Yksin synnyttäneitä?

Mulla kyll mies, mutta hän kulkee toisen kyydillä töihin, joten jos lähtö tulee työpäivän aikana, hän ei todennäköisesti ehdi mukaan synnytykseen. Tämä on meidän toinen lapsi. Hän oli mukana ekassa synnytyksessä mutta en kokenut että miehestä olisi välttämättä mitään apua ollut.
Sovittiinkin nyt että ei oteta mitään paniikkia, jos joudun yksin menemään, menen kun eihän sille mitään voi. Pääasia että esikoisen kanssa on joku kotona. Kannattaa pakata "sairaalakassi" valmiiksi hyvissä ajoin ennen kohokohtaa. Sinne kannattaa ottaa vauvalle kotiutumisvaatteet, itsell kotiutumisvaatteet, imetysliivit ja liivinsuojuksia. Ehkä joku kirja tai vaikka ristikkolehti, jos joudut odottelemaan tai muuten käy aika pitkäksi. Juotavaa, ja vaikka karkkia jos tykkäät. Hygieniavälineet. Sairaalan sukat eivät pysy jalassa joten mä ainakin otan omat mukaan. Siinä varmaan tärkeimmät. Kamerankin voi toki ottaa jos laitokselta kuvia haluaa.
Tsemppiä sulle synnytykseen!!

olin koko raskausajan yksin, kun synnytys alkoi lähdin omalla autolla itse ajelemaan sairaalalle, ei ollu montaa kilsaa matkaa, välillä sattu niin pirusti että melkein jo pysähdyin synnyttää yksin, mut onneks kerkesin sairaalan ovesta sisään ku synty hoitaja tuli paikalle oli tosi auttavainen, hienosti meni hassu kokemus ja ainaki erikoinen... tyttö nyt 9kk ja kovasti tekis mieli uutta... lykkyä tykö hyvin se menee! (niin en huomannu ottaa kassia sairaalaan mukaan, veljeni toi sitten myöhemmin tarvittavat kamat)

kannataa olla joku mukana... synnytys voi olla todella pitkä, ja olet aivan yksin... kätilö vain käy huoneessa ja lähtee taas, joten ei hänkään seuraa voi pitää... hiljaista ja tylsää on varmana, ja on synnytys sellainen tapahtuma että olisi mukavaa jos siinä olisi joku kenelle voisi kertoa aina ajatuksiaan... itse meinasin tehdä sen yksin, mutta otinkin ystävän mukaan, ja nyt olen niin onnellinen että otin =)

Minulla synnytys käynnistettiin sairaalassa, eli olin siellä valmiiksi kun alkoi tapahtumaan.. Minulle sairaalan hekilökunta oli tosi mukavaa, hoitajat olivat läsnä ja synnärillä kätilö oli kokoajan paikalla. Olin yksin koska synnytys eteni niin nopeasti ja mies ei ehtinyt sairaalaan ajoissa.. Olen tyytyväinen että sain synnyttää ilman miestä. jotenkin oli vapautuneempaa kun ei ollut mies mukana hössöttämässä. Itse olen sitä mieltä että kyllä yksinkin varmasti pärjää.
Minulla ei ollut sairaalaan mentäessä mitään muuta mukana, kun neuvolakortti. en ollut yhtään varautunut siihen, että joudunkin jäämään siraalaan käynnistykseen..
Jos tukihenkilöä kaipaat, niin ehkä joku ystäväsi kenties voisi tulla mukaasi. Tai sellainen doula, niitäå voi varmaan tiedustella omasta neuvolasta.. Voimia sinulle, uskon että pärjäät hyvin.. Äläkä ole huolissasi mistään, synnytys on uskomattoman hieno kokemus:)

Olen synnyttänyt kaksi lasta ilman tukihenkilön/miehen/ystävän läsnäoloa. En ole kaivannut ketään mukaan (edes miestäni). Kätilöäkin siedin juuri ja juuri. Silloin kun minuun sattuu haluan olla ihan rauhassa. Ilman että kukaan kysyy tai tekee mitään. Hiljaiset hetket pystyn kestämään hyvin kirjan tai kävelyn avulla.

Sairaalahenkilökunta auttoi jopa enemmän kuin osasin odottaa. Toisen lapsen syntymästä jäi mieleeni se, että kätilö kysyi: Haluatko soittaa miehelle (jotta tulisi mukaan)? Sanoin: En halua. Vähän aiemmin olin kieltäytynyt opiskelijoiden läsnäolosta. Ei ihmetellyt ollenkaan.

En kaivannut missään vaiheessa tukihenkilöä. Ainoa tilanne missä ajatus kävi mielessä oli se kun lapsi oli syntynyt ja itse ihasteli lasta. Silloin olisi voinut jutella jonkun toisen kanssa. Onneksi puhelimet on keksitty.

Olen ollut valmiiksi sairaalassa joten matkasta en osaa sanoa mitään (2* käynnistetty)

Itse synnytykseen en ottanut mitään muuta mukaan, kuin neuvolakortin. Sairaalaan otin mukaan puhtaan vaatekerran kotimatkaa varten. Lapselle vaatekerran, imetysliivit, liivinsuojia, puhelimen ja kameran, sekä neuleen (jota en ehtinyt neuloa yhtään). Mies toi autonturvaistuimen tullessaan. Senkin olisi saanut lainaan sairaalasta kotimatkaa varten.