Oletko valmis hyväksymään sen, ettei vaimosi/tyttöystäväsi suostu harrastamaan kanssasi ns. normaalia seksiä (yhdyntää) ehkäisyn pettämisen pelossa?
Abortin vastustajat (pääasiassa miehet) :
gfjgjhgf
181084
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juuri tuota kysymystä on kaivattu. Hiton fanaatikot sovinistit, jos tyttöystäväsi pelkäisi pamahtavansa paksuksi, ja ei haluaisi seksiä, sinulla ei olisi minkään valtakunnan syytä arvostella. HÄN se raskaaksi tulee etkä sinä!
mutta kantsii myös varmaan miettiä että onko se raskaaks tuleminen oikeesti noin "paha"juttu.
usein (en tarkoita niitä kelle se on suorastaan katastroofi juuri siinä elämäntilanteessa) yllätysraskaus on huonosti vastaanotettu asia.
itse kerran epäilin että jokin meni vikaan ja oisin raskaana,asiat olivat juuri nurinperin,mutta minä tunsin itseni onnelliseks.
silloin poikaystävän kaa oltiin 1kk vasta yhdessä(nyt hän on aviomies)hän oli raskaudesta sitä mieltä että sitten ollaan kolmestaan.
sit tuli menkat..
mutta juu.ei tää ihan tähän liity mutta tuli mieleen siitä pelkäämisestä..
esimerkkiä löytyy, minä myös :D sellaisista ihmisistä joille yllätysraskaus on ollut hyvä ja tervetullut asia eikä aborttia ole silloin edes vakavissaan harkittu. On hienoa että niinkin moni kuitenkin jatkaa raskautta vaikka se ei olisikaan ollut suunniteltu!
Tämä ei taasakan poista sitä tosiasiaa että kaikilla ei käy niin hyvä tuuri. Heille syyt aborttiin ovat varsin oikeita ja päteviä, riippumatta siitä miltä se sinusta tai minusta kuulostaisi. Jälleen mainitsen, kyllästymiseen asti varmastikin, oman elämäntilanteeni jossa raskaus ei olisi iloinen yllätys, eikä edes hyväksyttävä yllätys, vaikka yksi "ylläri" olikin oikein hyvä. Ihmiset muuttuvat, ja elämäntilanteet muuttuvat, ja hyvä niin. Muutos on ainoa pysyvä asia.
On sinulle hienoa, jos et aborttia pysty hyväksymään, että sinun ei tarvitse sellaista koskaan tehdä. Eikö niin?
***
Kyllä se aika monelle on niin "paha juttu". Luultavasti aika harva haluaa lapsia ennen opintojen päättymistä ja vakituista parisuhdetta.
Jos nainen on esimerkiksi 25 vuotiaana sitä mieltä, ettei lapsi tunnu enää mahdottomalta ajatukselta ja on tunnollisesti "ottanut vastuun ja pitänyt jalat ristissä, kun ei ole valmis ottamaan raskauden riskiä", mies saisi ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa.
Voin jo kuvitella, mikä itku aborttia vastustavien miesten keskuudessa syntyisi pihtaavista eukoista, jos saisivat tahtonsa läpi. -_-
ei se noin simppelisti mene.
tunnen aika monta miestä jotka kovin vahvasti vastustavat.
He ovat sitä mieltä että miehellä on oikeus valehdella ja sanoa mitä tahansa
hyi hyi naiselle
Sen pituinen se.
ihmisiä, jotka eivät harrasta avioliiton ulkopuolista seksiä. Koko aborttikysymys johtuu pääasiassa siitä, että nykyään ei yhtään katsota kenen kanssa mennään sänkyyn. Jos kansamme moraalinen taso kohoaisi, niin abortit vähenisivät kymmenenteen osaan nykyisestä.
Siinä oli käsittääkseni myös vaihtoehto "vaimo". Ei vahinkoraskaus parisuhteen laatua katso.
Eipä ole vielä tullut yhtään vastausta näiltä miehiltä. =D
ei keskustele ketään miehiä.
Seksi kuuluu mielestäni vain sellaiseen tilanteeseen, jossa hyväksytään raskauden (pieni) mahdollisuus. Mikään ehkäsy ei tosiaan ole täydellinen.
Mielestäni avioliitossa voi kyllä ottaa sen pienen riskin, että ehkäisy voi pettää. Kunnolla käytetty ehkäisy on kuitenkin todella varma, ja mahdollisuus tulla raskaaksi on pieni.
Nykyään saa sektion aika helposti, jos pelkää synnytystä, joten sekään ei pitäisi olla syynä raskauden kohtuuttomaan pelkoon avioliitossa tai muussa vakituisessa suhteessa. Raha ei ole myöskään mikään syy, sillä Suomessa on lapsilisä yms.
siis ne, jotka eivät todellakaan halua lapsia, tai jokin sairaus esimerkiksi estäisi turvallisen raskauden, eivät saa harrastaa seksiä lainkaan, edes avioliitossa? Realistisesti ajatellen tuskin löytyy miestä joka seksittömässä suhteessa suostuisi elämään, joten kieltäisit näiltä naisilta oikeastaan myös oikeuden parisuhteeseenkin. Olisitko itse valmis elämään elämäsi yksin, ilman sitoutunutta ja uskollista parisuhdetta vain siksi, ettet joko halua tai sairautesi vuoksi uskalla jatkaa raskautta, mikäli vahinko kävisi?
Mielestäni siis ensinnäkin abortti tulee hyväksyä ilman muuta sellasiessa tapauksessa, jossa äidin henki on vaarassa.
Tällaisessa tapauksessa myös sterilisaation tai kohdunpoiston varmasti saa alle 30-vuotiaana.
Terve avioliitossa oleva nainen taas voi kuitenkin melkoisen pitkälle luottaa ehkäisymenetelmiin ja käyttää vaikka moninkertaista ehkäisyä (e-pillerit kondomi pessari varmojen päivien laskeminen), jolloin raskaaksi tulemisen mahdollisuus en naurettavan pieni, jos siis noita kaikkia käyttää oikein ja huolellisesti.
Mikäli kuitenkin jostain syystä raskaus alkaa, niin adoptiota voi harkita. Mutta kyllä minä luulen, ettei lapsen saaminen kellekkään niin ylivoimaisen hirveää ole, ettei siitä selviäisi. Nykyään Suomessa on turvallista synnyttää ja sekstion saa kohtuullisen helposti sitä halutessaan, joten kukaan ei joudu kohtuuttoman pelottavaan tilanteeseen vastoin tahtoaan.
Lisäksi olen kyllä myös sitä mieltä, että sterilisaation ikärajaa voisi laskea 20-25-vuoteen.
...siis sektion :)
No minä en halua lapsia koskaan. Pelkkä ajatuskin siitä, että olisin pakotettu sellaisia tekemään, todellakin on minulle ylivoimaisen hirveä. En siis todellakaan halua koskaan lapsia, en halua olla raskaana ja synnyttää yhtään millään tavalla. En halua antaa lasta adoptioon enkä pitää sellaista itse.
Ja kyllä, elän avioliitossa ja harrastan seksiä säännöllisesti. Käytän tuplaehkäisyä, joista toinen on sterilisaatio. Toisaalta käytän mielestäsi kaiketi triplaehkäisyä, koska yritän miettiä myös niitä varmoja päiviä, vaikka minusta sellaisia ei oikeastaan ole olemassakaan. Ei ainakaan niin varmoja, että itse moisen oikein ehkäisymenetelmäksi laskisin.
Tässä tilanteessa ei hyödytä vaikka ottaisin kymmenen ehkäisymenetelmää lisää, koska aina on olemassa se minimaalisen pieni riski, että raskaus alkaa sittenkin. Tämä siksi, että kohdunpoistoa eivät minulle antaneet. Kuulemma abortti on pienempi ja turvallisempi operaatio kuin kohdun poisto, jos niin huono tsägä kävisi, että sterilisaatiokin pettäisi. Mulle lääkäri sanoi suoraan, ettei terveelle lapsettomalle naiselle kohdunpoistoa tehdä vain siksi, ettei todella halua lapsia.
Minua asia ei juurikaan haittaa, sillä olen valmis elämään sen minimaalisen riskin kanssa ehkäisyn pettämisestä, koska tiedän voivani tehdä abortin, jos tosiaan huonosti käy. Jos abortit olisi kiellettyjä, niin en varmaankaan uskaltaisi harrastaa seksiä ikinä ollenkaan. Siis en todellakaan haluaisi ottaa sellaista riskiä, että joudun raskaana olemaan ja lapsen synnyttämään. Ja sama se minulle on tapahtuuko se synnyttäminen alateitse vai sektiolla. Kyse ei ole synnytystavasta, vaan siitä ettei todella halua synnyttää millään tavalla.
"kukaan ei joudu kohtuuttoman pelottavaan tilanteeseen vastoin tahtoaan."
Jos minä tulisin raskaaksi ja joutuisin sitä raskautta kestämään synnytykseen saakka, olisin joutunut olemaan kohtuuttoman pelottavassa ja kamalassa tilanteessa vastoin tahtoani jo useita kuukausia. Puhumattakaan siitä, mitä sen synnytyksen jälkeen seuraisi, siinäkään kun ei ensimmäistäkään vaihtoehtoa ole, johon joutuisin jotenkin muuten kuin vasten tahtoani.
Ihmisenä minussa ei ole muuten mitään omituista tai ihmeellistä. Olen empaattinen ja hyvä ihminen, ihan niinkuin kuka tahansa muukin. Muuta "vikaa" minussa ei ole kuin se, että en todellakaan missään olosuhteissa halua raskautta, synnytystä enkä lasta. Henkilökohtaisesti en pitäisi vapaaehtoista lapsettomuutta niin isona vikana, että kohtuullinen rangaistus olisi seksielämän ja onnellisen parisuhteen kieltäminen. Onko lapsettomuus sinusta kuitenkin niin suuri synti?
"Onko lapsettomuus sinusta kuitenkin niin suuri synti?"
Mistä ihmeestä sinä olet saanut päähäsi, että lapsettomuus olisi minun mielestäni synti? Mielestäni on jokaisen ihmisen oma päätös, haluaako lapsia vai ei. Niiden jotka eivät halua on tietenkin oltava lapsia hankkimatta. En luultavasti itsekään halua koskaan lapsia, ja käytän myös triplaehkäisyä. Jos kuitenkin tämä ehkäisy pettäisi, niin en tekisi aborttia. Luotan kuitenkin tähän huolelliseen ehkäisyyn enkä murehdi asiaa, ja ehkä sinunkin pitäisi luottaa omaan ehkäisyysi, koska se vaikuttaa olevan kunnossa. Miksi ajatella aborttia vaikka siihen ei edes ole tarvetta?
Lisäksi tulisi myös mielestäni ymmärtää, mitä varten yhdyntä on olemassa. Puhtaan biologisesti ajateltuna se on olemassa pääasiassa lisääntymistä varten. Sen vuoksi minä itse silloin kun en ollut vielä naimisissa pidättäydyin yhdynnästä, koska en halunnut ottaa raskaaksi tulemisen pientäkään riskiä. Nyt tällä hetkellä hyväksyn sen todella pienen mahdollisuuden, vaikka se kamalaa olisikin, jos ehkäisy pettäisi. Ei kuitenkaan niin kamalaa, että tekisin abortin.
Kyllä minä ehkäisyyni luotan, enkä aborttia murehdi. Ei siinä ole mitään etukäteen murehtimista, kun tiedän että sellaisen saan, jos niin huono tsägä käy että kaikki pettää.
Tässä keskustelussa nyt spekuloitiin sitä, että abortit kiellettäisiin kokonaan. Mitä silloin jää vaihtoehdoksi ihmiselle, joka ei vaan kerrassaan voisi synnyttää lasta? Seksittömyys. Ja sen johdosta luultavasti epäonni parisuhteissakin. Minua ihmetyttää tämä abortin vastustajien innokkuus PAKOTTAA toiset ihmiset sellaiseen, mitä he eivät todella halua. Minusta se olisi ihan samaan verrataavaa kuin jos väestönkasvun hillitsemiseksi toisia pakotettaisiin abortteihin.
Jos sinä haluat kieltää abortin mahdollisuudenkin terveiltä ihmisiltä sillä perusteella, että he eivät halua lapsia joko koskaan tai enää, niin silloinhan haluat käytännössä pakottaa heidät seksittömyyteen. Minusta se on liian kova hinta siitä, ettei lasta halua tai lapsiluku on jo täynnä.
Sinulle vahinkoraskaus ei olisi niin kauhea asia, että abortin kuitenkaan tekisit. Minulle taas abortti olisi ainoa ulospääsytie niin kauheasta asiasta. Ihmiset ovat erilaisia.
Eivät nämä ymmärrä vaikka kuinka kertoisit fiksusti asiasta.
No minä olen ilman muuta sitä mieltä, että abortteja ei missään tapauksessa voi kokonaan kieltää, ainoastaan aborttia ei tule hyväksyä liian heppoisin perustein esim. jos ei itse huolehdi ehkäisystä tarpeeksi hyvin tai ollenkaan. Sinä huolehdit ehkäisystä erittäin hyvin, joten sinun tilanteessasi en osaa sanoa mikä olisi oikea ratkaisu. Kukaan lapsi ei ansaitse tulla maailmaan vihattuna ja siten, että joutuu koko elämänsä kärsimään ainakin alitajuisesti vanhempiensa elämän pilaamisesta ja kärsimyksen ja traumojen aiheuttamisesta olemassaolollaan. Ei ole kovin hyvä pohja elämälle ja tuskin henkisesti tasapainoista tulisi sellaisesta lapsesta. Niin että rehellisesti sanottuna, en osaa sanoa mitään tähän asiaan... Toivottavasti sinulla ei käy niin huonoa tuuria, että joutuisit abortin tekemään, se on kuitenkin äärettömän epätodennäköistä.
Ja vielä aloitusviestiin viitaten, mielestäni aborttia vastustavien miesten on pakko hyväksyä vaimonsa/tyttöystävänsä raskauden pelosta aiheutuva yhdynnästä kieltäytyminen. Muuta vaihtoehtoa ei ole, naisen ehdoilla on aina elettävä seksin suhteen..