Nykysuolaus

Tämä on ongelmista pienimpiä.
Olet kai kuullut että monissa muissa maissa tehdään kerralla teistä puolen metrin paksuisia että ne kantavat ja kestävät monta vuotta ja auton minkä tahansa ja renkailla millä hyvänsä.
No, suomessa ei kuitenkaan tähän vielä päästä, mutta voimme kuitenkin yrittää parantaa tiestöä aina tilaisuuden tullen. Entisiä ei pidä purkaa pois, vaan laittaa entisen päälle uutta, ja näin alkavat tiet tukevoitua(sijoitetaan suolarahat niihin), tietenkin joissain paikoin on aina poikkeuksia, tehtävä muuten/uusiksi
(routa/kenties suunnitteluvirheet).

Jos ajattelemme vaikka tähtäimellä 30 vuotta, ja siinä ajassa on saatu uudet tiet vaikka puoleen suomeen (suolauksessa säästetty->saatu rahaa uuteen tiehen) ja verrataan sitä suolaukseen, niin on suolaus ajanhukkaa ajatellen sen ympäristöhaittojakin.

Pitkällä tähtäimellä ajatellen systeemi saattaisi kannattaa(Ajatellen että rahat menisivätkin pikkuhiljaa parantuvaan tiestöön, ei pilaamaan pohjavesiä ja autonhelmoja), mutta kaikki pitäisi vain kerralla suunnitella alusta loppuun... Asia pitäisi jotain kautta saada päättäjille ja asiantuntijoille.

Onni kirjoitti:

Tämä on ongelmista pienimpiä.
Olet kai kuullut että monissa muissa maissa tehdään kerralla teistä puolen metrin paksuisia että ne kantavat ja kestävät monta vuotta ja auton minkä tahansa ja renkailla millä hyvänsä.
No, suomessa ei kuitenkaan tähän vielä päästä, mutta voimme kuitenkin yrittää parantaa tiestöä aina tilaisuuden tullen. Entisiä ei pidä purkaa pois, vaan laittaa entisen päälle uutta, ja näin alkavat tiet tukevoitua(sijoitetaan suolarahat niihin), tietenkin joissain paikoin on aina poikkeuksia, tehtävä muuten/uusiksi
(routa/kenties suunnitteluvirheet).

Jos ajattelemme vaikka tähtäimellä 30 vuotta, ja siinä ajassa on saatu uudet tiet vaikka puoleen suomeen (suolauksessa säästetty->saatu rahaa uuteen tiehen) ja verrataan sitä suolaukseen, niin on suolaus ajanhukkaa ajatellen sen ympäristöhaittojakin.

Pitkällä tähtäimellä ajatellen systeemi saattaisi kannattaa(Ajatellen että rahat menisivätkin pikkuhiljaa parantuvaan tiestöön, ei pilaamaan pohjavesiä ja autonhelmoja), mutta kaikki pitäisi vain kerralla suunnitella alusta loppuun... Asia pitäisi jotain kautta saada päättäjille ja asiantuntijoille.

Kantavuuden takia tien pinnasta voitaisiin tosiaan tehdä paksuja, jolloin ne kestäisi pitkään. Mutta kun siitä ei ole hyötyä Suomessa, koska täällä käytetään nastarenkaita ja tiet kuluu urille ja ne täytyy korjata joka tapauksessa muutaman vuoden välein. Mielestäni nastat pitäisi kieltää kokonaan ja iskostaa kuljettajille oikea asenne talviliikenteeseen, jolloin kitkoilla pärjää hienosti. Osa teistä joudutaan varmaan suolaamaan jatkossakin, mutta pahimpia risteyksiä voidaan pitää kuivina esimerkiksi lämmmtyksellä.

Sami kirjoitti:

Kantavuuden takia tien pinnasta voitaisiin tosiaan tehdä paksuja, jolloin ne kestäisi pitkään. Mutta kun siitä ei ole hyötyä Suomessa, koska täällä käytetään nastarenkaita ja tiet kuluu urille ja ne täytyy korjata joka tapauksessa muutaman vuoden välein. Mielestäni nastat pitäisi kieltää kokonaan ja iskostaa kuljettajille oikea asenne talviliikenteeseen, jolloin kitkoilla pärjää hienosti. Osa teistä joudutaan varmaan suolaamaan jatkossakin, mutta pahimpia risteyksiä voidaan pitää kuivina esimerkiksi lämmmtyksellä.

kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen, sileäksi hiulatulla jäällä kitkojen pito häviää lähes täysin ja nasta on ainut joka pitää (ketjuja ei voi käyttää jatkuvasti)

Teiden paksuntaminen ei onnistu noin vain suurimmassa osassa Suomen tiestöä koska perusmaan kantavuus ei riitä (huom, puljaan näiden asioiden kanssa päivittäin) ja tätä tosin on paikoin tehtykin, mutta huonoin seurauksin. maapohja kun murtuu niin tie tippuu ja se vasta maksaakin. lisäksi, missään ei tehdä puolen metrin kulutuskerroksia, siinä ei olisi mitään järkeä koska kulutuskerroksen kantavuus ei vastaa kantavan kerroksen arvoja, kantavat kerrokset voidaan tehdä sidotuista aineista jos lisäkantavuutta tarvitaan mutta nastojen kuluttavaan vaikutukseen se ei auta.

Mako kirjoitti:

kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen, sileäksi hiulatulla jäällä kitkojen pito häviää lähes täysin ja nasta on ainut joka pitää (ketjuja ei voi käyttää jatkuvasti)

Teiden paksuntaminen ei onnistu noin vain suurimmassa osassa Suomen tiestöä koska perusmaan kantavuus ei riitä (huom, puljaan näiden asioiden kanssa päivittäin) ja tätä tosin on paikoin tehtykin, mutta huonoin seurauksin. maapohja kun murtuu niin tie tippuu ja se vasta maksaakin. lisäksi, missään ei tehdä puolen metrin kulutuskerroksia, siinä ei olisi mitään järkeä koska kulutuskerroksen kantavuus ei vastaa kantavan kerroksen arvoja, kantavat kerrokset voidaan tehdä sidotuista aineista jos lisäkantavuutta tarvitaan mutta nastojen kuluttavaan vaikutukseen se ei auta.

"kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen"

Eikä perustu! Kitkojen pito perustuu renkaan kuviointiin ja rengasmeteriaaleihin.

väärin kirjoitti:

"kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen"

Eikä perustu! Kitkojen pito perustuu renkaan kuviointiin ja rengasmeteriaaleihin.

testejä.. joissain testeissä on testattu pitoa myös kiiltäväksi hiulatulla jäällä, pito katoaa. rengasmateriaali kitkoissa on pehmeää ja lamelleja paljon, totta, mutta pehmeä rengas ja lamellit tarvitsevat jotain mihin pureutua, epätasaisuuksia jäässä siis. ja nastat tekevät näitä koloja joista kitkarengas saa pitonsa.

Mako kirjoitti:

kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen, sileäksi hiulatulla jäällä kitkojen pito häviää lähes täysin ja nasta on ainut joka pitää (ketjuja ei voi käyttää jatkuvasti)

Teiden paksuntaminen ei onnistu noin vain suurimmassa osassa Suomen tiestöä koska perusmaan kantavuus ei riitä (huom, puljaan näiden asioiden kanssa päivittäin) ja tätä tosin on paikoin tehtykin, mutta huonoin seurauksin. maapohja kun murtuu niin tie tippuu ja se vasta maksaakin. lisäksi, missään ei tehdä puolen metrin kulutuskerroksia, siinä ei olisi mitään järkeä koska kulutuskerroksen kantavuus ei vastaa kantavan kerroksen arvoja, kantavat kerrokset voidaan tehdä sidotuista aineista jos lisäkantavuutta tarvitaan mutta nastojen kuluttavaan vaikutukseen se ei auta.

Olen kanssasi samaa mieltä...

Mako kirjoitti:

kitkojen pito perustuu nastojen jäätä karhentavaan vaikutukseen, sileäksi hiulatulla jäällä kitkojen pito häviää lähes täysin ja nasta on ainut joka pitää (ketjuja ei voi käyttää jatkuvasti)

Teiden paksuntaminen ei onnistu noin vain suurimmassa osassa Suomen tiestöä koska perusmaan kantavuus ei riitä (huom, puljaan näiden asioiden kanssa päivittäin) ja tätä tosin on paikoin tehtykin, mutta huonoin seurauksin. maapohja kun murtuu niin tie tippuu ja se vasta maksaakin. lisäksi, missään ei tehdä puolen metrin kulutuskerroksia, siinä ei olisi mitään järkeä koska kulutuskerroksen kantavuus ei vastaa kantavan kerroksen arvoja, kantavat kerrokset voidaan tehdä sidotuista aineista jos lisäkantavuutta tarvitaan mutta nastojen kuluttavaan vaikutukseen se ei auta.

Kuten jo sanoin, asia ei ole kiinni mistään maan pehmeydestä tai kovuudesta(jos ajattelemme teiden tukevoittamista), jos asia saadaan päättäjien ja insinöörien käsiin ja he käsittävät asian kannattavuuden(->pistävät tuulemaan, raha muuttaa suuntaa ja paperi lentää niin että tyrät rytkyy), niin varmasti nämä seikat unohtuvat.

Sami kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä...

muutoin olemme samaa mieltä.. lue mun vastaus jonkun toisen juttuun tossa vieressä.

Onni kirjoitti:

Kuten jo sanoin, asia ei ole kiinni mistään maan pehmeydestä tai kovuudesta(jos ajattelemme teiden tukevoittamista), jos asia saadaan päättäjien ja insinöörien käsiin ja he käsittävät asian kannattavuuden(->pistävät tuulemaan, raha muuttaa suuntaa ja paperi lentää niin että tyrät rytkyy), niin varmasti nämä seikat unohtuvat.

toki tiet saadaan rahalla kantaviksi, mutta se päällysteen paksuntaminen ei auta, edelleen kuluu ja uria syntyy. kantavuuden lisäämisestä puolestaan, kyllähän kaikki tiet voidaan rakentaa paalulaattaperustukselle. paalut kallioon tms. kantavaan kerrokseen ja laatta päälle, ei painu ei, mutta sen kustannukset on niin korkea ettei tien korjaukset ole mitään sen rinnalla. toinen asia on tien käyttöikä. kestopäällystetyt suunnitellaan 20 (30) vuoden käyttöiälle, jonka jälkeen tulee suurempi korjaus, paitsi jos liikennemäärät poikkeavat ennustetusta. toki voidaan suunnitella tie kestämään pidempäänkin, mutta yhteiskunnan muuttuessa teiden linjauksillakin on tapana muuttua, joten rahaa menisi siinäkin hukkaan, ei rakenteita pidä ylimitoittaakkaan. et varmaan itsekkään asua betonitalossa jossa on 3 m paksut teräsbetoni- seinät, lattiat ja katto..

Onni kirjoitti:

Kuten jo sanoin, asia ei ole kiinni mistään maan pehmeydestä tai kovuudesta(jos ajattelemme teiden tukevoittamista), jos asia saadaan päättäjien ja insinöörien käsiin ja he käsittävät asian kannattavuuden(->pistävät tuulemaan, raha muuttaa suuntaa ja paperi lentää niin että tyrät rytkyy), niin varmasti nämä seikat unohtuvat.

siitä päällysteen kulumisesta vielä. nastoja tarvitaan kun pohjolassa asutaan, niistä ei päästä, mutta liian suurien tienhoitokulujen välttämiseksi käytetään suolaa että raskas liikenne pärjää ilman nastoja. Suolalle ei toistaiseksi ole löytynyt kustannustehokasta korvaavaa ainetta, joka pärjäisi ominaisuuksillaan. päällystemateriaaleja toki kehitetään, mutta sekin vie oman aikansa (esim. betonitiet ja niiden ongelmat). suolan käyttöön toki pitäisi panostaa ja on panostettu, mutta säästöjä oikeassa paikassa on mahdollista saada kunhan toimiva kalusto on käytössä koko maassa.

Mako kirjoitti:

siitä päällysteen kulumisesta vielä. nastoja tarvitaan kun pohjolassa asutaan, niistä ei päästä, mutta liian suurien tienhoitokulujen välttämiseksi käytetään suolaa että raskas liikenne pärjää ilman nastoja. Suolalle ei toistaiseksi ole löytynyt kustannustehokasta korvaavaa ainetta, joka pärjäisi ominaisuuksillaan. päällystemateriaaleja toki kehitetään, mutta sekin vie oman aikansa (esim. betonitiet ja niiden ongelmat). suolan käyttöön toki pitäisi panostaa ja on panostettu, mutta säästöjä oikeassa paikassa on mahdollista saada kunhan toimiva kalusto on käytössä koko maassa.

Aina kannattaa kokeilla.

No jos ajattelee että tulee joskus suurempia muutoksia tiestöön niin voihan se käydä kalliiksi se järeä tie(->ei siis kannattava), ja tottahan se taitaa olla että aina ne nastat sitä tietä syö.

Mutta: jos tietä ei suolattaisi, niin ei se olisi myöskään sula, ja nastat eivät pääsisi syömään asfalttia vaan ajan oloon muodostunutta lumijääkerrosta.

Tässä tullaan siihen että insinöörien ja suunnittelijoiden pitäisi vihdoin lyödä päänsä yhteen. Jos tietä jatkuvasti suolataan, ei pääse tulemaan mainittua lumikerrosta. Kun kerros talven alkaessa muodostuu/kesän tullessa alkaa lähteä, pitäisi olla erikoisrajoitukset, vasta sen jälkeen voisi ryhtyä käyttämään nastarenkaita.
Keväällä varmasti pahimmilla keleillä pitäisi harkita suolausta, mutta ei syksyllä jääkerroksen syntyessä.

Tällä en suinkaan tarkoita että suolaus välttämättä poistettaisiin lopullisesti, vaan tehtäisiin ainakin väliaikainen kokeilu.