Onko täällä opiskelijaäitejä?

Täällä on yksi opiskelijaäiti (tyttö s. 10/06), jolla on vielä vuosi jäljellä yliopistoa. Syksyllä 2008 lähden työelämään ja teen mahdolliset rästihommat kirjapaketteina.
Mietin, tarkoitatko pärjäämisellä talouspuolta vai opintojen hoitamista vai elämää yleensä. Siksipä vastaan laaja-alaisesti.

Aviopuolisoni on työssä, ja saan itse hieman parempaa äp-rahaa kuin opiskelija keskimäärin, koska olin 8 kuukautta työelämässä vuonna 2004. Tietysti meidän on elettävä niukasti, sillä mieheni jää ensi syksynä kotiin, kun minä aloitan opinnot. Ei siis missään tapauksessa päästä nauttimaan korkeasta elintasosta. Kierrätyshenkisinä ihmisinä vauvanvaatteet ja - tarvikkeet ovat paljolti käytettyä tavaraa, joskin minun äitini on aivan hurahtanut vaatteisiin ja sen huomaa tytön vaatekaapista.

Mielestäni opiskelu on lapsen ohessa varmaankin ihan samanarvoista kuin että työssä kävisi. Ajattelin hoitaa ensi syksyn siten, että vietän yliopistolla aina virka-ajan. Eli menen aamulla ja tulen kotiin iltapäivällä. Pyrin lukemaan tentteihin yms. kirjastolla niin ei tarvitse kotona sulkeutua työhuoneeseen. Oikeastaan kiva, kun ei ole työpaikkaa, jossa minua malttamattomana odotettaisiin.

Ja mitä pärjäämiseen tulee, niin ihminen kyllä pärjää aina kun asennoituu siten, että nyt on pärjättävä. Elämässä tilanteet vaihtelevat ja märehtimisestä ja panikoinnista ei ole mitään hyötyä. Nyt lähinnä olen harmitellut vain sitä, miksi en tehnyt vauvaa jo aikaisemmin. :) Ikä ei suinkaan vähene!