Mulla on aika monta erilaista huonekasvia: reunustraakkipuita, palmuvehka, viirivehka, sainpaulia, kiinanruusuja, kliivia ja juoru.
Olen vähän ulalla kyseisten kasvien kastelusta. Tuntuu, että joitakin kastelen liikaa ja joitakin liian vähän. Lisäksi, kun kaikkien kasvien vedentarve on vähän erilainen, on haitallista, että menen sekaisin milloin minkäkin kasvin olen kastellut. Joten kastelen niitä vähän miten sattuu.
Olisitteko palstan lukijat niin ystävällisiä, että laittaisitte tänne tietoa siitä, millaisella kastelulla Te olette edellä mainitut kasvit saaneet viihtymään?
Voisin sitten raapustaa itselleni jonkinlaisen muistilistan jokaisen kasvin hoitoa varten :) Enköhän sitten ajan kanssa oppisi niitä kastelemaan oikein ilman muistiinpanojakin..
Olen vähän ulalla kyseisten kasvien kastelusta. Tuntuu, että joitakin kastelen liikaa ja joitakin liian vähän. Lisäksi, kun kaikkien kasvien vedentarve on vähän erilainen, on haitallista, että menen sekaisin milloin minkäkin kasvin olen kastellut. Joten kastelen niitä vähän miten sattuu.
Olisitteko palstan lukijat niin ystävällisiä, että laittaisitte tänne tietoa siitä, millaisella kastelulla Te olette edellä mainitut kasvit saaneet viihtymään?
Voisin sitten raapustaa itselleni jonkinlaisen muistilistan jokaisen kasvin hoitoa varten :) Enköhän sitten ajan kanssa oppisi niitä kastelemaan oikein ilman muistiinpanojakin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ennen kuin annat vettä kasville, tarkista tarvitseeko se vettä. Kun siis teet kastelukannukierroksen, kaikkia kasveja ei ehkä tarvitsekaan kastella :) Mulla ei ole kaikkia mainitsemiasi kasveja, mutta muutama on.
Traakki ja palmuvehka tykkäävät kuivahtaa kunnolla kasteluiden välillä: kokeile sormella ruukun pohjareijistä, että multa on ihan kuivaa. Traakki itse asiassa ilmoittaa janonsa nuupauttamalla lehdet (silloinkin kyllä pitää tarkistaa, että multa todella on kuivaa eikä nuupahdus johdu vaikka iltapäivän auringosta). Talvella kastelun kanssa kannattaa olla erityisen varovainen, etteivät traakki ja palmuvehka mätäne.
Saintpaulia ja juoru eivät pidä yhtä kovasta kuivahtamisesta. Juorulle voi kesällä antaa reippaasti vettä kerran viikossa, saint paulian taas voi laittaa kerran viikossa vesilautaselle n. tunniksi imemään ruukun pohjareijistä vettä. Jos näyttää, että tarvitsevat useammin vettä, niin anna ihmeessä :)
Talvella kaikkien kasvien vedentarve vähenee, ja silloin kasvit ovat muutenkin lepokannalla. Myöskään pilvisenä kesäviikkona ei tarvitse kastella yhtä paljon kuin aurinkoisena.
Talvella joitakin kasveja kannattaa siirtää ikkunalle valoon, kesällä taas varjoisampaan sisemmälle huoneeseen. Tarve tähänkin selviää katselemalla ja kokeilemalla: jos joku kasveistasi kärventyy ikkunalla, se haluaa varjoon :)
Kasveja katselemalla ja tunnustelemalla yleensä pääsee aika pitkälle. Harmi kyllä, absoluuttista desimääräistä kasteluohjetta millekään kasville ei oikein voi antaa.
Toivottavasti muut osaavat sanoa viirivehkasta ja kiinanruusustakin!
Itse teen niin, että pidän kerran vkossa kastelupäivän, yleensä se on sunnuntai. Näin tiedän ja vältän liikaa kastelun. Yleensä huonekasvit saa kuolemaan sillä, että kastellaan ja lannoitetaan liikaa, eikä liian vähän.
Jos on kovasti paahteinen ja helteinen aurinkopvä ja ikkunalauta, silloin voi olla hyvä siirtää vaikkapa kaktukset, mehikasvit jne tyyliset lähemmäs ikkunaa ja toiset taaemmas. Näin pysyy edelleen se kerran vkossa kasteluväli.
Mutta kuten sanottu, paljon riippuu kasvupaikasta ja valoisuudesta ja huoneen lämmöstä. Kokeilemalla varmasti löydät sopivan rytmin, mutta kokeile vaikka ensin tuota kerran vkossa systeemiä ja jos tuntuu siltä, että joku kasveista kaipaisi enemmän vettä (multa siis ehtii jo kuivua välissä kunnolla kuten yleensä pitääkin), voit lisätä sitten vaikkapa ke/to pvään toisen kastelukerran.
Luulisin kuitenkin että nuo mainitsemasi kasvit hyvinkin päjäävät tuolla kerran vkossa vesimäärällä, ainakin omat kasvini näin tekevät. Talvella pidän pidempiäkin kasteluvälejä, kaktukset lähes ilman vettä ja muillekkin tyyliin kerran 10-15 pvässä vettä.
Ohjeet kuulostaa hyviltä :) Yritän noudattaa niitä. Tuo vedentarpeen tarkastaminen vie vaan vähän enemmän aikaa, mutta ei se mitään. Pääasia, että saan jatkossa kasvit pysymään hengissä ja voimaan hyvin. Tuo kastelupäivä voisi tuoda järjestystä kasvien hoitoon. Yleensä kastelen pari kasvia kerrallaan, sitten huomioni kiinnittyy johonkin muuhun asiaan ja loput kukat jää kastelematta. Sitten en enää muista mitkä kastelin mitkä en.
Kun iso kattoon asti venynyt jukkani tai mikä lienee lehtipuu kaipaa vettä, se kiskokoon sitä altakasteluruukusta, jonne panen vettä pari litraa kerrallaan ehkä kerran kuussa.
Siihen menisi paljon enemmänkin, mutta mittatikusta näen, että vettä on alimpien juurien kohdalle.
Hyvin on kasvini kasvanut, olen sen katkaissut jo kolme kertaa metrin pätkäksi, juurruttanut ämpärissä uudelleen ja istuttanut siihen altakasteluruukkuun.
Lannoitan kun muistan, ja se on harvoin, se.
Suurin osa kasveistani on altakasteluruukuissa. Ilmeisesti ne osaavat itse säännöstellä juomisensa, sillä niissä ne viihtyvät.
Toisinaan painan multaan ravinnetikkuja, toisinaan lannoitan substraalilla kasteluveden.
Mutta loma-ajankin kasvit pysyvät hengissä, toisin kuin silloin, kun naapurit kävivät hukuttamassa ne liikaan veteen, kun olivat kastelupestin ottaneet.
Ei kasvien tarvitse olla jatkuvasti märässä mullassa, eiväthän ne luonnossakaan ole, jolleivat ole suokasveja.