Oma yksinäisyyteni jota kesti noin 30 vuotta johtui mielestäni ujoudestani. Onneksi en saanut pahempia masennuksia ja muita vaan pysyin terveenä ja työkykyisenä. Liikunnalliset harrastukset taisivat myös auttaa.
Mielestäni elämästä selviäminen yksinäisenä vaatii enemmän itsekuria kuin elämä sosiaalisesti "normaalina".
Ympärilläni on MONI poikamies sortunut, viinaan, masennukseen, työttömyyteen jne.
Jos haluaa tai joutuu selviämään yksin täytyy pitää itsellään ankaraa kuria. Maailma on täynnä nautintojen ansoja joihin langeta. Ei kaikkea tarvitse itseltään kieltää mutta on syytä olla tarkkana ja itsekriittinen.
Kun yksinäinen joutuu kaltevalle pinnalle on hän huomattavasti suuremmassa pulassa kuin sosiaalisen verkon omaava.
Onneksi en itse uponnut mihinkään suohon mutta katsoinkin tarkkaan mihin astuin. Jouduin kieltämään itseltäni MONIA nautintoja kun näin mihin turmioon ne voivat johtaa. Se oli joskus tuskallista. Mutta hammasta purren jatkettiin sitä vaikeampaa tietä pitkin, vieressä oli helppo tie jota ei voinut käyttää.
Vaikka oli vaikeita hetkiä niin oikeastaan se vapaus jonka yksinäisyys antoi korvasi paljon.
Tällä hetkellä on yksinäisyys taaksejäänyttä elämää. Jos joudun siihen joskus palaamaan en tiedä kestänkö tällä kertaa.
Pitäkää siis yksinäiset tarkka huoli itsestänne.
Vaikea tie on usein (joskus) se helppo tie.
Käyttäkää silmiä näkemiseen ja korvia kuulemiseen ja aivoja ajatteluun.
Vastaukset kysymyksiin ovat tarjolla niille jotka haluavat ne löytää.
Mielestäni elämästä selviäminen yksinäisenä vaatii enemmän itsekuria kuin elämä sosiaalisesti "normaalina".
Ympärilläni on MONI poikamies sortunut, viinaan, masennukseen, työttömyyteen jne.
Jos haluaa tai joutuu selviämään yksin täytyy pitää itsellään ankaraa kuria. Maailma on täynnä nautintojen ansoja joihin langeta. Ei kaikkea tarvitse itseltään kieltää mutta on syytä olla tarkkana ja itsekriittinen.
Kun yksinäinen joutuu kaltevalle pinnalle on hän huomattavasti suuremmassa pulassa kuin sosiaalisen verkon omaava.
Onneksi en itse uponnut mihinkään suohon mutta katsoinkin tarkkaan mihin astuin. Jouduin kieltämään itseltäni MONIA nautintoja kun näin mihin turmioon ne voivat johtaa. Se oli joskus tuskallista. Mutta hammasta purren jatkettiin sitä vaikeampaa tietä pitkin, vieressä oli helppo tie jota ei voinut käyttää.
Vaikka oli vaikeita hetkiä niin oikeastaan se vapaus jonka yksinäisyys antoi korvasi paljon.
Tällä hetkellä on yksinäisyys taaksejäänyttä elämää. Jos joudun siihen joskus palaamaan en tiedä kestänkö tällä kertaa.
Pitäkää siis yksinäiset tarkka huoli itsestänne.
Vaikea tie on usein (joskus) se helppo tie.
Käyttäkää silmiä näkemiseen ja korvia kuulemiseen ja aivoja ajatteluun.
Vastaukset kysymyksiin ovat tarjolla niille jotka haluavat ne löytää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näinhän se on. Pitäisi onnistua (näin työttömänä etenkin) pitämään itsensä kiinni rutiineissa esimerkiksi. Pysyä normaalin elämän tahdissa. Itsekuri on hyve.
Oma juomiseni on aikalailla voitettu kanta, tosin mun tapauksessa se ei ole ikinä täysin voitettu, tappelu varmaan jatkuu hautaan asti.
Yritän möys säännöllisesti pakottaa itseni kuntoilemaan, että edes se ryhti pysyy suorassa. Vielä on suora selkä, painoa muhun nyt ei kerry helposti niin hoikkanakin pysyy.