meillä vuoden ikäinen lapsukainen ja nukkumisen kanssa on "taisteltu" koko ajan.Huutoo,kiukkua jne.Kun vihdoin saan hänet nukkumaan pitkän yrittämisen jälkeen niin unet kestää sen puol tuntia.Olen jo aika voimaton asian suhteen.Miten teillä muilla?Ja mitäköhän mun pitäis tehdä tän asian kanssa?
Mä en kohta
jaksa enää
13939
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
iltaunia mahdollisimman kauan valveilla. Ulkona olo auttaa myös.
Meillä lapset nukku ekat päivikset yksivuotiaina noin 10-12 välillä ja seuraavat oli pitkät unet sitten 13-17 välillä. Illalla saatiin sitten nukkuun hyvissä ajoin. Meillä oli aika helppoo.
ei vaan väsytä. Anna muksun touhuta ja leikkiä niin eiköhän se väsy sitten tule aikanaan itsestäänkin. Lapsien unen määrä kait on yksilöllistä sekin, toiset pärjää lyhyemmillä unilla kun taas toiset nukkuu useasti monta tuntia kerralla.
on kun lapsi on selvästi väsynyt että uni ois tarpeen.Kulkee vaan mun perässä ja kiukuttelee väsyneenä.Olen yrittänyt jättää osan päiväunista pois,antanut kiukutella/itkeä hetken,ollaan ulkona todella paljon jne. lista on loputon mitä keinoja kokeiltu,mut ei auta.Ja tämä sama rumpa ollut jo kuitenkin ihan syntymästä lähtien :(.Ei kai tässä auta muuta kuin toivoa että joskus helpottaa ja sais pidettyä itsensä kasassa siihen asti.
mutta meillä oli tommosta, kunnes löydettiin allergioita. (maito, muna, vehnä jne)
meillä oli sama meininki. kun nuo yliherkkyydet tajuttiin, niin lapsi muuttui ihan toiseksi...
Meillä oli vielä niin, että hereillä ollessaan ei mitää oireita oikein näkynyt. Lapsi oli liikkeessä koko ajan ja ilmeisesti liikkuminen helpotti oloa. Nukkumaan meno oli vaikeaa, koska silloin lapsi oli paikoillaan ja kivut tuntuivat. Lapsen oireet olivat siis suolisto-oireita mm. vatsakivut, löysä uloste (vaikka söikin jo oikeata ruokaa).
Jälkeenpäin ollaan mietitty, että lapsi oppi varmaan liikkumaan niin aikaisin, koska se helpotti oloa.
Koska ap:llä on ollut sama tilanne jo vauvasta, lähtisin kokeilemaan maidon pois jättämistä ja jos se helpottaa, niin parin viikon päästä kokeiluun laktoosittomat maitotuotteet, jos se oliskin vain laktoosista...
meidän esikoiselta, synnäriltä kotiin päästyä valvoi päivisin 7 tuntia putkeen eikä yleensäkään nukkunut kuin pätkissä, jatkuvaa väsymyshuuotahan se sitten oli mutta kun ei nukkunut , ei sitten millään vielä isompanakaan. (Meillä oli lisämausteena vielä koliikki ekat 3kk). Ei meilläkään auttanut muu kuin aika, nyt on teini ja uni kyllä maittaa vauvavuosien edestäkin :) Jaksuja!
liikkuessa helpompaa ja oppi myös aikaisin liikkumaan.Eikä mua haittais vaikka valvoiskin koko päivän mutta selvästi vaan huomaa että unta tarvis.Meilläkin oli alkuun koliikkia ja silloin jo lääkäriltä kysyin maitoallergian mahdollisuutta,mutta tyrmäs asian heti.
Taidan ruveta kokeilemaan maidotonta ruokavalioo.Kiitos kaikille vastanneille
tuonne toiseen jossa oli puhe allergiasta ja todellakin toivon että meillä sama tilanne kun teillä että aika auttaa.Meni vähän viestit sekaisin ja kirjoitin siitä koliikista tuonne ylempään viestiin :).Näköjään viestit vähän sekavia mulla...huonosti nukuttu yö taas takana joten annettakoon anteeksi :)
maitoa pois. Vie vaikka yksityiselle perus allergiatesteihin. Laktoosi-intoleranssia on harvoin noin nuorella. Maitoallergia on eri juttu. Omin päin ruoka-aineita ei kannata jättää pois. Pienellä tulee helposti ravintoainepuutoksia. Sitä paitsi pieni lapsi on monesti useammalle aineelle allerginen jos on jollekkin. T: allergikon äiti
PS: Kunnallisestakin testit saa vaatimalla
Lääkäri jolla lastani käytin on keskusairaalan lastentautien lääkäri.Hän siis tyrmäsi heti maitojutut,mutta sanoi että jos epäilen kuitenkin jotain siihen liittyvää niin kehoitti vaan jättämään kaikki maitotuotteet pois viikoksi ja seuraamaan tilannetta.Että omin päin siis neuvoi toimimaan.
Mutta olen kyllä aikonutkin viedä yksityiselle,jos tämä jatkuu.
Lapsi ei kyllä mielestäni ole kipeän oloinen siis itku ei ole sellaista että sattuisi.Kiitos vastauksestasi
sänkyyn. Ei missään nimessä liian aikaisin. Unen tarve on yksilöllistä eikä virkeää lasta saa nukuttaa. Silloin on ymmärrettävää, että lapsi myös nukkuu vain hetken- jos ei siis ole väsynyt. Meillä viimeisin yksi vuotias nukkui vain kerran päivässä, mutta ihan hyvät unet. Päiväunet jäivät jo kaksi vuotiaana pois. Myös illalla on hyvä muistaa, ettei laiteta lasta kahdeksalta petiin huutamaan.
Eli kun lapsi on todella väsynyt, petiin. Eikä siitä silloin neuvotella. Ei mitään vieressä istumisia, jolloin lapsi vedättää. Kannattaa pitää vaikka sohvalla sylissä ennen petiin laittoa jos haluaa yhteisen hetken ennen nukutusta, mutta meillä on ollut sellainen logiikka, että kun kerran petiin mennään, sieltä ei pois tulla. Ja nopeasti ovat nukahtaneet kun laitan aina vasta väsyneen lapsen nukkumaan.
Kirjoituksestasi ei selvinnyt päivä rutiineistasi mutta tässä nyt jotain ajatuksia.
Poika oli jossain vaiheessa tosi kiukku. Nukkumaan mennessä mentiin vain sänkyyn ja maattiin. Jos yritti pois vierestä niin joutui äidin kainaloon. Lapsesta kyllä tunnistaa itkun sävun onko se kipua vai pelkkää mieliharmia. Tahtojen taistoa siis meillä siinä vuoden iässä.
En tiedä oletteko vielä pullolla mutta meillä lisäsin maidon sekaan pari lusikkaa vellijauhetta sen tukevoitamiseksi. Eli tuli vain mieleen että kukaan ei tässä ketjussa kysellyt sitä että eihän lapsellasi ole nälkä?
Toinen juttu on ne iltarutiinit. Iltapala, hampaidenpesu, iltapesu, vaipanvaihto ja yövaatteet. Unikaveri ja sit sänkyyn?
Turvallisuuden tunnetta meillä yritetään iltarukouksella ja nukkumatin odottamisella, milloin matti heittää hiekkaa. Lapsi myös vaatii sen pienen valon häivän oven raosta mutta ei tietty liian kirkasta.
Oletteko ulkona päivisin miten paljon? Meillä selkeästi sisäpäivänä hypitään seinille ja illallakaan ei osata rauhoittua. Auttaisiko iltaulkoilu siten että lapsi itse joutuu tekemään?
Vaikeita juttuja nää mukulan kitinät =) Varmaan paljon olet ajatellutkin noita edellä mainittuja mutta jospa siinä olisi jotain uutta..
Jaksamista!
Kiitos paljon vastauksestasi.Joo noita asioita olen miettinyt paljonkin.Meillä ollut säännölliset rutiinit jo alle puolen vuoden iässä tietysti silloin vielä ei ihan niin kellon tarkkudella oltu,mutta nykyään erittäin säännöllistä.
Lapsi syö todella hyvin ja paljon :),joten nälkä ei ole.Ja vielä ulkoilusta sen verran että ollaan kyllä paljon ulkona.Kerran päivässä lapsi möyrii kurikset jalassa pihalla ja muulloin joko keinutaan/pyöräillään/vaunutellaan tai ihan mitä nyt keksitään.Nukkuu ulkona myös sen puolisen tuntia vaan kerrallaan.
Eilen oli pitkästä aikaa nukahtaminen helppoa ja nukkui jopa tavallista enemmän ja nyt sitten kuumeisesti olen miettinyt koko päivän tapahtumia,että oliko jotain erilaista tms. vai oliko pelkkää sattumaa :).