Mietteitä lainoista

Asuntolaina enintään 2*vuositulot. Autolaina 0.5*vuositulot. Maksuaika asuntolainassa enintään 15 vuotta, kk-erä enintään kolmasosa tuloista. Omarahoitus 30 prosenttia tai yli. Ei asuntolainaa niille joiden kk-tulot alle 2500 euroa.
Tällaisia ohjeita jos joka ikinen pankki noudattaisi, niin johan olisi ihmisten murheet vähissä. Aivan liian monelle myönnetään meidänkin konttorissa lainaa tietäen että se kuitenkin joudutaan perimään takaisin ulosottomiehen avustuksella.
447209
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

Ja ne murheet todellakin jäävät poikkeuksetta velallisille.

On jotenkin ihmeellistä tämä ihmisten luottamus asioihin ja talouteen, viisitoista vuotta on pitkä aika ja markkinoilla ehtii sattua ja tapahtua siinäkin ajassa paljon.

Äänestä

Niin asunnottomillahan ei ole mitään murheita. Nuo ovat aivan älyttömiä vaatimuksia. Miksi asuntolaina pitäisi maksaa pois 15-vuodessa, jos asunnossa asutaan yli 20 vuotta? Suomessa on älyttömän lyhyet laina-ajat ja pienet asunnot.

Äänestä
  • Elintaso on niille joilla on siihen oikeasti avaraa, ei niille jotka joutuu rahoittamaan sen ylipitkillä lainoilla. Johonkin on vedettävä raja sen laina-ajan suhteen, ja kokemus on osoittanut että juuri 15 vuotta on sopiva maksimiaika. Sen yli jos mennään, maksaa asunnosta loppujen lopuksi turhan paljon korkojen muodossa. Joku 30 vuottakin tarkoittaa että asunnon maksaa peräti kolmasti ennenkun on päässyt lainasta eroon. Ja tämäkö ei sitten sinusta ole älytöntä?
    Ei. Laina-aika kohtuulliseksi, ja se kohtuus on enintään 15 vuotta. Elintaso niille joilla on siihen varaa.

    Äänestä

  • Pankkitoimihenkilö kirjoitti:

    Elintaso on niille joilla on siihen oikeasti avaraa, ei niille jotka joutuu rahoittamaan sen ylipitkillä lainoilla. Johonkin on vedettävä raja sen laina-ajan suhteen, ja kokemus on osoittanut että juuri 15 vuotta on sopiva maksimiaika. Sen yli jos mennään, maksaa asunnosta loppujen lopuksi turhan paljon korkojen muodossa. Joku 30 vuottakin tarkoittaa että asunnon maksaa peräti kolmasti ennenkun on päässyt lainasta eroon. Ja tämäkö ei sitten sinusta ole älytöntä?
    Ei. Laina-aika kohtuulliseksi, ja se kohtuus on enintään 15 vuotta. Elintaso niille joilla on siihen varaa.

    Mikä ihme on ylipitkä laina? Muualla laina-ajat ovat paljon pidempiä. 15-vuotta voi sopia monille, mutta missään nimessä se ei pidä olla mikään maksimiaika. Jos joku haluaa maksaa lainaa pidempään, niin mikä ongelma siinä on?

    On totta, että pitkässä lainassa nimellishinta on paljon suurempi, mutta kun ottaa huomioon reaalihinnan tai palkkoihin suhteutetun hinnan tilanne on aivan toinen. Pelkästään kahden prosentin inflaatiolla rahan arvo putoaa melkein puoleen 30 vuodessa. Palkkoihin suhteutettuna ero on vielä merkittävämpi. Jos nimellispalkat nousevat 4 % vuodessa, niin esim. tasaeräisen lainan todellinen rasitus putoaa kolmanteen osaan 30 vuodessa, eikä tässä vielä ole otettu urakehitystä huomioon. Lainaa syö siis lyhennysten lisäksi myös inflaatio ja palkkatason nousu.

    Ei ole mitään mieltä, että kokoajan vaihdetaan isompaan asuntoon, ja päästään tavoitteeseen, kun lapset ovat aikuistumassa.

    Äänestä

  • okaro kirjoitti:

    Mikä ihme on ylipitkä laina? Muualla laina-ajat ovat paljon pidempiä. 15-vuotta voi sopia monille, mutta missään nimessä se ei pidä olla mikään maksimiaika. Jos joku haluaa maksaa lainaa pidempään, niin mikä ongelma siinä on?

    On totta, että pitkässä lainassa nimellishinta on paljon suurempi, mutta kun ottaa huomioon reaalihinnan tai palkkoihin suhteutetun hinnan tilanne on aivan toinen. Pelkästään kahden prosentin inflaatiolla rahan arvo putoaa melkein puoleen 30 vuodessa. Palkkoihin suhteutettuna ero on vielä merkittävämpi. Jos nimellispalkat nousevat 4 % vuodessa, niin esim. tasaeräisen lainan todellinen rasitus putoaa kolmanteen osaan 30 vuodessa, eikä tässä vielä ole otettu urakehitystä huomioon. Lainaa syö siis lyhennysten lisäksi myös inflaatio ja palkkatason nousu.

    Ei ole mitään mieltä, että kokoajan vaihdetaan isompaan asuntoon, ja päästään tavoitteeseen, kun lapset ovat aikuistumassa.

    Kuvitteletko ihan oikeasti että seuraavat 30 vuotta on vain inflaatiota, deflaatiokin on olemassa!

    Tunnetko jonkun, joka olisi maksanut 30 vuoden pituisen asuntolainan pois?

    Äänestä

  • ????????? kirjoitti:

    Kuvitteletko ihan oikeasti että seuraavat 30 vuotta on vain inflaatiota, deflaatiokin on olemassa!

    Tunnetko jonkun, joka olisi maksanut 30 vuoden pituisen asuntolainan pois?

    Deflaatio on hyvin harvinaista. Suomessa sitä ei ole ollut juuri koskaan ainakaan pidemmällä aikavälillä. Kyllä pieni inflaatio on ihan normi ja tavoite. Maailmalla moni on maksanut noita lainoja pois. Suomessa ne ovat niin uusia, ettei kukaan ole vielä ehtinyt.

    Äänestä

  • okaro kirjoitti:

    Deflaatio on hyvin harvinaista. Suomessa sitä ei ole ollut juuri koskaan ainakaan pidemmällä aikavälillä. Kyllä pieni inflaatio on ihan normi ja tavoite. Maailmalla moni on maksanut noita lainoja pois. Suomessa ne ovat niin uusia, ettei kukaan ole vielä ehtinyt.

    On se silti valitettavasti olemassa!

    Wikipedia:
    Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana mm. Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli rahajärjestelmän jäykkyys käytettäessä kultakantaa. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, joilloin rahan arvo nousi. Deflaatiota ei ole juuri esiintynyt 1930-luvun suuren laman jälkeen, lukuun ottamatta Japanin ajautumista siihen 1990-luvulla.

    2003 Tilastokeskus:
    Inflaatio vaiko deflaatio?
    Huoli deflaatiosta ehti olla monen vuosikymmenen ajan poissa mielistämme. Jos deflaatio uhkasi jossakin, niin se oli kaukana Japanissa - ei meillä. Teknokuplan puhkeaminen toukokuussa 2000 muutti kuvaa. Alkoi kiistely deflaatiosta, oliko se todennäköinen ja onko se haitallinen asia? Maailman rahapolitiikan mahtavin mies, Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän puheenjohtaja Alan Greenspan, on teknokuplan puhkeamisen jälkeen pitänyt deflaatiota kasvavana ja vakavana uhkana, viimeksi vielä elokuun lopussa. Aivan viime kuukausina deflaatiota on kuitenkin pidetty väistyvänä uhkana. Nyt eletään sitä suhdannevaihetta, jossa kiihkeästi tähystellään nousun eli tuotannon kasvun merkkejä.

    Äänestä

  • ?????????? kirjoitti:

    On se silti valitettavasti olemassa!

    Wikipedia:
    Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana mm. Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli rahajärjestelmän jäykkyys käytettäessä kultakantaa. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, joilloin rahan arvo nousi. Deflaatiota ei ole juuri esiintynyt 1930-luvun suuren laman jälkeen, lukuun ottamatta Japanin ajautumista siihen 1990-luvulla.

    2003 Tilastokeskus:
    Inflaatio vaiko deflaatio?
    Huoli deflaatiosta ehti olla monen vuosikymmenen ajan poissa mielistämme. Jos deflaatio uhkasi jossakin, niin se oli kaukana Japanissa - ei meillä. Teknokuplan puhkeaminen toukokuussa 2000 muutti kuvaa. Alkoi kiistely deflaatiosta, oliko se todennäköinen ja onko se haitallinen asia? Maailman rahapolitiikan mahtavin mies, Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän puheenjohtaja Alan Greenspan, on teknokuplan puhkeamisen jälkeen pitänyt deflaatiota kasvavana ja vakavana uhkana, viimeksi vielä elokuun lopussa. Aivan viime kuukausina deflaatiota on kuitenkin pidetty väistyvänä uhkana. Nyt eletään sitä suhdannevaihetta, jossa kiihkeästi tähystellään nousun eli tuotannon kasvun merkkejä.

    1800-luvun kokemuksilla ei juuri ole merkitystä rahajärjestelmän erilaisuuden vuoksi. Silloin raha oli sidottu kultaan, eikä inflaatio ollut normi.

    Deflaatiota on pidetty uhkana, mutta sitä ei ole tullut. Toiseksi pitää muistaa, että deflaatio johtaa korkotason painumiseen hyvin alas.

    Äänestä

  • okaro kirjoitti:

    1800-luvun kokemuksilla ei juuri ole merkitystä rahajärjestelmän erilaisuuden vuoksi. Silloin raha oli sidottu kultaan, eikä inflaatio ollut normi.

    Deflaatiota on pidetty uhkana, mutta sitä ei ole tullut. Toiseksi pitää muistaa, että deflaatio johtaa korkotason painumiseen hyvin alas.

    Miten selität Japanin?

    Äänestä

  • ????????? kirjoitti:

    Miten selität Japanin?

    Kyse on Suomesta ei Japanista. En näe mitään syytä selittää mitään.

    Äänestä

  • okaro kirjoitti:

    Kyse on Suomesta ei Japanista. En näe mitään syytä selittää mitään.

    Kyllä,
    eihän sulla ole mitään syytä selittää yhtään mitään, sähän selkeästi "tiedät" mitä seuraavan kolmenkymmenenvuoden aikana tapahtuu.

    Äänestä

  • fgdggdf kirjoitti:

    Kyllä,
    eihän sulla ole mitään syytä selittää yhtään mitään, sähän selkeästi "tiedät" mitä seuraavan kolmenkymmenenvuoden aikana tapahtuu.

    En tietenkään tiedä, siksi myöskään en ole rajoittamassa ihmisten valintoja.

    Äänestä

kahdessa ekassa lauseessa jos puhut brutosta, realismia jos puhut netosta, mutta ei päde ylemmissä tuloluokissa jossa suhteessa vapaata rahaa jää silti paljon. 15v raja todella oikea, se pitäisi jokaisen tajuta, eikä vasta sitten kun eläkepaperit kädessä ja remontoitava yhä velkainen kämppä omaisuutena. 2500e rajasi absurdi/provo, sillä velka/tulot -suhde keskeisempi kuitenkin. Ihan hyvin silti yritelty.

Oikeasti et ole pankkitoimihenkilö, sillä moista pankkia joka viimeisen lauseesi mukaan lainaa rahaa ei ole ikinä ollut eikä tule olemaan. Olosuhteet toki voivat muuttua niin että lainat menevät perintään, mutta sitä jokainen pankkiiri liiketoiminnassaan kartaa.

(finanssi)juristi41

Äänestä
  • Niin raadolliselta kun se kuulostaakin, niin tietyt sitkeät asiakkaat juoksee joka ikisen pankin jokaisen konttorin läpi vaikka heidän hakema laina olisi miten älytön tahansa. Lopulta ne löytää jonkun torvelon joka sen heille myöntää. Kyse on vaan siitä jos se on se toinen vai me joka asioi myöhemmin ulosoton välityksellä vallan ikävän asian merkeissä asiakkaan kanssa.
    2500 ei ole/ollut provo. Se on maaginen raja, joka tekee ihmisestä keskituloisen (>2500). Pientuloisen ei todellakaan kannata lähteä asuntoa ostamaan, edes jos kyseessä on pariskunta.

    Äänestä

  • ...luin paria muutakin ketjua. Saatatkin olla pankkitoimihenkilö. Idealismi ei ole pahe :D

    Juristi41

    Äänestä

  • itseäni... kirjoitti:

    ...luin paria muutakin ketjua. Saatatkin olla pankkitoimihenkilö. Idealismi ei ole pahe :D

    Juristi41

    Lainat tosiaan pitäisi mitoittaa maksukyvyn mukaan. Tiukkoja rajoja on vaikea asettaa, mutta tilanteiden muutokset on otettava huomioon.
    Pitkät laina-ajat olisivat silloin toimiva vaihtoehto, jos korot olisivat alhaiset koko laina-ajan. Korkoa ei kuitenkaan voi ennustaa ainakaan viittä vuotta pidempään. 15 vuotta on hyvä lähtökohta, jos korot nousee ja maksukyky ei riitä, siinä on hieman pelivaraa.
    Nyt korot ovat nousseet vasta hiukan, niin varsinkin Helsingissä on asuntoja alkanut tulla myyntiin maksuvaikeuksien takia.

    Äänestä

  • yjtfkgl kirjoitti:

    Lainat tosiaan pitäisi mitoittaa maksukyvyn mukaan. Tiukkoja rajoja on vaikea asettaa, mutta tilanteiden muutokset on otettava huomioon.
    Pitkät laina-ajat olisivat silloin toimiva vaihtoehto, jos korot olisivat alhaiset koko laina-ajan. Korkoa ei kuitenkaan voi ennustaa ainakaan viittä vuotta pidempään. 15 vuotta on hyvä lähtökohta, jos korot nousee ja maksukyky ei riitä, siinä on hieman pelivaraa.
    Nyt korot ovat nousseet vasta hiukan, niin varsinkin Helsingissä on asuntoja alkanut tulla myyntiin maksuvaikeuksien takia.

    Ja tuo 15 vuoden laina on lyhentynytkin siinä 5 vuodessa jo riittävästi, jotta korkomuutoksiin on maksukykyä. 30 vuoden laina taas EI OLE lyhentynyt 5 vuodessa juuri mihinkään, mutta onhan siitä saanut verotuksessa vähennykset koroista ja inflaatio on syönyt sitä. Se on silti väärä pohja rakentaa takaisinmaksua tällä perusteella.

    Äänestä

  • yjtfkgl kirjoitti:

    Lainat tosiaan pitäisi mitoittaa maksukyvyn mukaan. Tiukkoja rajoja on vaikea asettaa, mutta tilanteiden muutokset on otettava huomioon.
    Pitkät laina-ajat olisivat silloin toimiva vaihtoehto, jos korot olisivat alhaiset koko laina-ajan. Korkoa ei kuitenkaan voi ennustaa ainakaan viittä vuotta pidempään. 15 vuotta on hyvä lähtökohta, jos korot nousee ja maksukyky ei riitä, siinä on hieman pelivaraa.
    Nyt korot ovat nousseet vasta hiukan, niin varsinkin Helsingissä on asuntoja alkanut tulla myyntiin maksuvaikeuksien takia.

    Jos korkoja voi ennustaa vain viisi vuotta niin miksi sitten vetää raja 15 vuoteen? 15-vuotta voi tosiaan olla hyvä lähtökohta, mutta lähtökohtahan ei ole sama kuin maksimi. Ehkä nuo asunnot eivät olisi tuleet myyntiin, jos laina-ajat olisivat pidemmät. NImenomaan laina-ajan pituudella saa sitä pelivaraa.

    Äänestä

  • okaro kirjoitti:

    Jos korkoja voi ennustaa vain viisi vuotta niin miksi sitten vetää raja 15 vuoteen? 15-vuotta voi tosiaan olla hyvä lähtökohta, mutta lähtökohtahan ei ole sama kuin maksimi. Ehkä nuo asunnot eivät olisi tuleet myyntiin, jos laina-ajat olisivat pidemmät. NImenomaan laina-ajan pituudella saa sitä pelivaraa.

    Jos 15v. lainassa kuvitteellinen 5v. korko vaihtuu kolme kertaa, kolmenkymmenenvuoden lainassa se vaihtuu tuplamäärän.
    Mitä tarkoitat pelivaralla?? et kai mitään ostajalle edullista??

    Äänestä

  • ?????????? kirjoitti:

    Jos 15v. lainassa kuvitteellinen 5v. korko vaihtuu kolme kertaa, kolmenkymmenenvuoden lainassa se vaihtuu tuplamäärän.
    Mitä tarkoitat pelivaralla?? et kai mitään ostajalle edullista??

    Jos aika on pidempi, voi lyhennyksen mitoittaa pienemmäksi, joten jää pelivaraa.

    Äänestä

Pääkaupunki seudulla ja uudellamaalla sais asuu siis vain vuokralla.Ite ostin 240000€ talon remppasin sisustin uuden auton ym. lainaa jäljellä 104000€ (alle 8-vuotta jäljellä).Vuositulot 45000€ emäntä lasten kanssa kotona eli ei aina niihin tuloihin pelkästään kannata tuijottaa.

Äänestä
  • Lainaa olen lyhentänyt 1400€/kk eli sekin meni metsään osaltasi.Vai 90000€ talo hah haa. Oletko ihan niinku oikeesti joku vai onko tämä jotain höpötystä?Koska ton mukaan harva sais kämppää...

    Äänestä

  • vielä.. kirjoitti:

    Lainaa olen lyhentänyt 1400€/kk eli sekin meni metsään osaltasi.Vai 90000€ talo hah haa. Oletko ihan niinku oikeesti joku vai onko tämä jotain höpötystä?Koska ton mukaan harva sais kämppää...

    Oletkos kuullut, että koko ihan koko talon hintaa ei ole pakko lainata pankista, osan saa maksaa ihan omalla rahallaankin (säästöillä, vanhan asunnon myynnistä saaduilla rahoilla).

    Äänestä

  • grhr kirjoitti:

    Oletkos kuullut, että koko ihan koko talon hintaa ei ole pakko lainata pankista, osan saa maksaa ihan omalla rahallaankin (säästöillä, vanhan asunnon myynnistä saaduilla rahoilla).

    Vähän provoilin,koska suurimmalla osalla ei ole mitään! Mies nainen tapaa menee yhteen näkee aivan käsittämätöntä maksaa vuokraa ostetaan talo (huom ei mitään kaksioo mistä heti pitäisi muuttaa pois ja molemmat haluaa omantalon)asutaan tyhmällä hurriseudulla missä svedut on syntyneet kultalusikka suussa ja talot maksaa 200000€ (rempattavat) siintä ylöspäin... itsellä oli kyl osake mut pistin 320000€ menee ja osakkeesta sain 70000€ käteen et heitti ne arviot täysin päin peetä 2*vuositulot.Eli paljon riippuu ihmisistä elämäntavoista ym.ym.
    Sehän on selvää jos asuu vuokralla 500€/kk ja kaikki menee ja raha pula aina niin voi unohtaa lainan ja oman asunnon jos raha polttaa taskuissa...

    Äänestä

jakaa täällä kateellisena viisauksiaan kun ei itse uskalla ottaa tai ei saa asuntolainaa.

Äänestä
  • etkä missään päättävässä asemassa oleva.
    Jos tuollaisilla periaatteilla varustetulla olisi vaikutusvaltaa rahoitusalalla, miten tämän maan kansantalous pyörisi?
    Oneeksi pankissakin päättäjillä on jonkinlaiset vaatimukset.

    Äänestä

  • vain pankkitoimihenkilö kirjoitti:

    etkä missään päättävässä asemassa oleva.
    Jos tuollaisilla periaatteilla varustetulla olisi vaikutusvaltaa rahoitusalalla, miten tämän maan kansantalous pyörisi?
    Oneeksi pankissakin päättäjillä on jonkinlaiset vaatimukset.

    Ja kansantalouttako pyöritetään velkavetoisesti yksityisten rahoituslaitosten johdolla???????

    Voi jeesus!!!!!!

    Äänestä

Täällä uusi asuntovelallinen ilmoittautuu!

Asunnon kauppahinta 87000 eur, (kaksio, 49m2 pikkukaupungin keskustassa, merenrannassa). Omaa pääomaa 0 eur, lainaa yhteensä 101000 eur (4000 eur remonttiin korkokatto lainaturva), laina-aika 25 vuotta.

Nettotulot 1800eur/kk, vakituinen työpaikka. Miksi ihmeessä asuisin vuokralla ja syytäisin esim. 6000 euroa / vuodessa vuokraisännän taskuun? Itse pidän lainanlyhennystä lähinnä säästömuotona josta pankki ottaa omansa.

Äänestä
  • Voi voi, onneksi meidän pankissa on inhimillisiä ihmisiä töissä, eikä tuollaisia pösilöitä kuin pankkitoimihenkilö kaikkine sivupersoonineen...

    Nettotulot 1700€, asuntolainaa saan max 95 000 25 v maksuajalla näin ensalkuun. Kun auto maksettu pois, niin sitten sen lyhennyssumma asuntolainaan ja maksuaika lyhenee monella vuodella. Ennemmin mä maksan sen 20 v pankille asuntoa kuin loppuelämän vuokraa toiselle ihmiselle (kun tässä kuitenkin ollaan "vasta" 23 v ja toivottavasti eletään ainakin se 50 v vielä ja enemmänkin mielellään.

    Meidän pankissa ei tulot ole pääasiassa vaan menotkin otetaan huomioon, ja kun pienet menot suhteessa tuloihin, niin no probleemo saada asuntolainaa.

    Äänestä

Jos leikitään että sinä ihan oiekasti olisit pankissa töissä, niin kai sinun edes hitusen kuuluisi ajaa työnantajasi etuja palkkasi eteen? Pankit pyrkivät olemaan voittoa tuottavia liikelaitoksia ja se voitto perustuu pankissakin siihen, että myydään kalliimmalla kuin ostetaan. Pankille kalliilla myyminen tarkoittaa, että pidetään velalliset velkaisina mahdollisimman pitkään. Jos pankit myöntäisivät ainoastaan pieniä lainoja ja ainoastaan varakkaille ihmisille, niin kylläpä taitaisi aika moni pankki pian laittaa lapun luukulle.

Äänestä

lainaa...

Äänestä

...sanot tuossa jossakin kohti, että "Kyllä alle 3200 on maaginen raja nykyään joka tekee ihmisestä köyhän ja pienituloisen tuo 2500 oli "hyvän viinin aiheuttama" unohdus:)". Kommentoin aiemmin, että löyhät yhtälöt... puhutko siis brutosta vai netosta.

3200e on jo suurtuloisen palkka nettona ja bruttonakin ihan keskivertoa, ei missään nimessä köyhä/persaukinen/sossun elätti.

Itse finakssijuristina nettoan 3000e.

Äänestä
  • Joku rekisteröi "minun" nimimerkin ja häiriköi nyt sillä. Tästä lähtien käytän nimimerkkiä "Pankkitoimihenkilö I".
    2500 euroa on edelleen ehdoton minimiraja kenelle suostuisin antamaan asuntolainankokoista luottoa.

    Äänestä

  • Pankkitoimihenkilö I kirjoitti:

    Joku rekisteröi "minun" nimimerkin ja häiriköi nyt sillä. Tästä lähtien käytän nimimerkkiä "Pankkitoimihenkilö I".
    2500 euroa on edelleen ehdoton minimiraja kenelle suostuisin antamaan asuntolainankokoista luottoa.

    Kun tarkemmin harkitsin 3200 euroa on edelleen ehdoton minimiraja kenelle suostuisin antamaan asuntolainankokoista luottoa.

    Äänestä

  • Pankkitoimihenkilö I kirjoitti:

    Joku rekisteröi "minun" nimimerkin ja häiriköi nyt sillä. Tästä lähtien käytän nimimerkkiä "Pankkitoimihenkilö I".
    2500 euroa on edelleen ehdoton minimiraja kenelle suostuisin antamaan asuntolainankokoista luottoa.

    ...sano nyt feikki tai mikä hyvänsä oletkin, puhutko brutosta vai netosta. Sen verran talouden termejä pitää feikinkin ymmärtää :D

    Äänestä

Asuntolainan maksimi 2 x vuositulo 30 omarahoitus on aika rankka kaava mielestäni.

Ja vielä ei lainaa alle 2500 euron tuloilla???

Ainoastaan kuukausierän maksimi vaikuttaa asialliselta.

En usko, että ainutkaan pankki lainaa rahaa jos jo nostovaiheessa epäilee asiakkaan maksukykyä.

Äänestä
  • läpi ja tulin siihen tulokseen, että "pankkitoimihenkilö" on merkonomiopiskeja, jolla on ollut ensimmäiset tunnit koulussa rahoituslaitoksien toiminnasta ja siellä saanut tällaisen ahaa-elämyksen. Ei tuollainen junti voi oikeasti missään pankissa olla töissä. Jostain kahden hengen Perä-Hikiän konttorista tosin saattaa löytyä noilla eväillä varustettu virkailija.

    Äänestä

  • "En usko, että ainutkaan pankki lainaa rahaa jos jo nostovaiheessa epäilee asiakkaan maksukykyä."

    Olet ikävä kyllä väärässä! Pankkia ei kiinnosta asiakkaan maksukyky, silloin kun sillä on lainalle täydet vakuudet tai mahdollisuus saada omansa takaisin!

    Eli kaverini pankinjohtajan sanoja lainaten, ei lypsävää lehmää kannata tappaa, ennen kuin se on lypsetty!!! no pankkia en viitsi mainita:)

    Äänestä

  • Ovatko pankin riski ja asiakkaan riski todella yhteneviä? Vain yhden lainan tapauksessa voisi näin kai ajatella. Mutta pankilla on tuhansia laina-asiakkaita ja jokainen tapaus kaiketi yksilöllinen. Mitä suurempaa merkitystä sillä on pankille jos pieni osa asiakkaista ei selvidy veloistaan kunhan riittävän suuren osan kohdalla riski ei toteudu? Voihan riski pankin osalta myös jäädä toteutumatta ja voittoa tulee, ehkä markkinaosuus jopa kasvaa. Pankki pystyy rajaamaan ongelman taloudellisesti ja tilastollisesti, jos se pysyy riittävän pienenä. Jokaiselle yksittäiselle valkakierteeseeen joutuneelle asiakkaalle kyseessä on henkilökohtainen taloudellinen katastrofi eikä pankin tilastollinen ongelma.

    Tämän jälkeen pitää kysyä, että kannattaako ajatella kahdesti itse kun saa päätöksen lainatiskillä. Pitää kysyä, mikä on lopulta päätöksen antaneen tahon intressi ja onko se aina sama kuin asiakkaan? Ketkä kaikki hyötyvät tehdystä lainapäätöksestä? Kuka ajattelee asiakkaan puolesta, jos ei asiakas itse?

    Loppujen lopuksi, jokainen kaiketi on vastuussa siitä mihin nimensä pistää? Ja jokainen vastannee itse, jos tuli tehtyä väärä päätös.

    Äänestä

  • asiakkaan riski kirjoitti:

    Ovatko pankin riski ja asiakkaan riski todella yhteneviä? Vain yhden lainan tapauksessa voisi näin kai ajatella. Mutta pankilla on tuhansia laina-asiakkaita ja jokainen tapaus kaiketi yksilöllinen. Mitä suurempaa merkitystä sillä on pankille jos pieni osa asiakkaista ei selvidy veloistaan kunhan riittävän suuren osan kohdalla riski ei toteudu? Voihan riski pankin osalta myös jäädä toteutumatta ja voittoa tulee, ehkä markkinaosuus jopa kasvaa. Pankki pystyy rajaamaan ongelman taloudellisesti ja tilastollisesti, jos se pysyy riittävän pienenä. Jokaiselle yksittäiselle valkakierteeseeen joutuneelle asiakkaalle kyseessä on henkilökohtainen taloudellinen katastrofi eikä pankin tilastollinen ongelma.

    Tämän jälkeen pitää kysyä, että kannattaako ajatella kahdesti itse kun saa päätöksen lainatiskillä. Pitää kysyä, mikä on lopulta päätöksen antaneen tahon intressi ja onko se aina sama kuin asiakkaan? Ketkä kaikki hyötyvät tehdystä lainapäätöksestä? Kuka ajattelee asiakkaan puolesta, jos ei asiakas itse?

    Loppujen lopuksi, jokainen kaiketi on vastuussa siitä mihin nimensä pistää? Ja jokainen vastannee itse, jos tuli tehtyä väärä päätös.

    jos on niitä jotka ovat ILMAN OMAA SYTÄÄN joutuneet velkavankeuteen. Mitä se ilman omaa syytään nyt sitten tarkoittaa ja miten sellaisen suojn saa? Vakuutusyhtiöstä?

    Äänestä

Mites minä velkaa otin/sain yli 8*vuosituloni josta yli puolet maksettu.Tulot 30000€ velka 250000€.Sinä olet joku dorka halvan punkkulasin ääreltä!? Etpä vastannu jolleen sieltä kenellä oli paremmat tulot ja isompi velka lainamäärämme jäännös on samaa tasoa...

Äänestä
  • Pitäsköhän noita pösilöitä onnitella siitä kuinka paljon kukakin on saanut lainaa.

    Äänestä

  • hklö kirjoitti:

    Pitäsköhän noita pösilöitä onnitella siitä kuinka paljon kukakin on saanut lainaa.

    Hei nyhverö ! Ei taida sinulla siellä yksin yksiössäsi vuokratussa sellaisessa paljon lanttu säteillä !

    Äänestä

  • Myös pois ? kirjoitti:

    Hei nyhverö ! Ei taida sinulla siellä yksin yksiössäsi vuokratussa sellaisessa paljon lanttu säteillä !

    Jos valtion budjetti on 45 miljardia, nii yksityisten ihmisten velkamäärä on varmasti 10 kertaa se valtion budejetti.

    Mitä sit tulee pankkien vastuuseen, nii suurinosa lainoista kait on ok! Mutta varmaa tuolla luottokorttipuolella on sellaisiakin lainoja, että niiden vastuut ei kestä tarkkaa katselemista. Jos on 450 miljardia, niin pankit sais kuitata näitä tyhmästi annettuja korttiluottoja täysin omista varoistaan. se ei oo sen kuluttujan häpeä jos luottotiedot menee... ja saa sitten sen kautta lisää rahaa kunnon kuluttamiseen.

    Tyhmä on se pankki, joka antaa lainaa samalle asiakkaalle kolmesta eri tuotteestaan 5000e/kpl, eikä muka tiedä asiakkaan tietoja muuten. Tollaiset lainat sais kuolettaa pankki omaan piikiinsä täysin ja deletoida noi kortit.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Pankkitoimihenkilö kirjoitti:

Asuntolaina enintään 2*vuositulot. Autolaina 0.5*vuositulot. Maksuaika asuntolainassa enintään 15 vuotta, kk-erä enintään kolmasosa tuloista. Omarahoitus 30 prosenttia tai yli. Ei asuntolainaa niille joiden kk-tulot alle 2500 euroa.
Tällaisia ohjeita jos joka ikinen pankki noudattaisi, niin johan olisi ihmisten murheet vähissä. Aivan liian monelle myönnetään meidänkin konttorissa lainaa tietäen että se kuitenkin joudutaan perimään takaisin ulosottomiehen avustuksella.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu