Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio ehdottaa, että yliopistoissa otettaisiin käyttöön kaikkia opiskelijoita koskevat lukukausimaksut. Raivio esittää suosituksensa tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisussa.
Raivion mukaan lukukausimaksut korvattaisiin määräajassa valmistuville suomalaisopiskelijoille koulutusseteleillä. Ulkomaalaisia opiskelijoita varten kehitettäisiin oma stipendijärjestelmänsä. Myös opintotukijärjestelmä tulisi Raivion mielestä näin ollen uudistaa.
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=7086
Raivion mukaan lukukausimaksut korvattaisiin määräajassa valmistuville suomalaisopiskelijoille koulutusseteleillä. Ulkomaalaisia opiskelijoita varten kehitettäisiin oma stipendijärjestelmänsä. Myös opintotukijärjestelmä tulisi Raivion mielestä näin ollen uudistaa.
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=7086
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tosi hienoa jos toteutuu, sitten ei yliopistoon pääsekään enää kuin rikkaiden lapset! Mahtavaa!
Ei kai se alle pari tonnia vuodessa vielä köyhänkään opiskelua estä, varsinkin kun nopeasta valmistumisesta saisi vielä jotain hyvitystä takaisin.
En itsekään erityisesti lukukausimaksuja kannata, mutta "vain rikkaiden lapset pääsevät yliopistoon" on väärä päätelmä niiden seurauksista.
Kerrohan, mistä köyhä repii rahansa, jos pystyy hädintuskin syömään? Tietysti vaihtoehtona ovat kaikenlaiset stipendit ym. Silloin köyhien pitäisi ansaita opiskelupaikkansa, rikkaat pääsisivät maksamalla.
Tuollaisia summia ei edes unessa ole nähnyt. Mun vanhemmat ovat työttömiä ja vuodessa säästävät korkeintaan 200€ ja nämäkin sentit antavat minulle, kun opintotuki ei riitä elämiseen. Ja mun vanhemmat sentään keräävät pulloja 6 tuntia päivässä, joka päivä satoi tai paistoi.
Käytännössä voi uravalinta mennä aivan muualle, vaikka yliopistokoulutus kiinnostaisikin. Siinä sitä vasta kykyjä hukkaan menisi. Ei tällaisella maalla ole varaa pellleillä koulutuspolitiikassaan. Valtiolta lisää rahaa koulutukseen. Sieltä kautta ne verovarat kasvavat ja talouden kehittyminenkin tapahtuu. Varmasti tulee pidemmällä aikavälillä satsaukset moninkertaisina takaisin. Ei täällä voi kaikki halkoja hakata.
tuo EVA-analyysi otti kantaa vain siihen, että maksimiajan ylittävä opiskelu pitäisi muuttaa maksulliseksi. Sitä sitten perusteltiin retorisella kikkailulla ja kaupanpäälle luvattiin korotus opintotukeen.
Mä en vaan tajua mikä ongelma niissä valmistumisajoissa on. Saman jengin mielestä opiskelusta ei tarvi maksaa kunnollista tukea, maistereita on liikaa, töihin ei saa mennä ja pitäisi valmistua ajallaan. Eli pitäisi mennä töihin, mutta ei saa mennä töihin.
Suomessa on pula duunareista, mutta opiskelijathan eivät saa rehellistä työtä tehdä.
Jos ei ole varaa opiskella, niin aina löytyy työpaikkoja mopin ja luudan kanssa.
Onhan näistä puhuttu aiemminkin. Tilanne on sellainen, että "jotain täytyis tehrä", mutta en tiedä ovatko lukukausimaksut kuitenkaan oikea ratkaisu. Vai pitäisikö ennemminkin lähteä pienentämään aloituspaikkakiintiöitä ja keskittämään/tehostamaan yliopistoja järjestelmällisesti. Suomessa on turhan paljon aloituspaikkoja ja yksiköitä maan kokoon nähden.
Jos lukukausimaksut tulevat, niin siinä on tosiaan vaaransa, että hankalissa olosuhteissa ihmiset eivät pysty sijoittamaan opiskeluun.
Sinänsä on aivan aiheellista, että opiskelijoiden valmistumiselle asetetaan jonkinlaiset rajat. Ei siinä ole mitään järkeä, että maisterin parujen hankkimiseen menee 10 vuotta.
Itse olen opintojeni alkuvaiheessa, mutta kyllä jo nyt näkee, että ei tässä millään voi yli sitä 7 maksimivuotta mennä. Raja on aivan kohtuullinen. Kyllä siinä 5 vuodessa pitäisi mielestäni pystyä tutkinto tekemään, ellei ole mitään erityisiä ongelmia (kuten sairaus).
Joten jotain täytyy tehdä. Jos katsotaan, että ainut ratkaisu on lukukausimaksut, niin olkoon näin. Itse en niitä mitenkään ideologisesti vastusta, kunhan maltti pysyy mukana. Lahjakkaille - tulivat he millaisista olosuhteista tahansa - täytyy mahdollistaa opiskelu. Sen sijaan koulutusmäärissä täytyy olla tolkku mukana, ja ehkä lukukausimaksut osaltaan vaikuttaisivat niihin.
Avainsanat tulevaisuuteen: kiintiöiden pienentäminen, yksiköiden keskittäminen ja toiminnan tehostaminen. Mieluummin ilman lukukausimaksuja, mutta niitä ei tule ideologisesti vastustaa.
Tämä kansleri samalla haukkui hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ja siihen yhdisti sen yliopisto jutun. Sain hänestä käsityksen poroporvarina, köyhät kyykkyyn- miehenä. Ehdotan mielenosoitusta kyseistä miestä / oikeistoporvarihallitusta vastaan.
..ymmärtää väärin, Raiviohan tarkoitti että tämä Pohjoismainen hyvinvointimalli ilmaisine koulutuksineen ei voi olla pidemmällä tähtäimellä pysyvää. Millä rahoitetaan korkeatasoinen tutkimus ja opetus on syytä miettiä kaikkia rahoitusvirtoja - opiskelujen maksullisuus on yksi sellainen!
Kyllä on äidin ja isin mussukoilla heti vatsat löysällä, kun ei saisikaan ilmaiseksi hengailla enää 14 vuotta yliopiston käytävissä. Bilettäminen on ihan kiva homma, mutta yliopisto ei ole mikään pysyvä olotila, sieltä pitäisi valmistuakin! Asennetta peliin!
Ne on porvarit, jotka lapsilleen virvokkeita tarjoaa. Hyvä että saa itse ruokaa.
Tulevaisuuden alkoholistit ja opiskelijat ovat eri asia. Järjetöntä tuollainen joka viikonloppuinen bailaus. Itselläni ei ainakaan ole varaa, vaan luen kiltisti. Kerran kuukaudessa korkeintaan.
Hyvinvointimalli on pysyvää. Raivio on näitä heikot kyykkyyn miehiä, hävetköön. Turhaan yritetään kaupallistaa kaikkea. On itseisarvoja, eikä välinearvoja kuten oikeistolaiset miettivät.
Eihän opintotuki riitä edes makaroneihin puhumattakaan vuokrasta.
Mistä bilettämisestä sä puhut, millä rahalla?
Mutta jos isäsi on porvari ja osti sulle kaksion Helsingin keskustassa ja siirtää joka kuukausi 2000€ virvokkeisiin, niin sä jatkat bilettämista vaikka opetus muuttuisikin maksulliseksi.
Kuten myyttinen Marie Antoinette sanoisi: "S'ils n'ont pas de pain, qu'ils mangent de la brioche !" Eli jos ei heillä ole leipää, niin syökööt leivoksia. Kyllä me poroporvarit tiedämme, mitä tässä maailmassa tapahtuu ja millaista köyhän elo on. Jos eivät ne leivokset kelpaa, niin voi syyttää vain itseään.
Tuosta saadaan taas yksi paniikin aihe opiskelijoiden työskentelyä pilaamaan. Kun koko ajan saa pelätä, ainakin alitajuisesti, yhteiskunnallista häviötään, niin siitä kärsivät myös opiskelut kokonaisuudessaan.
Kohta ilmeisesti pitää opiskelijoiden näyttää tuntuvalla tavalla se, että pompottelu saa kerta kaikkiaan nyt vihdoin viimein riittää! Eihän tässä ole mitään työrauhaa, kun koko ajan revitään ja rajataan.
P-RKELE, ainakin itse tässä olen varmasti parhaani tehnyt! Ottaa aivoon, kun tällaista kampitusta tapahtuu taholta, josta tukea opintopyrkimyksille pitäisi nimen omaan tulla. Sen vielä käsittäisin, että ne jotka koulutukselle eivät osaa arvoa antaa (eivät useimmiten ole itse opiskelleet ja katsovat oman mallinsa ainoaksi 'oikeaksi' tieksi), esittäisivät kaiken maailman pölötyksiä.
"Huippuyliopisto" in my ass! Siitä ei sen kummoisempaa opinahjoa pelkällä nimellä tule. Komea on nimi, mutta sisällä pelkkä tuhnu. Tottahan toki rahalla saa tuloksiakin, mutta kyllä tuloksia tulisi muistakin yksiköistä, jos rahoitus olisi ajantasalla. Lukukausimaksut ovat kuitenkin aivan väärä lähestymistapa.
Sitä en vaan tajua, että miksi tällaisesta pitää heti aloittaa hirveä tappelu ja vetää kaikki porvarikortit välittömästi peliin.
Pitäähän asioista pystyä keskustelemaan ja totta helvetissä tällainenkin vaihtoehto pitää kartoittaa, jos kerran rahaa tarvitaan.
Ennen kaikkea pitää selvittää, minkä luokan maksuista puhutaan. Voihan valtio maksaa, minkä pystyy ja silloin olisi ihan mahdollista että yksittäisen opiskelijan vuosimaksu jää johonkin pariin sataan euroon. Ei miullakaan liikaa rahaa ole ja vanhemmilla varsinkaan ei ole ihmeemmin varaa miun kuluja kustantaa, mutta pikkusen lisää säästämällä ja vaikka tekemällä sitten vaan kesällä kovasti töitä, on varmasti täysin mahdollista säästää sen verran.
Mutta niin kuin koitin sanoa, niin selvitetään ensin ja jos ihan järjettömältä näyttää, niin sitten vaan kaikki barrikadeille.
Ihmetyttää vaan kun monella nuorella tuntuu olevan sellainen asenne, että periaatteesta ollaan vaan kaikkea mahdollista vastaan, vaikkei edes tiedetä mitä on tulossa (jos ylipäänsä mitään)...
> Voihan valtio maksaa, minkä pystyy ja silloin olisi ihan mahdollista että yksittäisen opiskelijan vuosimaksu jää johonkin pariin sataan euroon.
Ja mitä järkeä siinä sitten olisi? Eikö helpompaa olisi vaikka jättää yksi kuukausi opintotukea maksamatta, opiskelijoille?
Ottakaa vaikka opintotuki kokonaan pois, ja antakaa opiskelijoille opiskella ja käydä töissä rauhassa, vaikka valmistuminen veisi sitten 15 vuotta.
"Raivion mielestä lukukauden hinnaksi tulisi opiskelijalle noin 1 500 euroa. Maksu olisi käytännössä mahdollista suorittaa opiskelijalle jaettavilla koulutusseteleillä. Raivion mukaan seteleitä annettaisiin kuitenkin vain tietyn ajan."
Lukuvuoden hinnaksi tulisi siis 3 000 euroa. Nyt täytyy kysyä, että jos tämä maksettaisiin opintosetelein, niin miten asia *käytännössä* eroaisi nykyisestä, jossa opiskelijalla ON JO velvoite opintotukea vastaan: riittävän nopea valmistuminen ja riittävän monta pojoa per kuukausi.
Mikä siis on Raivion mielestä se ongelma? Miten ihmeessä tämä muka olisi ratkaisu rahoitusongelmaan (kun sellainen kuulemma on)?
Eivät nämä setelit nyt taivaasta tipu, vaan liikkeellepanijana olisi ilmeisesti valtio. Kun setelit kierrätettäisiin opiskelijoiden kautta, syntyisi siis ilmaista rahaa. Ehdotankin taloustieteiden Nobelia kansleri Raiviolle. Adressi pystyyn!
Ennen kovinkaan voimakkaita kannanottoja lienee viisasta tutustua itse raporttiin, joka on aika helposti netistä kaivettavissa.
Luin ao. raportin läpi, eivätkä Raivion perusteet oikein vakuuttaneet. Yhtäältä lukukausimaksuja perustellaan sillä, että ne tasoittaisivat opiskelijan opinnoistaan (ja myöhemmin leveämmästä palkkapussistaan) saamaa hyötyä vaikkapa työssäkäyvään ammattikoululaisnuoreen nähden. Toisaalta lukukausimaksut hyvinkin luultavasti johtaisivat akateemisten ihmisten (alku)palkkojen nousuun, mikä saattaisi ulosmitata "tasa-arvoistamisen".
Käsittääkseni Raivio ajoi takaa sellaista mallia, että jos opiskelija suorittaa yhden maisterintutkinnon 5 vuodessa, niin homma on vielä suhteellisen ilmaista. Useammat maisterintutkinnot tai pidemmälle venyvät opinnot taas pitäisi saada maksullisiksi. Olisi vaikea kuvitella tilannetta, jossa kaikille maisterintutkinnoille lyötäisiin 7500e:n (1500*5) hintalappu - kerrannaisvaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan voisivat olla aika voimakkaita.
Ja säilyvätkö muuten AMK:t maksuttomina?
Kas kun ei ole urpot vielä keksineet laittaa yliopistoon ikärajaa: vain 20-22 vuotiaat ovat kelvollisia hakemaan yliopistoon! :) Suomen yliopistot ja koko tää maa on perseestä!