Eli mokailin kirjoituksissa sen verran että paperivalinnan voi unohtaa. Ajatus valmennuskurssille manosta on oikeastaan vastenmielinen (mielestäni ne ovat karmeaa rahastusta ja kertovat että systeemi Suomessa kusee, kun sellaisia on edes tarve järjestää. Jenkkimallista "rahalla pääsee opiskelemaan" meininkiä.) vaikka varoja olisikin.
Miten siis kannattaisi pääsykokeisiin preppailu hoitaa.Kannattaako kuitenkin tilata itseopiskelumateriaalia, vai riittääkö lukion matematiikan ja fysiikan kurssien kiitettävä osaaminen? Muutenkin vinkkiä kiitos -mieluiten sisäänpäässeiltä ;)
Miten siis kannattaisi pääsykokeisiin preppailu hoitaa.Kannattaako kuitenkin tilata itseopiskelumateriaalia, vai riittääkö lukion matematiikan ja fysiikan kurssien kiitettävä osaaminen? Muutenkin vinkkiä kiitos -mieluiten sisäänpäässeiltä ;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Riippuu täysin osastosta/koulutusohjelmasta. Fyssalle ja tutalle on vaikein päästä. Kattele viime vuoden pisterajat ja laske siitä, miten paljo pitäis pisteitä saada pääsykokeista. Laske sitten viime vuoden kokeet ja katso oisko osaaminen riittäny.
Eli hommaan pätee sama kuin koko loppuopiskeluunkin. Hommaa vanhat kokeet useamman vuoden ajalta. Laske niitä niin monta kertaa, että osaat tehtävät ja niihin liittyvän "teorian" kunnolla => varmasti sisään.
Sanoisin, että kun kolmen tai neljän edellisen vuoden pääsykokeet lasket ajatuksella kolmasti läpi, niin pitäisi riittää, eikä aikaa mene kuin muutama tunti yhden viikon aikana:)
teillä lukiossa vektoriopissa myös ristitulo (eli vektoritulo) pistetulon lisäksi (eli skalaaritulon)? Jos ei niin opettelemaan!
Sait mun niskakarvat pystyyn. Siitä onkin aikaa kun ne oli viimeksi pystyssä.Veivasin 15 v sitten ihan hulluna laskin vektori juttuja ja matikkaa. Ei menny jakeluun ei. Kävin jonkun extra kurssin nimen omaan vektoreista, kun muutenkin olin vaan lyhyen matikan käynyt "matikka luuseri".Nyt valmistuneena olen kaiken unohtanut kun ei ole ollut tarvetta. Vitsit, ois se hianoo kun joutuisi insinöörinä joskus työelämästä matikan kokeeseen. Palkasta lähtisi vaikka 200 egee pois jos ei läpäisisi, 30 pojoa tarttisi saada 60 pojosta jotta pääsisi läpi. Joutuuhan inttiinkin kertaamaan, miksei siis opintojaan :-) Sitten saisi hyvästä tuloksesta 100 egee palkkaan lisää. Hyvä tulos olisi 45 pojoa 60 pojosta. Tarttee olla noin toi suhde koska ylempi toimihenkilöhän joutuu olemaan muutenkin aina työnantajan edustaja ja duunarin riistäjä...
Kannattaa tsekata vanhojen pääsykokeiden kysymykset. Niistä huomaa, mitä painotetaan, eli kymmenestä kysymyksestä ehkä kuusi on aina samalta alueelta. Esim. kemiassa on varmasti yksi pH-lasku. Keskeiset alueet kannattaa siis osata oikein hyvin.
Itse ostin yhden kaverin vanhat valmennusmonisteet, ja niistä oli hyötyä lähinnä siten, että laskuja oli paljon. Itse se opettelutyö on kuitenkin tehtävä, eli valmennuskurssilla notkuminen on turhaa, jos et itse laske laskuja ajatuksella. Ja laskea voi kotonakin, ilmaiseksi.
..ei kattella niitä tiukka pepasia neitosia valmennuskursseilla vaan väännetään jullit duunia tehtävien parissa.
Saattaa olla tyhmä kysymys mutta mistä näitä vanhoja kokeita saa?? Joutuuko ostaa vai meneeko lainaus perjaatteella?
Tuolta voi tilata vuosien 2000-2002 kysymykset ja ratkaisut maksutta:
http://www.tut.fi/abi-info/hakupaperit.html
Muistaakseni TKK:lta saa muitakin vuosia, mutta ne taitavat olla maksullisia.
Joo, se varsinainen pyrkiminen TKK:lle ei ole ongelma, kyllä tänne pääsee niin 6 L:n ylioppilaat kuin sitten muutkin...mutta se että lukiomatikka, niin helppoa kuin se onkin, on sujunut aikasemmin, niin auttaa kyllä jatkossa. Vaikeuksia saattaa tulla jos on lukiossa tullu laskettua matikan ja fysiikan laskut taulukkokirjan avulla; sillon on kaivettuna itselle hienoinen kuoppa, josta kyllä pääsee ylös mutta aika tuskaisesti.
Itse opettelin lukioaikanakin laskemaan hommat ilman taulukkokirjaa, ja se kannatti. Kun täällä logaritmit ja trigonometria on tultava selkäytimestä ;)
Mutta mikään lahjakkuus/älykkyys ei ole varsinaisesti ratkaiseva tekijä; kyllä täälläkin viime kädessä menestyminen on kiinni perseestä, siis että miten jaksaa istua ja lukea. Älykkyys tietty auttaa (mitä se älykkyys sitten onkaan ;), mutta pelkästään sillä ei mihinkään pääse.
Englantia pitää osata, nykyään täällä on menty yhä enemmän ja enemmän siihen suúntaan että kaikki lukeminen on englanniksi, samoin laboratoritöissä assistentitkin ovat monesti ulkomaalaisia.
Parasta on että läsnäolopakkoja ei just ole, ikävintä on se, että esimerkiksi viikon lomaa tai pidennettyä viikonloppua on hankala järjestää; työtä on jatkuvalla syötöllä niin paljon että hetken hellittäminen tuottaa yleensä hiukan hankaluuksia (tässä on tietty se, että riippuu siitä haluaako menestyä vai ei. Jos haluat opiskella 10 vuotta niin ei tässä sitten ole ongelmaa, mutta 10 vuoden opiskeluajalla voit nykyään heittää hyvästit työelämässä menestymiselle jne.).
Aina kannattaa miettiä mitä haluaa.