Korjattakoon ensi kaksi virhekäsitystä. Yllättävän monet palvelut USA:ssa ovat julkisen vallan hoitamia, kaupungit hoitavat itse lämmön,sähkön,veden,jätehuollon jne. Esimerkiksi Ranskassa, pikkukuntien luvatussa maassa, kunnalliset vesilaitokset kilpailevat yksityisten yritysten kanssa - USA:ssa näin ei ole.
USA:n Presidentti ON allekirjoittanut Kioton ilmastosopimuksen, kongressi ei ole hyväksynyt sitä.USA:sa ympäristötietoisuus ei ole Euroopan ja Pohjoismaiden tasoa. Yritykset kokevat ympäristöasiat ylellisyytenä,johon ei ole varaa.
Teollisuuden vahvat etujärjestöt todella taistelevat ympäristösäädöksiä vastaan. Lobbaamisen emämaassa se on syy,miksi kongressi ei hyväksy presidentin allekirjoittamaa sopimusta. Asia erikseen on sitten se,oliko tuo huomioitu laskelmissa sopimusta allekirjoitettaessa.
USA:n metaanipäästöistä 36% syntyy kaatopaikoilla.Sen kaatopaikat ovat järkyttävässä kunnossa. Parhaiten asiat on hoidettu Kaliforniassa, itärannikolla on osavaltioita,joilta puuttuu tyystin lainsäädäntö ja ohjeistus.
Metaanipäästöjen saattaminen muiden teollistuneiden maiden tasolle maksaisi USA:lle valtaisia summia, siihen liittovaltion resurssit eivät riitä rahallisesti eivätkä polittisesti. Osavaltioiden omat lainsäädännöt ovat keskenään ristiriidassa,käytäntöjä ohjaa markkinavetoisuus.USA:ssa kansainväliset markkinat ohjaavat jätehuoltoa enempi,kuin lainsäädäntö.Eivätkä välttämättä parempaan suuntaan.
Ongelmajätteiden käsittely oli USA:ssa hoitamatta 1970 luvulle asti. Kemianteollisuuden saastuttamat vesistöt, Alaskan öljytuhot vuotavan putken ja tankkerionnettomuuksien jälkeen viritteli keskustelua mutta toimeen tartuttiin vasta Niagaran putousten Love Canalin ympäristökatastrofin jälkeen. Laadittiin ns. Superfund-laki ja sen perusteella ohjelma. Öljy- ja kemianteollisuudelta kerättiin rahaa. Tuolla rahalla on tutkittu satojatuhansia alueita ja tehty tuhansia toimenpiteitä riskien poistamiseksi,joista olisi saattanut aiheutua tulipaloja,henkilövahinkoja,räjähdyksiä tai myrkyllisten kaasujen päästöjä.
US-EPA koordinoi ja antaa ohjeita sekä säädöksiä jätteenkäsittelyssä mutta sen rahoitus on riittämätön eikä valvontaa voida hoitaa.
Ongelmajätteitä tuottavia laitoksia tai yksiköitä USA:ssa on 400 000, yksikkö tai laitos tuottaa enimmillään 200 milj. tonnia ongelmajätettä. Määrä tuntuu uskomattomalta mutta niin kertoo lähde (VTT). Määrä tarkoittanee elinkaaren aikaista jätemäärää.
Autot ovat USA:n suursaastuttajia. Taloudellisuus ei ole siellä koskaan ollut vetävin myyntivaltti. Bensiini lyijy korvattiin pohjavesiä saastuttavalla etanolilla,etanolista luovutaan par`aikaa.
Raskasmetallien haittapitoisuudet perustuvat riskiarvioihin. Riskiarviossa vertaillaan paikkakohtaisesti saastuneen alueen väestöä puhtaan alueen verrokkiryhmään.Riskiarvio ei huomioi biokertymää. Tulos on useimmin ainoastaan se,että lakimiehet kuittavat palkkionsa.
Hajuja ei säädellä liittovaltion säädöksillä vaan osavaltioitten ns. haittasäädöksillä. Haitta arvioidaan tapauskohtaisesti. Virgiassa lienee turha valittaa niin tupakkatehtaan savukaasupäästöistä kuin parveketupakoinnista.
USA:ssa on maailman vahvin lääketeollisuus. Lääketeollisuuden ongelmajätteiden käsittelylle ei ole olemassa yhtäkään liittovaltion lakia tai säädöstä.
USA:ssa ei ole puun kierrätystä. Sen rakennusteollisuus heittää hukkaan puhdasta,polttokelpoista puuta valtaisan määrän vuosittain. Kehittämällä keräystä ja polttotekniikkaa öljynhankintareissu Irakiin olisi voinut olla tarpeeton. Ruudin jenkkikin saa syttymään, puuta ei.
USA:ssa on ainoastaan 19 kompostointilaitosta,kuusi niistä yhdessä osavaltiossa. Asia on heille uusi.
Kertakäyttökulttuuri ohjaa kulutustottumuksia. Pikaruokaketjujen astioiden keräysjärjestelmää ei ole koska ei ole hyödyntävää teollisuutta.
Pattereiden kierrätysjärjestelmä puuttuu koko maasta.
Monissa osavaltioissa biolietteen maalevitys on kielletty. New Yorkin osavaltiossa muodostuvaa bioletettä kuljetetaan humusköyhään Coloradoon. Siellä sen levitys on sallittua.
USA:n jätehuollon saattaminen sivistysmaiden tasolle vaatisi teollisuuden asennemuutoksen. Päättäjien lobbaamisen sijasta sen pitäisi kantaa vastuunsa jätteistään. Sen pitäisi itse olla kiinnostunut kehittämään jätteenkäsittelyteknologiaa taikka ostaa se Euroopasta.
Liittovaltion tehtävä on yhtenäistää lainsäädännöllä osavaltioitten käytännöt. Yhdyskuntien jätteidenkäsittely on luvalla sanoen kirjavaa.Ohjeistamattomana ja ilman tarvittavaa tekniikkaa se on ongelmien kasaamista seuraavalle sukupolvelle.
Jätteistään huolehtivien maiden kansalaisille Alaskan ja Siperian öljytuhojen jäljet,levää kukkiva Suomenlahti ja New Yorkin satamasta taukoamatta Atlantille ajavat tuhannet jäteproomut ovat surkeaa nähtävää.
Jokaisen maan asia on hoitaa jätteensä itse. Absoluuttisesti ja henkilöä kohden laskien USA kuluttaa kaikesta maailman hyvästä eniten - vettä,paperia,öljyä... USA kuluttaa kahdeksan kertaa enemmän kuin miljardi Kiinalaista. Sen kuuluisi hoitaa itse siitä koituva laskukin. Asiahan ei ole pelkästään heidän murheensa,näet mekin elämme tällä pallolla.
USA:n Presidentti ON allekirjoittanut Kioton ilmastosopimuksen, kongressi ei ole hyväksynyt sitä.USA:sa ympäristötietoisuus ei ole Euroopan ja Pohjoismaiden tasoa. Yritykset kokevat ympäristöasiat ylellisyytenä,johon ei ole varaa.
Teollisuuden vahvat etujärjestöt todella taistelevat ympäristösäädöksiä vastaan. Lobbaamisen emämaassa se on syy,miksi kongressi ei hyväksy presidentin allekirjoittamaa sopimusta. Asia erikseen on sitten se,oliko tuo huomioitu laskelmissa sopimusta allekirjoitettaessa.
USA:n metaanipäästöistä 36% syntyy kaatopaikoilla.Sen kaatopaikat ovat järkyttävässä kunnossa. Parhaiten asiat on hoidettu Kaliforniassa, itärannikolla on osavaltioita,joilta puuttuu tyystin lainsäädäntö ja ohjeistus.
Metaanipäästöjen saattaminen muiden teollistuneiden maiden tasolle maksaisi USA:lle valtaisia summia, siihen liittovaltion resurssit eivät riitä rahallisesti eivätkä polittisesti. Osavaltioiden omat lainsäädännöt ovat keskenään ristiriidassa,käytäntöjä ohjaa markkinavetoisuus.USA:ssa kansainväliset markkinat ohjaavat jätehuoltoa enempi,kuin lainsäädäntö.Eivätkä välttämättä parempaan suuntaan.
Ongelmajätteiden käsittely oli USA:ssa hoitamatta 1970 luvulle asti. Kemianteollisuuden saastuttamat vesistöt, Alaskan öljytuhot vuotavan putken ja tankkerionnettomuuksien jälkeen viritteli keskustelua mutta toimeen tartuttiin vasta Niagaran putousten Love Canalin ympäristökatastrofin jälkeen. Laadittiin ns. Superfund-laki ja sen perusteella ohjelma. Öljy- ja kemianteollisuudelta kerättiin rahaa. Tuolla rahalla on tutkittu satojatuhansia alueita ja tehty tuhansia toimenpiteitä riskien poistamiseksi,joista olisi saattanut aiheutua tulipaloja,henkilövahinkoja,räjähdyksiä tai myrkyllisten kaasujen päästöjä.
US-EPA koordinoi ja antaa ohjeita sekä säädöksiä jätteenkäsittelyssä mutta sen rahoitus on riittämätön eikä valvontaa voida hoitaa.
Ongelmajätteitä tuottavia laitoksia tai yksiköitä USA:ssa on 400 000, yksikkö tai laitos tuottaa enimmillään 200 milj. tonnia ongelmajätettä. Määrä tuntuu uskomattomalta mutta niin kertoo lähde (VTT). Määrä tarkoittanee elinkaaren aikaista jätemäärää.
Autot ovat USA:n suursaastuttajia. Taloudellisuus ei ole siellä koskaan ollut vetävin myyntivaltti. Bensiini lyijy korvattiin pohjavesiä saastuttavalla etanolilla,etanolista luovutaan par`aikaa.
Raskasmetallien haittapitoisuudet perustuvat riskiarvioihin. Riskiarviossa vertaillaan paikkakohtaisesti saastuneen alueen väestöä puhtaan alueen verrokkiryhmään.Riskiarvio ei huomioi biokertymää. Tulos on useimmin ainoastaan se,että lakimiehet kuittavat palkkionsa.
Hajuja ei säädellä liittovaltion säädöksillä vaan osavaltioitten ns. haittasäädöksillä. Haitta arvioidaan tapauskohtaisesti. Virgiassa lienee turha valittaa niin tupakkatehtaan savukaasupäästöistä kuin parveketupakoinnista.
USA:ssa on maailman vahvin lääketeollisuus. Lääketeollisuuden ongelmajätteiden käsittelylle ei ole olemassa yhtäkään liittovaltion lakia tai säädöstä.
USA:ssa ei ole puun kierrätystä. Sen rakennusteollisuus heittää hukkaan puhdasta,polttokelpoista puuta valtaisan määrän vuosittain. Kehittämällä keräystä ja polttotekniikkaa öljynhankintareissu Irakiin olisi voinut olla tarpeeton. Ruudin jenkkikin saa syttymään, puuta ei.
USA:ssa on ainoastaan 19 kompostointilaitosta,kuusi niistä yhdessä osavaltiossa. Asia on heille uusi.
Kertakäyttökulttuuri ohjaa kulutustottumuksia. Pikaruokaketjujen astioiden keräysjärjestelmää ei ole koska ei ole hyödyntävää teollisuutta.
Pattereiden kierrätysjärjestelmä puuttuu koko maasta.
Monissa osavaltioissa biolietteen maalevitys on kielletty. New Yorkin osavaltiossa muodostuvaa bioletettä kuljetetaan humusköyhään Coloradoon. Siellä sen levitys on sallittua.
USA:n jätehuollon saattaminen sivistysmaiden tasolle vaatisi teollisuuden asennemuutoksen. Päättäjien lobbaamisen sijasta sen pitäisi kantaa vastuunsa jätteistään. Sen pitäisi itse olla kiinnostunut kehittämään jätteenkäsittelyteknologiaa taikka ostaa se Euroopasta.
Liittovaltion tehtävä on yhtenäistää lainsäädännöllä osavaltioitten käytännöt. Yhdyskuntien jätteidenkäsittely on luvalla sanoen kirjavaa.Ohjeistamattomana ja ilman tarvittavaa tekniikkaa se on ongelmien kasaamista seuraavalle sukupolvelle.
Jätteistään huolehtivien maiden kansalaisille Alaskan ja Siperian öljytuhojen jäljet,levää kukkiva Suomenlahti ja New Yorkin satamasta taukoamatta Atlantille ajavat tuhannet jäteproomut ovat surkeaa nähtävää.
Jokaisen maan asia on hoitaa jätteensä itse. Absoluuttisesti ja henkilöä kohden laskien USA kuluttaa kaikesta maailman hyvästä eniten - vettä,paperia,öljyä... USA kuluttaa kahdeksan kertaa enemmän kuin miljardi Kiinalaista. Sen kuuluisi hoitaa itse siitä koituva laskukin. Asiahan ei ole pelkästään heidän murheensa,näet mekin elämme tällä pallolla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Prkl. sentään, me suomalaiset hoidammme asiat hyvin. Jenkit vaan tuottaa paskaa. Vittu mitä sikoja.
Tuntuu olevan ongelmia jäljellä USA:ssa ympäristöasioiden hoidossa mutta he ovat alkaneet tehdä jo jotakin. Esim. lainaus viestistäsi "Ongelmajätteiden käsittely oli USA:ssa hoitamatta 1970 luvulle asti." - nyt on siis asiat paremmin.
Kertoisitko vielä mitä kommunistit ovat tehneet kommunistivetoisissa maissa ympäristön eteen muutakin kuin ryöstäneet ja tuhonneet. Asiasta keskusteltiin tuolla alempana ja yksikään toveri ei osannut sanoa ensimmäistäkään kommunistivetoista toimenpidettä ympäristön suojelemiseksi. Ovatkohan he tehneet muuta kuin luopuneet vallasta jotta me naapurit olemme päässeet siivoamaan jälkiä??
Oikeassa olet - jokaisen pitäisi hoitaa omat paskansa eikä jättää niitä naapureiden tai tulevien sukupolvien riesaksi.
/Kalle, joka ei saata ymmärtää miten maamme voisi olla syyllinen Neuvostoliiton tekemiin laittomuuksiin - ja stalinistinilkitkään eivät sitä hänelle kerro
http://www.verkkouutiset.com/arkisto/Arkisto_1997/31.lokaukuu/CHINAUSA.HTM
http://www.hs.fi/juttusarja/ilmastonmuutos/artikkeli/USAssa jännitetään korkeimman oikeuden kantaa päästöpolitiikkaan/1135224438839
http://www.dodo.org/uutiset/ilmastokonferenssin_viimeinen.html
http://www.yle.fi/a2/teema_tekstarit170407.html
http://www.markkuhannula.fi/?page_id=17
http://www.forestindustries.fi/newsletter/index.html?nl=652&art=653
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kioton_ilmastosopimus