Miten ihmeessä nämä tunteet on oikein rakennettu? Olen vuosia ollut ns. yksin. Vaikka olen tutustunut moniin naisiin ja vaikka heistä useimmista on jäänyt mukavia ystaviä, niin en ole tuntenut rakastuvani kehenkään heistä. Jotku ovat rakastuneet minuun, mutta minä en ole tuntenut samanlaista kipinää, valitettavasti Nyt sitten tietysti kävi toisinpäin, ihastuin ja rakastuin aivan silmittömästi ikäiseeni naiseen. Tapailtiin muutamia kertoja ja olin aivan onneni kukkuloilla. Omiin entisiin tuntemuksiini perustuen , aistin että olen fiiliksieni kanssa yksin. Otin puheeksi asian ja sain vahvistuksen, että näin asia on. Vaikka viihdyimme yhdessä, niin häneltä puuttui se kipinä, joka ylläpitää suhdetta. Tuntuu tosi pahalta, siitäkin huolimatta, että asia selvisi jo näin alkumetreillä. Mikähän ihme siinä on, ettei käy yhteen onnen tunteet? Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Miten on mahdollista?
paha olo
5788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mahdollista, niin väärältä kuin se tuntuukin, mutta näin se vaan menee!!!
-nainen ja luulenpa, että nyt samassa tilanteessa...
No mutta onhan snullakin toivoa olethan jo elämäsi aikana jopa tuntenut sen tunteen ja ihan todellisen vastauksen saanut , siis alku metreillä, minkähän laiset tuntemukset olisivat , jos hän olisikin puijannut sinua pitkään , tai peräti viestit olisivat olleet aivan aivan toisen ihmisen kirjoittamia , joka ei ymmärrä että siihen tarvitaan todella sitä että se on molemille todellista, siten mahdollista. loppu metreistä voisi viivästys korkoa jo vaatia sen ne tyypit ainakin ymmärtää jos ei mitään muuta tunnetta ole kuin kipu sieltä osastolta luopumaan joutuessa.
Minulle kävi aivan samoin.
Neljä vuotta yksin, vaikka onhan sitä jotain säätöjä ollut sillä aikaa, mutta ei vaan ole kolahtanut,ja jälkeeni on jäänyt muutaman miehen särkynyt sydän. Nyt sitten menin ja rakastuin itse. Sainpahan maistaa omaa lääkettäni.. Toisella ei vaan tunteet riittäneet, ja olen onnellinen, että hän kertoi sen rehellisesti. Niinhän minäkin olen tehnyt aikaisemmin. Paska fiilis. Minkäs mahtaa.. sydän huutaa ikävää, mutta ei voi mitään, jatkettava on eteenpäin.
Sydän ihan pomppas kun lui että NIINA siis toivoa on =kai`´ vielä nää menee läsi rannikkoa pitkin ruotsi suomi kieli aluelle.
Se minusta on, niin sinun kuin minunkin kohdalla hienoa, että asia kerrotaan tyylikkäästi. Kovin paljon saa näiltäkin sivuilta lukea mitä tökerömpiä jättämisiä. Tuska olisi vielä kamalin, jos toinen olis vain häipännyt jonnekin vähin äänin. Tai olisi alkanut jotain temppuiluja.