Olen lukion tokalla ja ajattelin ensi vuonna mennä lääkikseen Helsinkiin. Olen hoitanut paljon lapsia ja tykkään heistä joten ajattelin alkaa lasten lääkäriksi ;)
En ole lukenut yhtään fyssaa/ kemmaa kun ajattelin ennen lukiota että lasten lääkäri ei sellaisia tarvitse. Bilsaa olen kyllä lukenut neljä kurssia.
Voiko sinne lääkikseen päästä papereilla vai pitääkö kaikkien myös käydä pääsykokeessa? Mitä kannattaisi tehkä että voisin ruveta lasten lääkäriksi?
En ole lukenut yhtään fyssaa/ kemmaa kun ajattelin ennen lukiota että lasten lääkäri ei sellaisia tarvitse. Bilsaa olen kyllä lukenut neljä kurssia.
Voiko sinne lääkikseen päästä papereilla vai pitääkö kaikkien myös käydä pääsykokeessa? Mitä kannattaisi tehkä että voisin ruveta lasten lääkäriksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet oikeassa. Lastenlääkäri ei tee mitään kemialla ja fysiikalla, ja tuo biologiakin on turha aine, kun lapset eivät kumminkaan ymmärrä siitä mitään.
Kannattaisi käydä OPO:n luona.
Kuules, olen ite vastaavanlaisessa tilanteessa. Itse päätin myös jokin aika sitten, että alan lääkäriksi. Olen myös lukion toisella.
Eli, kun puhutaan lääkäristä (ihan sama onko eläin- vai lasten lääkäri), lukiossa PITÄÄ lukea siis kaikki kemian, fysiikan ja bilsan kurssit, jotta ymmärtää pääsykoekirjaa Galenosta! KAIKILLE ON PÄÄSYKOE! Se on vaikea. Siinä pitää laskee fy ja ke laskuja, ja soveltaa bilsaa, eli tehtävät on integroituja.
Eli, aloitpa miksi lääkäriksi tahansa, ke, fy ja bi pitää hallita tosi hyvin. Mutta, sulla on vielä vuoSi aikaa, joten nyt mars etälukion puolelle suorittaan kursseja ja loppuja ihan siellä päivälukion puolella. Itse joudun tekeen ihan samoin :) Ja olen aikonut selvetä :) ja jos en ekalla pääse, nii luen vuoden noita aineita lisää ja yritän uudelleen.
Mut jos haluut kysellä, nii LAITA MAILII. Ooon ottanu aika hyvin selvää näistä jutuista
[email protected]
:D MAILAA!
Olisikohan kannattanut oikeasti ottaa selvää asioista vähän aiemmin... Vuosi on tosi lyhyt aika korjata ne mokat jotka olet tietämättömyydelläsi sisäänpääsytodennäköisyydellesi tehnyt. En halua olla lannistava mutta pullat eivät ole kohdallasi kovin kaksisesti VIELÄ uunissa: vaaditaan tosi paljon töitä ennenkuin olet hakukunnossa tiedoiltasi ja taidoiltasi. Ellet nyt satu olemaan siinä mielessä harvinainen tapaus että opit noin 14 kurssi fy ja ke tuosta vain.
Kyllä lastenlääkäriltä vaaditaan ihan yhtäläiset tiedot elimistön toiminnasta, sairauksien synnystä, hoitomenetelmien perustoista ja muusta tieteellisestä. Ei lastenlääkäri ole mikään hoivailija, vaan hänen on osattava diagnosoida ja hoitaa suuri joukko sairauksia. Esimerkiksi lasten diabeteksen ymmärtäminen vaatii biokemian perusteiden hallintaa jotta voit ymmärtää endokrinologiaa jotta voit ymmärtää endokrinologisia sairauksia joihin diabeteskin kuuluu!
Arvelisin, että sinulla on aika heppoinen ja väärä käsitys koko lääkärin ammatista. Jo sana lääkeTIEDE kertoo mistä on kyse: luonnontieteestä eikä pelkästä empaattisesti potilaiden paijailusta.
Lastenlääkäriksi voit lähteä erikoistumaan vasta kun olet suorittanut kuusivuotisen LL-perustutkinnon. Perustutkintoon kuuluu mm. lääketieteellisen biokemian, fysiologian ja lääketieteellisen fysiikan pakollisia opintoja - millä ihmeen ilveellä luulet niistä ymmärtäväsi pöläystäkään ellet opiskele fy ja ke perustietoja?
Lääkiksen ei "mennä", sinne haetaan. Yksi neljästä hakijasta pääsee sisään. Jotta voisit menestyä pääsykokeessa sinun on osattava lukion pitkää fy ja pitkää ke vastaavat tiedot sekä hallittava niiden pohjalta valintakoekirje galenoksen sisältö. Galenos siältää esim. virtausfysiikkaa jota on aika hippasen kurja lähteä opettelemaan jos ei ole mitään perustietoja muusta fysiikasta. Pääsykokeessa kysytään usein myös galenoksen ulkopuolisia perusfysiikan juttuja.
Papereilla ei pääse sisään, jokaisen on tehtävä pääsykoe.
Kuten sanottua, oman erikoisalan voi valita vasta kun on valmistunut lisensiaatiksi. Lisuriopinnot vievät paikkakunnasta riippuen noin 6 vuotta.
Ennenkuin suunnittelet hakemista selvitäpä mitä lääkäri oikeastaan tekee, ja mitä sana lääketiede tarkoittaa. Tämä ei ole fiilispohjaista mutuilua vaan kaikkien hoitojen ja diagnoosintekovälineiden perusta on ymmärrettävä ja niitä osattava tulkita. Esimerkiksi korvatulehduksen komplikaatioiden ymmärtämiseen vaaditaan esimerkiksi pikkuisen tietoa fysiikasta -> fysiologiasta (korvatorven ilmastoituminen, tärykalvon toiminta), solubiologiasta, farmakologiasta (antibiootit) jne...
Anteeksi tietämättömyyteni mutta meidän lukiosta ei vain muita ole hakemassa lääkikseen... Oon keskittynyt bilsaan kun ajattelin että sitä lääkäri eniten tarvitsee.
Täytyy kai uskoa, että ne fyssat ja kemmat on hallittava. En tiedä mistä sen vain olisi voinut tietää ennen lukiota. Katsoin yliopiston sivuilta eikä siellä lukenut kuin että pitkästä matikasta saa 2 lisäpistettä. Ihan mielenkiinnosta, mistä te olette oikein saaneet selville ennen lukiota että juuri fyssa ja kemma pitää osata pääsykokeessa?
No hyvin monelle ihmiselle kiinnostus luonnontieteisiin (fysiikat ja kemiat) on ollut olemassa jo siitä saakka, kun niitä yläasteella alettiin lukea. Samaa kiinnostusta kun jatkaa, voi sitten lukion jälkeen hakeutua lukemaan yliopistoon luonnontieteitä. Lääketiede on vaan sitten yksi luonnontieteellinen vaihtoehto muiden oppiaineiden joukossa ja mikäli ei lääkiksen ovet aukea jää aina jäljelle vaihtoehto tehdä muuta omaan mielenkiintoon liittyvää (lukea vaikka biokemiaa yliopistolla tai lukea itsensä diplomi-insinööriksi).
Ihan samalla tavalla ihmiset, jotka lukevat kovasti humanistisia aineita pyrkivät todennäköisesti humanistisille aloille. Tuskin monikaan heistä silti lukiossa tietää, että minusta tulee vaikka ulkopolitiikan tutkija.
Ei tietämättömyydessä mitään pahaa ole. Aina herää kuitenkin kysymys, että mistäköhän se kiinnostus luonnontieteisiin sitten yhtäkkiä herää, kun ei ole aikaisemminkaan kyseiset aineet kiinnostaneet. Se että on keskittynyt pelkkään biologiaan pitkänä aineena on kovin heppoinen selitys, kun suuri osa lääkisläisistä on kuitenkin lukenut tuon biologian lisäksi matikan, fysiikan ja kemian pitkänä tuon lisäksi.
Lukeehan tuo useamman lääkiksen valintaoppaassakin että gallen lisäksi edellytetään fy ja ke perustietoja. Ja jos olet galenosta vilkaissutkaan olisit huomannut että ei se kirja aukea ilman fy ja ke.
Valmennuskurssifirmojenkin sivuilla on paljon asiaa aiheesta.
Plus että 99% lääkiksestö haaveilevista on järkeillyt asian ihan itsekseen. Heillä on nimittäin edes joku haju siitä mitä sana lääkeTIEDE tarkoittaa.
mieltä.Mutta en malta olla kysymättä yhtä kysymystä.Työkaverilääkärini näkevät minut aina yövuoroissa ja muuten hiljaisina hetkinä pänttäämässä Gallea,fysiikkaa ja kemiaa(olen siis sairaanhoitaja)Monet ovat katselleet Galenosta ja noita viime vuosien pääsykokeita.Kaikki ovat poikkeuksetta sanoneet että kaksi ekaa vuotta tarvitset noita opiskeluissasi.Käytännön työssä et KOSKAAN niillä tee mitään.Kaikesta on kuulemma taulukot ja hoito-ohjeet valmiina.Ja aina kuulemma voi konsultoida.Kaikki myös ovat sanoneet etteivät muista hölkäsenpöläystä mistään biokemiasta tai fysiikasta.Joten miten on,tarvitaanko näitä oikeasti käytännössä niin paljon kuin sanot?
aloitusta.
meille annettu jo peruskoulussa, ja opolta sen tiedon sain. Olisit varmaan saanut sinäkin.
Ja jos ei muuten, niin netissä on asiasta puhuttu vaikka kuinka monella palstalla, joten sieltä sen olisi saanut tietoonsa.
no kaikki ylioppilaaksi kirjoittavat joutuvat lukemaan keian ja fysiikan pakolliset kurssit, ja ainakin minun kirjoissani sanottiin ekoilla sivuilla, että ke ja fy kuuluu lääketieteeseen. joten, olisko jääny läksytkin lukematta?