Mikä neuvoksi? Olen koko elämäni 20< kärsinyt
kohtuullisen huonosta itsetunnosta. Peili ei
kuitenkaan säry kun katson sitä, valmistun
kohtapuoliin yliopistosta, olen jopa onnistunut
hankkimaan muutaman kaverin. Kuitenkin tunnen
itseni arvottomaksi ja hyvin usein
ulkopuoliseksi. Aika ajoin vaivun masennukseen,
vaikka ulkoisesti yritän vielä hymyillä. En jaksa
ainakaan tällä hetkellä uskoa kovin auvoiseen
tulevaisuuteen niin ihmissuhteittein kuin
työelämänkään kannalta.
Jos uskallan joskus asian jollekulle
"läheiselleni" tunnustaa, minua ikäänkuin
torutaan. Ikäänkuin minulla ei olisi oikeutta
huonoon itsetuntoon?!
Mistä kannattaisi apua hakea?
Mielenterveystoimistot tms tuntuvat hyvin
ylityöllistetyiltä, enkä halua viedä aikaa
keneltäkään sellaiselta jonka ongelmat ovat
"oikeita". Sitäpaitsi äiti on opettanut että ei
saa ruikuttaa...
kohtuullisen huonosta itsetunnosta. Peili ei
kuitenkaan säry kun katson sitä, valmistun
kohtapuoliin yliopistosta, olen jopa onnistunut
hankkimaan muutaman kaverin. Kuitenkin tunnen
itseni arvottomaksi ja hyvin usein
ulkopuoliseksi. Aika ajoin vaivun masennukseen,
vaikka ulkoisesti yritän vielä hymyillä. En jaksa
ainakaan tällä hetkellä uskoa kovin auvoiseen
tulevaisuuteen niin ihmissuhteittein kuin
työelämänkään kannalta.
Jos uskallan joskus asian jollekulle
"läheiselleni" tunnustaa, minua ikäänkuin
torutaan. Ikäänkuin minulla ei olisi oikeutta
huonoon itsetuntoon?!
Mistä kannattaisi apua hakea?
Mielenterveystoimistot tms tuntuvat hyvin
ylityöllistetyiltä, enkä halua viedä aikaa
keneltäkään sellaiselta jonka ongelmat ovat
"oikeita". Sitäpaitsi äiti on opettanut että ei
saa ruikuttaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä olen jo suhun nähden vanha paska ja itsetunto
hukkui jo vuosia sitten.
Mulla ei enään ole mitään muuta arvoa kuin
veronmaksajan arvo.
Tee jotain ennen kuin vaivut samaan synkkyyteen
ja epätoivoon sillä silloin tästä ei enään muu
pelasta kuin lopullinen lähtö.
Ja sitä varten ne mielenterv.toimistot on että
niistä pitäisi saada apua kun sitä tarvitsee.
Eihän se apu sieltäkään mikään varma juttu ole,
mutta kuitenkin. Omasta päästähän se riippuu.
Ehkä ensin kantsii puhua omalle lekurille jos se
sitten kirjoittaisi lähetteen sinne päätohtorille?
Mun pointti on se että tee se ajoissa, älä päästä
itseäsi kuilun reunan yli, sieltä on niin vaikeaa
nousta.
Ja anna kun arvaan, äitisi on näitä sota-ajan
kasvatteja niin kuin omanikin? Mistään ei saa
valittaa. Kaikkeen pitää olla tyytyminen.
koppa kaljaa tai pullo kossuu niin ongelmat putoo
maallisille tasoille
Mulla on aikalailla sama tilanne. Olen jopa
alkanut eristäytyä muista ihmisistä, koska häpeän
itseäni. Siitä on hankala päästä eroon vaikka
kuinka yrittää ja haluaa. Häpeä johtuu
ulkonäöstäni ja lisäksi yhdestä liikunnallisesta
sairaudestani.
Joo, samanlaisia kommmentteja minäkin oon
ihmisiltä saanu, ku yritän kertoa, mikä minussa
itsessäni häirihtee. Jotenki tuntuu, että
auttais, jos vois välillä "ruikuttaakin"... mutta
sitähän ei suvaita... vastaus on höpö,höpö tms.
Noo, ajattelen vielä tulevaisuudesta
positiivisesti; jospa se itsetunto tästä vielä
kehityy parempaan suuntaan iän myötä. toivon
todella niin!!
Joo, jaksamista muillekin... kyllä tästä
selvitään!
Mullakin on aina ollut tämä pulma. Olin nuorena
hauskan näköinen, mutta vain edestä katsoen,
nenäparkani nyperyydestä jatksoivat tutut ja
tuntemattomat huomautella, että kyllä sinä
muuten, MUTTA.. jne. Nenu korjattiin, mutta
itsetunto-ongelma ei siitä paljoa muuttunut..
Nykyisin en enää sillä tavalla piittaa tuosta.
Olkoot mikä on.. Mutta olen alkanut ajatella,
että aivan samasta asiasta voi kuka tahansa
kanssaihmisistäni kärsiä, vaikka sitä ei huomaa
mistään! Pelkästään tämä ajatus, että ottaa
jollakin tavalla huomioon toisen
ihmisen 'salaisuudet', JOISTA TODELLAKAAN EI
TIEDÄ, on auttanut minua olemaan vähemmän
huolissani omasta itsetunnostani. Sitä vain aivan
kuin salaa jakaa yhteisiä asioita ja se vaikuttaa
koko olemiseen myönteisesti.. Ei tarvitse 'udella
eikä tyrkyttää myötätuntoa'.. se on vain asenne..
No, tämä nyt ei varmaan ollut mikään hyvä neuvo.
Tämä oli kommentti ihan vain yleensä tähän
asiaan, ei vain sinulle 'mie'.. :)