Mäpä kerron nyt tarinani! Noin pari vuotta sitten
alin melkolailla pohjalla..eli harvoin tunsim
itteeni enää onnelliseksi,kaikki oli muuttumassa
ja tunsin ettei mua rakastettu. Luulin että
kaikki ajatteli musta pahaa ja pienikin
negatiivinen ele toiselta ihmiseltä saattoi
pilata päivän.Tunsin että olin epäonnistunut ja
halusin kuolla.
Noin vuosi sitten mrnin sitten tavallisen
terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja kerroin
että ei tuu enää mitään ja sanoin haluavani
jotakin lääkkeen masennukseen. Olin tätä ennen
käynyt psykologillakin, mutta paremmin minua
auttoi kun sain puhua äidilleni, joka ymmärsi ja
nosti aina ylös.Niin, se lääkäri määräsi mulle
yhen lääkkeen jota kuulemma käyttää moni
nykyaikana.Otin sen kiitollisena vastaan ja olen
täysin parantunut.Itseluottamusta on tullut
roppakaupalla lisää ja arvostan itseäni omana
ittenäni. Onnentunne on tullut takaisin !!!
Tietty vieläki on huonompiakin hetkiä,jotka
kuuluu elämään. Mutta tässä vähä kannustusta
niille jotka kamppailee näiden asioiden kanssa!
Masennukseni syyt ois sitte oma lukunsa, mutta
sanon vaan sen että siihen oli ainakin mulla
aihetta, niinku varmasti kaikilla, kun aletaan
tutkailemaan siihenastista elämää!!!!
alin melkolailla pohjalla..eli harvoin tunsim
itteeni enää onnelliseksi,kaikki oli muuttumassa
ja tunsin ettei mua rakastettu. Luulin että
kaikki ajatteli musta pahaa ja pienikin
negatiivinen ele toiselta ihmiseltä saattoi
pilata päivän.Tunsin että olin epäonnistunut ja
halusin kuolla.
Noin vuosi sitten mrnin sitten tavallisen
terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja kerroin
että ei tuu enää mitään ja sanoin haluavani
jotakin lääkkeen masennukseen. Olin tätä ennen
käynyt psykologillakin, mutta paremmin minua
auttoi kun sain puhua äidilleni, joka ymmärsi ja
nosti aina ylös.Niin, se lääkäri määräsi mulle
yhen lääkkeen jota kuulemma käyttää moni
nykyaikana.Otin sen kiitollisena vastaan ja olen
täysin parantunut.Itseluottamusta on tullut
roppakaupalla lisää ja arvostan itseäni omana
ittenäni. Onnentunne on tullut takaisin !!!
Tietty vieläki on huonompiakin hetkiä,jotka
kuuluu elämään. Mutta tässä vähä kannustusta
niille jotka kamppailee näiden asioiden kanssa!
Masennukseni syyt ois sitte oma lukunsa, mutta
sanon vaan sen että siihen oli ainakin mulla
aihetta, niinku varmasti kaikilla, kun aletaan
tutkailemaan siihenastista elämää!!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
käytät vielä niitä lääkkeitä niin et ole
todellakaan parantunut masennuksesta. Ole
onnellinen että sulla oli sentään syy tuohon. On
ihmisiä jotka vaan ovat masentuneita ja joilla ei
ole mitään ulkoista aihetta siihen.
Ai kuinka niin en ois vielä selvinny
masennuksesta? Mun mielestä sillon jos ei masenna
ni on selvinny siitä..siis kun ei oo masentanu
n.puoleen vuoteen. Ja jos nyt lopettasin sen
lääkkeen oton, niin se ei tarkota et sitte heti
masentusin. Mun aivoissa nimittäin on se
aine,serotoniini nyt tasapainossa, lääkkeen
ansiosta. Sitä ei kuitenkaa kannata heti lopettaa
kun se on alkanu vaikuttaa vaan opettelee elämään
ensin jonku aikaa.. jos ny ymmärrätte mitä
tarkoitan. Eikä se siis tod.ole
mikään "pikkupilvi" vaan sitä ainetta on aivoissa
luonnostaan.Ja jos se ssyystä tai toisesta menee
epätasapainoon niin asia on onneksi nykyaikana
korjattavissa.
Se on tietenki tosiasia että sellaset jotka on
taipuvaisia masentumaan niin saattaa masentua
joskus uudestaanki, mutta onneksi sillon jo
tietää miten toimia.Ja täytyy opetella
elämäntaitoa ettei joudu masentumaan. Nuorillahan
se tietty kuuluu kehitykseen, niinku munki
tilanteessa.
Sä oot siis todellakin noin sinisilmäinen, että
uskot kaikkea mitä lääkärisedät sanovat? Ihmisillä
ei nykyään tunnu olevan yhtään kyseenalaistamisen
taitoa mikäli jokin hyvällä tittelillä varustettu
henkilö sanoo jotakin.
Voin sanoa, että sitten kun lopetat nappien
syömisen, kaikki palaa ennalleen ja alat taas
syömään niitä. Muista vielä se, että mitä kauemmin
käytät noita pillereitä, sitä kauemmin kestää
niistä vieroittauminen. Sama pätee myös SSRI
-masennuslääkkeisiin kanssa, joista mukamas ei
tule riippuvaiseksi.
Toi 'täytyy opetella elämäntaitoa' -juttu nauratti
mua eniten. Siis mikset suoraan sano, että täytyy
opetella tekemään sellaisia asioita, joilla saa
lisättyä aivoissa serotoniinin tuotantoa.
Neuroottista.
muutama virhe tuossa. mä oon vaan vitun katkera,
koska kuulun siihen vähemmistöön, joka joutuu
kärsimään masennuksesta koko elämänsä
mitä ihmiset teki ennenvanhaan kun ei ollut
pillereitä?kai ne kärsi.vai ottiko viinaa tai
hakkas akkaansa?
nykysin kaikki haluu vain olla pikkupilvessä
Oli varmaan vähä erilaista kaikin puolin. En usko
että yksittäiseen ihmiseen kohdistu tällasta
painetta ku nykyään.. vaikee mennä sanoon mitä
ihmiset teki. Kai ne vaan oli mitä oli eikä
kenenkää tarvinnu pahemmin "venyä" vaatimusten
mukaan.
depressiiviset ihmiset tosiaan kärsi, joi viinaa
rauhottuakseen ja lopulta vetivät itsensä jojoon.
Kai niitä jokaisen suvusta itsensä hirttäneitä
löytyy, jos vuosisadan alkupuolta tarkkaillaan.
Mitä kauheaa on siinä, että lääketiede kehittyy?
Ennenvanhaan sitä sentään lapset leukemiaankin
kuoli, eikä myrkyttäneet itseään lääkkeillä...
Itsemurha / hullujenhuone oli ennenvanhaan aika
kova sana. Todella masentunut ei pysty juomaan
alkoholia.
No joo...oo onnelliinen, et sulla on ees
mutsi, joka ymmärtää... päinvastoin kuin mulla.
Just äskenkin lensi lautanen seinään (mutsin
taholta) mun "ruikutuksen" takia... No kai mä
valitan näitä ongelmiani vähän liikaa...mut ei
tätä elämää tällä hetkellä muuten jaxa.
Olin kaksi vuotta itse myös tosi masentunut.
Viimeisen vuoden siitä viiltelin itseäni ja
koetin tappaa itseni pari kertaa.
Onneksi kuitenkin ystävät sai mut
terveyskeskukseen josta sain lääkkeitä ja ajat
psykologille.
Tosin jälkimmäisestä en huomannut minulle olleen
mitään hyöty koska olin itse aina ratkaissut jo
kaikki ne jutut joista se epäili mun juttujen
johtuvan ja sellaista.
Söin lääkkeitä noin puoli vuotta, ehkä vähän yli.
ja lopetin ne sitten. nyt siitä on pian vuosi kun
ne loptin ja edelleen olen terve=)
Itsetunto on parempi kuin koskaan, olen
henkisesti vahvempi kuin moni muu ja osaan
ajatella nykyään positiivisesti=)
Saavutin haaveeni tulla malliksi ja vaikka mitä=)
Enää en anna ihmisten mielipiteiden minusta
vaikuttaa siihen mitä mieltä itsestäni olen=)
Olen onnellinen ja tyytyväisempi elämääni kuin
koskaan ennen masennusta=)
Zemppiä kaikille masentuneille. ja tiedoksi että
osoitteessa www.verkkoklinikka.fi on palsta jossa
voi käydä juttelemassa asioista muiden
msentuneiden ja minu kanssani omista jutuista.
sieltä on moni saanut rohkeutta hakeutua hoitoon=)
teille jotka olette toipuneet masennuksesta! On
se kumma, että ihmiset jotka eivät itse sairasta
masennusta, eivätkä itse syö psyykenlääkkeitä,
ovat parhaimpia neuvomaan meitä muita ja
tuomitsevat lääkkeet. Lääkitys ja terapia yhdessä
tuovat parhaimman avun. Eikä lääkitystä käyttävä
ihminen todellakaan ole "pilvessä", ikävä tuottaa
tietämättömille pettymys!