Mitä kuuluu heinämammat?

Viikkoja takana 32 ja olo on ihan ok. Sairaslomalla mammaloman alkuun asti, issias vei työilon sekä -kunnon. Nyt kun osaa ottaa rauhallisemmin, niin on ok olo. Painoa on tullu ihan kiitettävästi. Taitaapi olla noin 12-13 kg ja massu on iso. Vetelee yläkäyrän yläpuolta koko ajan. :) Noh, toivottavasti ei tule kovin helteistä alkukesää, että jaksais vielä touhuta.

Synnytystä jo tässä itekin mietiskelen, mutta ei jotenkaan osaa sitä ottaa vielä ajankohtaisena. Hieman ehkä pelottaa tai paremminkin jännittää.

Mulla on viikkoja 33 4. Supistellut on mullakin jo muutaman viikon. Painoa on tullut hiukan yli 10kg ;) mikä onkin ihanaa , sillä pelkäsin että paino nousee pilviin. No elopainoa oli vielä jäänyt edellisistä raskauksistakin. Nuorin on tällä hetkellä 1v2kk.Minun puolesta tämä vauva voisi syntyä jo kesäkuun puolella:D Sillä eikö ne ole luvannut ennätys lämmintä kesää taas :/

Täälläkin välillä vatsa kovettuu ja joku selkeesti "nousee" ylöspäin. Tuntuu, että sillä on hirveesti voimia kun noihin kylkiluihin potkii. Myöskin yläkäyrillä mennään. Ultrassa painoarvio yli 800g kirjatiedoista, katsotaan mitä ulos tulee. Leikkausaika varattu heinäkuun 9. Välillä iskee pelko-paniikki, että onko lapsi terve, miten kaikki sujuu... Itku myös herkässä ja nukkuminen vaikeeta kun asentoa tarvii vaihtaa puolelta toiselle. No, voiton puolella me ollaan!

Juu, tukalaa kuuluu! On siis ihan älyttömän huono olla...mikään asento ei oo hyvä: ei voi seisoa, ei voi istua, ei voi maata! Plääh!! :/ Tai siis tietysti voi, mutta koko ajan on sellanen ahdistunut olo, ettei saa henkeä ja pitää vähä väliä vaihtaa asentoa..
Mutta muuten olo on ollut ihan hyvä, mitä nyt närästelee välillä. Supistuksetkin loppu jo joskus 28 viikon paikkeilla (alkoi jo 16 viikolla).

Täällä kans synnytys mietityttää, kun en yhtään tiedä millon se tulee käynnistymään. Nyt mulla on viikkoja 32 6, kohdunsuu on ollut jo yli kolme viikkoa pehmeä ja sormelle auki. Eniten kyllä jännittää se että ehtiikö vauva kääntyä raivotarjontaan ennen synnytystä. Pelottaa se sektio niin hirveesti ja nyt vauva on poikkitarjonnassa (eli siis se on survonut itsensä sikiöasenossa kylkikaarien alle, eli ihan kohdun yläosaan). On muuten aika ikävän tuntusta! Siitä johtuu se, etten pysty oikein olemaan ja hengittämään..

Noh, onneksi sentää ylimääräisiltä kiloilta olen välttynyt. Tosin viime raskaudesta jäikin sitten melkein 20 ylimäärästä!!:o Synnytyksestä aikaa vajaa 10 kk..

Täällä menossa tänään 30 6. Oon ollu saikulla jo kuukauden ja oon äitiyslomaan asti. Työ kun on raskasta ni alkaa heti supistelemaan että tahti hidastuu siihen malliin ettei työnteosta tule mitään. Nyt on tullut vaivaksi pahoinvointi ja kutina etenkin iltaisin ja öisin. Nyt joudunkin sitten ravaamaan labroilla ja polilla sen takia. Tänään olin ja maanantaina taas. Ultra näytti vauvan kokoarvioksi tänään 1850g, näin esikoista odottaessa en tiedä ollenkaan onko se paljon vai vähän...

Viikkoja 32 enkä olisi alussa uskonut että näin pitkälle päästään :D Kiloja tullut 10, vauva raivotarjonnassa kuten on ollut jo viikkotolkulla. Ei ole erityisen kova potkimaan, on enemmänkin sellaista möyrijätyyppiä.

Yöt menee hikoillessa ja mahaa asetellessa, rautakuurilla olen ja kesälomalla. Puhti tuntuu olevan poissa, en oikein jaksa tehdä mitään mutten ota siitä stressiä.

Synnytys alkaa mietityttää kun on supistellutkin jo pitkään (tosin kivuttomasti ja tehottomasti). Tuntuu että aikaa on vielä vaikka kuinka :D

Suppareita tulee päivittäin. Närästys on niin hirveä, että täytyy lopettaa kahvi uudelleen. Painoa ei ole tullut, mutta turvotus on sellainen, ettei sormuksia voi käyttää ja varpaat näyttää yhdeltä levyltä. Ilmavaivat ovat melkoiset ja vihlontaa ja venymistä tuntuu lonkissa ja jalkovälissä. On tämä niin ihanaa :)

Kaksi viikkoa vielä töissä ennen kuin heittävät ulos tai eivät päästä enää sisälle. Pelkään tylsistyväni kuoliaaksi kotona. Uni on palannut ja herään vain kerran keskellä yötä käydäkseni vessassa. Onneksi sentään se on helpottunut. Viimeyönäkin nukuin lähes kymmenen tuntia heräten vain puoli viisi vessaan. Synnytys välillä kauhistuttaa ja välillä toivoo, että pääsispä jo tositoimiin. Toisaalta raivotarjonnassa jo ollut pienokaiseni on kääntynyt jälleen poikittain, joten antaas katsoa taasen tuohon seuraavaan lääkäriaikaan 10 päivän päästä.

Mukava kuulla noin samankaltaisia tuntemuksia muillakin närästyksineen ja ahdistuksineen ;-) Mulla rv30 ja jäin miettimään että mulla kun ei ole vielä mitään painoarviota annettu.. onko täällä lääkäri jotenkin "myöhässä"? Tarjonnasta tuntuu että turha puhuakaan kun kaveri tuntuu vaihtavan asentoa 15 kertaa päivässä. Entäs onko teillä jo painon perusteella tehty synnytystapa-arviointeja?