Olisin tiedustellut teiltä mielipiteitä seuraavanlaisesta asiasta, joka itseäni juuri nyt askarruttaa...
Eli mieheni lähti nuoremman naisen matkaan ja erosimme. Eron yhteydessä tietysti omaisuus meni puoliksi, kuitenkin siten että suurin osa jäi minulle (kohtuullistettu ositus). Tämä siksi, että mieheni oli koko liittomme ajan opiskelija ja kaikki oli hankittu minun palkallani. Olen siis vakituisessa työssä.
Yllättävää kyllä, tämä eroaminen on siitä huolimatta pirun kallista! Suunnittelin ottavani pienen kulutusluoton (max. 2000 €) pienellä kuukausilyhennyksellä, jotta saisin elämäni ja talouteni tasapainoon, eikä tarvitsisi stressata raha-asioista eron lisäksi. Tuo luotto olisi tarkoitus käyttää tarvittavien huonekalujen hankintaan, eroon liittyvään paperisotaan (käsittelymaksut, sukunimen muuttaminen, uudet henkilötodistukset) ja yllättäen tähän tilanteeseen paukahtaneiden ylimääräisten laskujen maksuun... Mutta onko se järkevää?
Okei, voisin siirrellä laskujen eräpäiviä ja kikkailla osamaksuilla, mutta jotenkin ajatus kaikken tuon hoitamisesta yhdellä lainalla tuntuu houkuttelevalta.
Olen laskenut ja laskenut ja laskenut ja todennut, että minulla olisi kyllä varaa pieneen lainaan... Mutta jotenkin olen aina ajatellut, että lainalla rahoitetaan korkeintaan oma-asunto (joka minulla siis jo on). En minä oikeastaan tiedä, mikä korvieni välissä tässä hannaa... Ehkä juuri se, että kulutusluoton ottaminen tuntuu siltä, kuin alkaisin elää yli varojeni.
Eli mieheni lähti nuoremman naisen matkaan ja erosimme. Eron yhteydessä tietysti omaisuus meni puoliksi, kuitenkin siten että suurin osa jäi minulle (kohtuullistettu ositus). Tämä siksi, että mieheni oli koko liittomme ajan opiskelija ja kaikki oli hankittu minun palkallani. Olen siis vakituisessa työssä.
Yllättävää kyllä, tämä eroaminen on siitä huolimatta pirun kallista! Suunnittelin ottavani pienen kulutusluoton (max. 2000 €) pienellä kuukausilyhennyksellä, jotta saisin elämäni ja talouteni tasapainoon, eikä tarvitsisi stressata raha-asioista eron lisäksi. Tuo luotto olisi tarkoitus käyttää tarvittavien huonekalujen hankintaan, eroon liittyvään paperisotaan (käsittelymaksut, sukunimen muuttaminen, uudet henkilötodistukset) ja yllättäen tähän tilanteeseen paukahtaneiden ylimääräisten laskujen maksuun... Mutta onko se järkevää?
Okei, voisin siirrellä laskujen eräpäiviä ja kikkailla osamaksuilla, mutta jotenkin ajatus kaikken tuon hoitamisesta yhdellä lainalla tuntuu houkuttelevalta.
Olen laskenut ja laskenut ja laskenut ja todennut, että minulla olisi kyllä varaa pieneen lainaan... Mutta jotenkin olen aina ajatellut, että lainalla rahoitetaan korkeintaan oma-asunto (joka minulla siis jo on). En minä oikeastaan tiedä, mikä korvieni välissä tässä hannaa... Ehkä juuri se, että kulutusluoton ottaminen tuntuu siltä, kuin alkaisin elää yli varojeni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei YKSI asioidenjärjestelyluotto kohtuullisilla kuukausierillä ole ollenkaan pahasta (varsinkin kun summa on vielä noin pieni)... Eli nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään 500 000 euron asuntolainasta...
Eli siittä vaan jos se mieltä helpottaa (:
Siinä vaiheesas alkaakin olla kyseessä jo "yli varojen eläminen" kun alat ottamaan luottoja useasta paikasta ja makselet toisilla luotoilla toisten luottojen osamaksuja... Eli jos tosiaan tilanne on noin hyvä että varallisuutena on asunto ja tulotkin varmasti on sitä luokkaa että tuon 2000 euroa voisi maksaa vaikka yhdestä palkasta kerralla (siis teoriassa, käytännössä tietty muut elämiskulut estävät moisen) niin ei summa ole mikään paha jos noin pienellä pääsee jaloilleen. Tuollaseksi kohtuullinen laina-aika olisi vuosi ja sellasen saa esim hetilainaa palvelusta (jossa saa esim maksuvapaita kuukausia jnejne) tai sitten tietty ihan pankin käyttöluotto tmstms visa/mastercard...
Sinuna ottaisin samantien 6.000 ja pitäisin vähän hauskaa.
2.000 ei todellakaan ole paljon jos on noin hyvä syy.