- ensinnäkään kukaan ei ole luvannut 500 euron tai 20%:n palkankorotusta hoitajille. Varsinkaan kertarysäyksellä.
- toisekseen, jos hoitajien keskipalkka kerran on 2 400 eur/kk, olisi 20% palkankorotus tämän KESKIPALKAN yläpuolella yli 480 euroa. Ja sitä varsinkaan ei ole luvattu.
Näin ollen 20%/500 euron palkankorotus ei tulisi koskaan maksamaan 800 miljoonaa euroa, kuten esim. kuntatyönantajat ovat asian esittäneet. 20% palkankorotus keskipalkalla olisi siis 480 eur/kk Tällä keskipalkalla tuo raja-arvo olisi tarkallen ottaen 480 eur/kk (maximi alas 20 mk/kk/hoitaja = -160 milj. euroa). 2 000 eur/kk palkalla olisi 20% korotus 400 euroa ja 1 800 eur/kk palkalla 360 euroa. => keskiarvo putoaisi n. 60 eur/kk/hoitaja = -100 milj. euroa/v.
- TES-korotukset sisältynevät ko. summaan, eli 800 milj. eurosta lähtee kättelyssä 40-50 milj. euroa.
Toisalta voidaan hyvin kysyä, eikö olemassaolevaa epäkohtaa pitäisi pyrkiä korjaamaan? Jos hoitalijlle annetaan esim. ylimääräinen 5% palkankorotus jo tässä TES:ssä, olisi kustannusvaikutus huomattavasti pienempi. Seuraavassa TES:ssä toinen jne. Näin kunnillakin olisi aikaa mukauttaa toimintansa tämän mukaisesti. STM:n tutkimuksissa ollaan päästy n. 4%:n palkkavääristymään miesten hyväksi, kun työn vaativuus ja työuran pituus otetaan huomioon.
Ainakin Katainen on luvannut kunnille korvamerkittyä rahaa, niinpä on suoarataan ihme, miksi kunnille eivät kelpaa tällaiset tulonsiirrot valtion budjetista kuntien budjettiin (keskimääräinen veroäyri kunnissa lähentelee 20%:a). => 800 milj. eurosta kunnille palautuisi pelkästään suorina veroina 160 milj. euroa. Puhumattakaan muista verotuloista (päivähoito, koulut, vakavaraisempien yritysten maksamat (välilliset)verot, jne.).
= kun kaikki kulut otetaan huomioon, jää kustannusvaikutukseksi kunnalla alle 200 milj. eur/v. Lisäksi valtio saa n. 150 milj. euron lisäverotulot.
Ansaitusta lisäeurosta valtio ja kunnat saavat eri arvioiden mukaan 85-90% takaisin. (Vrt. matalapalkkatutkimukset).
=>=> 800 milj. euroa, vai pitäisikö sanoa 650 milj. euron palakankorotuksesta yhteiskunnan rasitteeksi jäisi n. 100 milj. euroa. Tämä olisi siis nettovaikutus, johon valtion verotuksessa pitäisi varautua. Siis jos tähän 20% palkankorotukseen pädyttäisiin. Oma veikkaus korotuksille n. 10% tämän vaalikauden aikana.
(Oma lehmä ei ole ojassa, olen tässä tasa-arvotupokeskutelussa pelkästään veronmaksajan asemassa.)
- toisekseen, jos hoitajien keskipalkka kerran on 2 400 eur/kk, olisi 20% palkankorotus tämän KESKIPALKAN yläpuolella yli 480 euroa. Ja sitä varsinkaan ei ole luvattu.
Näin ollen 20%/500 euron palkankorotus ei tulisi koskaan maksamaan 800 miljoonaa euroa, kuten esim. kuntatyönantajat ovat asian esittäneet. 20% palkankorotus keskipalkalla olisi siis 480 eur/kk Tällä keskipalkalla tuo raja-arvo olisi tarkallen ottaen 480 eur/kk (maximi alas 20 mk/kk/hoitaja = -160 milj. euroa). 2 000 eur/kk palkalla olisi 20% korotus 400 euroa ja 1 800 eur/kk palkalla 360 euroa. => keskiarvo putoaisi n. 60 eur/kk/hoitaja = -100 milj. euroa/v.
- TES-korotukset sisältynevät ko. summaan, eli 800 milj. eurosta lähtee kättelyssä 40-50 milj. euroa.
Toisalta voidaan hyvin kysyä, eikö olemassaolevaa epäkohtaa pitäisi pyrkiä korjaamaan? Jos hoitalijlle annetaan esim. ylimääräinen 5% palkankorotus jo tässä TES:ssä, olisi kustannusvaikutus huomattavasti pienempi. Seuraavassa TES:ssä toinen jne. Näin kunnillakin olisi aikaa mukauttaa toimintansa tämän mukaisesti. STM:n tutkimuksissa ollaan päästy n. 4%:n palkkavääristymään miesten hyväksi, kun työn vaativuus ja työuran pituus otetaan huomioon.
Ainakin Katainen on luvannut kunnille korvamerkittyä rahaa, niinpä on suoarataan ihme, miksi kunnille eivät kelpaa tällaiset tulonsiirrot valtion budjetista kuntien budjettiin (keskimääräinen veroäyri kunnissa lähentelee 20%:a). => 800 milj. eurosta kunnille palautuisi pelkästään suorina veroina 160 milj. euroa. Puhumattakaan muista verotuloista (päivähoito, koulut, vakavaraisempien yritysten maksamat (välilliset)verot, jne.).
= kun kaikki kulut otetaan huomioon, jää kustannusvaikutukseksi kunnalla alle 200 milj. eur/v. Lisäksi valtio saa n. 150 milj. euron lisäverotulot.
Ansaitusta lisäeurosta valtio ja kunnat saavat eri arvioiden mukaan 85-90% takaisin. (Vrt. matalapalkkatutkimukset).
=>=> 800 milj. euroa, vai pitäisikö sanoa 650 milj. euron palakankorotuksesta yhteiskunnan rasitteeksi jäisi n. 100 milj. euroa. Tämä olisi siis nettovaikutus, johon valtion verotuksessa pitäisi varautua. Siis jos tähän 20% palkankorotukseen pädyttäisiin. Oma veikkaus korotuksille n. 10% tämän vaalikauden aikana.
(Oma lehmä ei ole ojassa, olen tässä tasa-arvotupokeskutelussa pelkästään veronmaksajan asemassa.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
sairaanhoitajien keskipalkka on 2422€, tuo ei todella ole paljon mutta huomattavasti enemmän mitä he itse ilmoittavat.
Taannoinen paloalan lakkokin osoitti että palkat mainitaan sellaisiksi mitä ne todellisuudessa eivät ole.
Valheella on lyhyet jäljet.
Että kunnilla ei ole varaa maksaa. Sairaahoitajille ja hoitohenkilökunnalle kokoomuksen lupaamaa palkankorotusta. Se tietäsi kuntaliiton mukaan. Kunnille noin 800 milj. lisälaskua nykyisiin palkkamenoihin. Kuka tässä nyt valehtellee. Kunnissa ja sairaaloissa työskentelee 130000 henkeä! Kun luku kerrotaan 500€. Niin ekös siitä tule tuo 800 milj.€ suunnilleen..
Yhteiskunta saa 85-90% jokaisesta uudesta tuloveroeurosta takaisin. 45% tulee tuloveron marginaaliprosentista, 22% ALV:sta. loput välillisistä veroista. Eli nettokustannus yhteiskunnalle on selkeästi sijoitusta pienempi. Ja nettokustannus on se, joka merkitsee.
Muut perustelut ovat jo aiemmassa viestissä. Vai luuletko esim, että kaikki sairaanhoitajat tienaavat sairaanhoitajien keskipalkkaa vähemmän?
Oletetaan 800 milj. euroa:
Kunnat saavat n. 30% kuntalaisen lisätulosta suoraan veroäyristä. Eli n. 240 milj. euroa. Alv:sta ym. tuloista n. Puolet edellämainitusta, eli yhteensä n. 360 milj. euroa. Loppu 440 milj. euroa on todellista kulua kunnalle, ellei valtio tule apuun. Valtio puolestaan saa tuloveroja 200 milj. euroa ja ALV:sta n. 100 milj. euroa. Eli jäljelle jäisi 200 milJ. euroa. Yritysten veroaste on about 26% liikevaihdosta, eli 200 milj. euroa (jos vähennyksiä 0%).
Koska EU-rahoitus hoidetaan ALV-pohjaisesti, n. 150 milj. jää valtiolle vielä maksettavaksi.
Koska 800 milj. euron liikevaihto synnyttää uusia työpaikkoja 800-2400 kpl ja yritykset saavat tehdä vähennyksiä, sekä työntekijöiden tuottavuus kasvaa, on tuo edellämainittu n. 150 milj. euroa aika lähellä totuutta, jos 800 milj. sijoitetaan julkisen sektorin palkkoihin.
Kunnilla on varaa maksaa korotukset jos tahtoa löytyy. Yksi vaihtoehto on veroäyrinkorotus. Toinen se Kataisen lupaama korvamerkitty raha (joka em. esimerkki silmälläpitäen tuskin on 100%:nen korvaus).
= kukaan ei valehtele.