuseinä aukeaa, joten isonkin puun saa mukisematta sisään.

vedasta. Poltatko siellä kaikki talosroskat ynm palavat jätteet. Ajattelin vaan kun aina yläpalokattiloiden kohdalla mainoksissa sanotaan, että voidaan polttaa talousroskat yms, mutta ala ja käänteisten kohdalla tätä ei mainita? Niin ja mites se savuuttaako kun lisäät puita?

old_profile_10546 kirjoitti:

Viimeisimmän koneviestin, siis viime viikolla ilmestyneen, mukaan hinta on 3600 euroa, sisältäen tuon puhaltimen, lämpömittarin, puhdistusvälineet. Itse hankin samalla laddomat 21:n latausjärjestelmän, joten nyt en ole sitten varma, kumpaan kuului tuo savusola-anturi, jolla näkee, mikä on savukaasulämpötila. Oletukseni on, että se kuuluu kattilan varustukseen. Laddomat on kyllä ihan hyvä systeemi kattilan ja varaajan väliin, täyttää varaajan kerroksittain. Jos tulee sähkökatko, avaa ventiilin, jolloin vapaakierto pelaa kattilan ja pannun välillä ja kun veden lämpö alenee laddomaatin termostaatin alapuolelle, sulkee kattilan ja varaajan välisen kierron(kattila ei silloin jäähdy varaajan tahdissa).
Veda on kyllä täysin kotimainen valmiste ja tehdään pohjanmaalla Perhon kunnassa. Nettisuvu on eli www.veda.fi, josta näkyy periaatekuva ja tekstiä, mielestäni kannattaa myös lukea se ruotsinkielinen, on kattavampi.Kiehuntaventiili on yleensä kait sähkökatkon varalta, tämä Veda kyllä luonnostaan lopettaa palamisen, koskapa puhallin sammuu ja ilmaläppä menee kiinni.Kova hiillos tietenkin tuottaa tuonkin jälkeen tehoa, mutta pakkasilmalla ainakin se teho menee talon lämmitykseen.Poltettava puu saa olla 60 senttistä ja melkeimpä on eduksi, mitä suurempaa se on, ei siis tarvitse pilkkoa isokaan puu kuin keskeltä eli vähentää työmäärää myös klapitalkoissa. Koko etuseinä aukeaa, joten isonkin puun saa mukisematta sisään.

Sain uuden koneviestin käsiini ja siinä tosiaan näkyy olevan kattiloidenhinnasto. Kattiloiden hinnat ovat nousseet huimasti! Naapuri osti 10v. sitten jämä nature nykyinen jäspi ecopuun hinta 12000mk!! nyt 4200e!! Mutta sen kanssa on vaan elettävä!
Kyllä minä todennäköisesti päädyn Veda 35:seen ja siihen ne latauspumput yms..

kysymyss kirjoitti:

vedasta. Poltatko siellä kaikki talosroskat ynm palavat jätteet. Ajattelin vaan kun aina yläpalokattiloiden kohdalla mainoksissa sanotaan, että voidaan polttaa talousroskat yms, mutta ala ja käänteisten kohdalla tätä ei mainita? Niin ja mites se savuuttaako kun lisäät puita?

Kyllä meikäläinen ainakin kaikenlaiset elitarvikepakkaukset(jogurttipurkit etc.) sinne pistää ja huomaamattomasti palavat.Syttymivaiheessa sauhua tulee, joka on oikeaoppisesti läes valkoista. Puiden lisäysvaihe ei mielestäni kyllä paljon lisäsuhuja pölläyttele.Kun pesällinen kunnollisesti syttynyt ja liekki menee alapalotilaan, on piipusta tuleva sauhu varsin vaatimatonta, melkeimpä öljypiipusta sitä enemmän tulee.

Sieltä löytyy käyttäjien kokemuksia.

Arimax 35 ollut käytössä -80 luvun alusta saakka. Todella varmatoiminen ja helppohoitoinen peli. Vie aikaa noin 5 minuuttia päivässä hoitaa lämmitys.