Miten sijoitatte?

On helppo tehdä suunnitelmia, mutta vaikea toteuttaa niitä.
Se vaikein kompastuskivi on yleensä se ettei asiat mene kuten elokuvissa vaan yleensä joutuu tekemään kompromissejä ja jotkut asiat eivät toteudu koskaan.

Aika on funktio jonka yli ei myöskään pysty kävelemään, hienoa että olet hahmottanut aikajanan asioiden toteuttamiseen ja tuntuu siltä että olet myös tehnyt ne suht realistisesti.
Opiskelun jälkeinen työllistyminen on aina kysymysmerkki, pääsääntöisesti kaikki käy hyvin jos yritystä piisaa.

Turha kuitenkaan laskea liian paljon siihen että joku muu (emäntä) tekee sijoituksia pitkäjänteisesti kummankin puolesta. Mieli muuttuu monta kertaa matkan aikana.
Paras toivoa parasta ja huolehtia itse mahdollisuuksien mukaan asioista omissa nimissään.

Kyllä sitä voi ajatella tekevänsä kuten aiemminkin on tehty, mutta aika on aina vastaan.
Mediasta ja ympäristöstä tunkee käyttäytymismalleja jotka syövät rahaa ja maata suunnitelmien alta. On todella vaikea kestää sosiaalista painetta. Se vaatii jonkinmoisen suunnitelman sekin ja / tai ideologian jolla oikeuttaa erilaisen käytöksen.

Talouden liikkeet ovat hitaita makrotasolla, nyt on nousukautta kestänyt vuodesta 2003, mitä enemmän aikaa kuluu sitä todennäköisempää muutos on.
Asuntojen hinnat ovat samoin nousseet kymmenen vuotta, eivät nekään loputtomiin nouse; taloutta nekin ovat. Yleisin vastaväittämä on täydellisen looginen(?): Sehän on asunto, jonka hinnalla ei ole asumiseen merkitystä. Joka tietenkin sekin on totta, kunhan vain velka on oikein mitoitettu.

Velkavipu toimii kumpaankin suuntaan. Viimeiset kymmenen vuotta on ollut erinomaisen kannattavaa ottaa iso velka asunnonostoon, toisaalta osakekurssit ovat kehittyneet vuodesta 2003 monen osakkeen kohdalla noin 200-300%.
Jälkiviisaus on helppoa, nyt on erittäin selkeää että olisi kannattunut pudottaa kaikki silloin pörssiin ja asua vuokralla. On asunnon ostamisella ja myymiselläkin voinut tehdä kunnon tilin, muttei aivan vastaavaa.

Kassavirran ja säästöjen varaan voi laskea lainanhoito kykynsä, viisautta on varautua.
Oli laina sitten mitä tai mihin tahansa, niin se ei saisi ylittää kolmannesta tuloista, jos velka on jommankumman nimissä, niin sen tuloista riippuu lainanhoito kyky. Näissä on turha laskea mitään ikuisiin lupauksiin.
Erityis ja yleispanttauksen ero kannattaa myös selvittää itselleen.
Valtio on huono sopimuskumppani; verotukseen, vähennyksiin jne liittyy aina poliittinen riski.
Niin kireälle että selviäminen riippuu verotuksen vähennyksistä ei kannata laskea mitään.

Sijoittamisessa itsessään ei ole mitään yhtä ja ainoaa totuutta.
Ainoa ilmainen lounas minkä saa on hajauttaminen, kun pistää monta verkkoa veteen niin johonkin tulee aina kalaa.
Tietoa on maailma tulvillaan, kunhan viettää aikansa muutenkin kuin katsoen televisiosta actionpaskaa ja ääliösarjoja niin oppii jotain, netti on varmaan paras, mutta suodattimen pitää olla säädetty kriittiseksi.
Väärin hinnoittelu olisi nähtävä, eli olisi pystyttävä ostamaan halvalla ja myymään kalliilla, se on helppoa periaatteessa.