Mitä mieltä te muut eläinten omistajat olette siitä, että kissan, kanin ja lintujen (lemmikki)
pentuja/jlkeläisiä annetaan tehdä niin paljon? Pennuista osa joutuu kumminkin heitteille, päästetään vapaaksi kaupunkiin jäämään autojen alle ja häiritsemään muiden ihmisten elämää?
Koirista en tiedä onko niillä pentutehtailua niin paljon, ei niitä ainakaan ilmaiseksi saa kovin helposti, luulisin.
Ottakaa kantaa ja kertokaa omat kokemukset.
pentuja/jlkeläisiä annetaan tehdä niin paljon? Pennuista osa joutuu kumminkin heitteille, päästetään vapaaksi kaupunkiin jäämään autojen alle ja häiritsemään muiden ihmisten elämää?
Koirista en tiedä onko niillä pentutehtailua niin paljon, ei niitä ainakaan ilmaiseksi saa kovin helposti, luulisin.
Ottakaa kantaa ja kertokaa omat kokemukset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eläinsuojelulainsäädännön vastaista pentutehtailua ja pentujen välittämistä (ns trokaamista) esiintyy nimenomaan taloudellisista syistä eli koirien kohdalla pentutehtailu on uskoakseni kaikkein yleisintä koska koiria ostetaan paljon olivatpa ne rotukoiria tai monirotuisia ja koska koirien hinnat ovat korkealla. Jopa monirotuisista koirista pyydetään ja maksetaan nykyään lähes yhtä paljon kuin rotukoirista (mikä on toisaalta myös hyvä asia). Pentutehtailua esiintyy niin kaikissa roduissa kuin monirotuisissakin ja yleensä ainoa motiivi on tehdä paljon rahaa panostaen eläimiin mahdollisimman vähän. Joskus motiivi on sairaalloinen eläinrakkaus, kissojen tai koirien lisääntymistä ei rajoiteta koska ne ovat niin "ihania" vaikka ihminen ei enää pysty niistä huolehtimaan.
Suomessa on vahva eläinsuojelulainsäädäntö, mutta sen toteuttaminen on erittäin heikkoa. Mm eläintenpitokielto voitaisiin määrätä varsin vähäisissäkin eläinsuojelurikostapauksissa, mutta maan tapa on tuomita vakavimmissakin tapauksissa vain vähäisiin sakkoihin. Eläinsuojelulainsäädännön heikko toteutaminen yhdistettynä siihen että eläin on juridisesti ihmisen omaisuutta tarkoittaa että eläintenpitoon on Suomessa hyvin vaikea vaikuttaa.
Eläinten lisäämistä ei voi vaatia rajoitettavaksi vain koska joihinkin tapauksiin liittyy epäkohtia. Koko eläinten lisäämisen rajoittaminen ei vaikuttaisi lainkaan nimenomaan lainvastaiseen toimintaan vaan vaikuttaisi eniten nimenomaan lailliseen toimintaan. Jos joku kohtelee eläimiään huonosti ja lainvastaisesti niin asiaan on puututtava tapauskohtaisesti. Tietyt yleismäärykset on hyvä olla olemassa ja Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on sellainen yleismääräys, mutta yksittäisiin epäkohtiin on yleensä parasta puuttua tapauskohtaisesti ja siihen Suomen eläinsuojelulainsäädäntö Suomen velvoittaa. Varsinainen ongelma on valtion virallisen eläinsuojelutoiminnan tehottomuus ja ennen kaikkea tahdottomuus.