Täh? Eikös rikkaiden kokoomuslaisten perheiden fiksut pojat ja tytöt olekaan vain omalla ahkeruudellaan ja älykkyydellään raivanneet tiensä yhteiskunnan Huipulle? Että peräti sosiaalinen asema ja lähtökohdat vaikuttavat, eikä pelkät henk.koht. ominaisuudet? Tätä ei olisi uskonut. Montakohan miljoonaa euroa tämänkin tutkimustuloksen saavuttamiseen paloi?
YLE Mobiiliuutiset
Akateeminen perhetausta vaikuttaa työmenestykseen
21.05.2007, klo 08.15 (päivitetty 21.05.2007 klo 08.47)
Koulutetuista perheistä kotoisin olevat hyötyvät yliopistotutkinnosta selkeästi enemmän kuin ne, joiden vanhemmilla ei akateemista koulutusta ole.
Pitkään on tiedetty, että korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät todennäköisemmin yliopistoon kuin työläisten jälkikasvu.
Turun yliopiston vielä julkaisematon tutkimus paljastaa, että akateemisissa perheissä kasvaneet pärjäävät paremmin vielä yliopiston jälkeenkin.
Tutkimuksessa verrattiin vuosina 1946, 1966 ja 1976 syntyneitä ikäluokkiä, ja työelämässä menestymistä mitattiin ansiotuloilla.
- Kaikissa sukupolvissa akateemistaustaiset pärjäävät työelämässä paremmin, kertoo tutkija Juha Hedman.
Miehet hyötyvät tutkinnostaan enemmän
Enemmistö yliopisto-opiskelijoista on nykyään naisia. Tutkimus kertoo myös, että miesten tutkintoja arvostetaan työelämässä enemmän.
- Mielenkiintoinenkin ero on se, että kun puhuttiin 1946 syntyneistä, yliopistokoulutuksen työmarkkinatuotot olivat akateemistaustaisille naisille korkeammat kuin miehille. Tämä johtui siitä, että naisten osallistuminen oli vielä pienempää kuin miesten. Mutta jo 1966 syntyneillä asetelma on kääntynyt toisin päin, Hedman sanoo.
Kun entistä useampi on maisteri, papereilla ei ole enää samanlaista arvoa kuin ennen.
Tutkija Juha Hedmanin mielestä tutkinnon arvon lasku saattaa selittää osaltaan akateemistaustaisten ja miesten menestystä.
YLE Uutiset
YLE Mobiiliuutiset
Akateeminen perhetausta vaikuttaa työmenestykseen
21.05.2007, klo 08.15 (päivitetty 21.05.2007 klo 08.47)
Koulutetuista perheistä kotoisin olevat hyötyvät yliopistotutkinnosta selkeästi enemmän kuin ne, joiden vanhemmilla ei akateemista koulutusta ole.
Pitkään on tiedetty, että korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät todennäköisemmin yliopistoon kuin työläisten jälkikasvu.
Turun yliopiston vielä julkaisematon tutkimus paljastaa, että akateemisissa perheissä kasvaneet pärjäävät paremmin vielä yliopiston jälkeenkin.
Tutkimuksessa verrattiin vuosina 1946, 1966 ja 1976 syntyneitä ikäluokkiä, ja työelämässä menestymistä mitattiin ansiotuloilla.
- Kaikissa sukupolvissa akateemistaustaiset pärjäävät työelämässä paremmin, kertoo tutkija Juha Hedman.
Miehet hyötyvät tutkinnostaan enemmän
Enemmistö yliopisto-opiskelijoista on nykyään naisia. Tutkimus kertoo myös, että miesten tutkintoja arvostetaan työelämässä enemmän.
- Mielenkiintoinenkin ero on se, että kun puhuttiin 1946 syntyneistä, yliopistokoulutuksen työmarkkinatuotot olivat akateemistaustaisille naisille korkeammat kuin miehille. Tämä johtui siitä, että naisten osallistuminen oli vielä pienempää kuin miesten. Mutta jo 1966 syntyneillä asetelma on kääntynyt toisin päin, Hedman sanoo.
Kun entistä useampi on maisteri, papereilla ei ole enää samanlaista arvoa kuin ennen.
Tutkija Juha Hedmanin mielestä tutkinnon arvon lasku saattaa selittää osaltaan akateemistaustaisten ja miesten menestystä.
YLE Uutiset
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.