Alotan syksyllä lukion ja vanhemmat jankuttaa koko ajan että mun pitäis alkaa opiskelemaan vieraita kieliä, vaikka itseäni ei kiinnosta yhtään. Koko ajan saa kuulla paasausta kuinka tärkeää olisi osata vieraita kieliä, ja että kielitaidottomana ei pärjää maailmassa. Osaan ihan hyvin englantia ja joten kuten ruotsia, ja pärjään niillä varmasti elämässäni. Mutta vanhemmat vain väittävät ettei se vielä riitä. Isäni puhuu sujuvasti ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja italiaa, sekä jonkin verran venäjää. Äitini taas ruotsia, englantia, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Kuusi vuotta vanhempi isosiksonikin osaa sujuvasti ruotsia, englantia, melko hyvin ranskaa, ja jonkin verran saksaa.
Nyt vanhempani vaativat että seuraan heidän ja isosiskoni jalanjäljissä...
Nyt vanhempani vaativat että seuraan heidän ja isosiskoni jalanjäljissä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
vanhemmat provosoivat mut kauppikseen...: perseilin ja alisuoriuduin kokeista ja lintsasin... uskoivat lopulta ettei kiinnostanu... tee samallailla jollei puhetta usko!
Englannilla pärjää ihan okei maailmalla. Mut voin itse sanoa että kovasti harmittaa kun ei ylä-aste ja lukioaikoinani tullut opiskeltua muita kieliä. Olisi niin kiva pystyä puhumaan ulkomaalaisten ystävieni kanssa heidän omalla kielellä. Monesti tulee hengailtua Saksan suunnalla ja olen niin pihalla ku he puhuvat saksaa. Myös espanjassa matkustellessa oli pieniä ongelmia kun en osannut espanjaa.
Voin sanoa, että niin paljon enemmän tästä matkailusta saisi irti jos osaisi erillaisia kieliä. Olisi ihanaa voida puhua kaikkee. Suosittelen siis että uskot kokeneitä vanhempiasi ja otat hyödyn niistä irti. Sulle on hei paljon apua niistä. Mun omat vanhemmat ei puhu ku suomee, et ei ne ois voinu mua auttaa missään ranskan tehtävissä.
Ja tää Suomen maa on niin kansainvälistymässä että tulevaisuudessa työpaikat menee kielitaitoisille ihmisille.
jep! zemii!
No olisha se varmaa iha hyvä osata kieliä mutta voi ne oppia myöhemminkin.
Minä en osannu oikee mitää kieliä muttako asuin vuoden serkun luona amerikassa niin opein siellä englantia ja espanjaa ja nyt osaan kumpaakin ihan hyvin.
Että jos et osaa ja esim joudut jonnekin muuhun maahan niin kyllä sen kielen oppii hyvin nopeesti melkee väkisin siellä maassa. Jos vaan haluaa.
Vanhempasi ovat aivan oikeassa. Esimerkiksi espanja on sellainen kieli, että sitä olisi hyvä osata. Voit käydä esim. yhden kielen kursseja muutama.
Mielestäni lapsia ei pidä painostaa opiskelemaan aineita vanhempien mieltymysten mukaan. Pakolla opiskelemisesta on motivaatio pois ja siitä seuraa ilman muuta alkisuoriutuminen. Ja pahinta on että se voi taas vaikuttaa koko opiskelumotivaatioon. Olet jo sen ikäinen, että voit itse tehdä päätösen minin aineisiin haluat panostaa lukiossa. Jos lisäkielet eivät sinua kiinnosta, voit valita jotain muuta. Sitapaitsi keiliä voit opiskella kyllä myöhemminkin, jos joskun innostus pukkaa päälle.
Itselläni on neljä lasta. Kaikki ovat itse saaneet tehdä valinnat oppiaineissa ja hienosti on mennyt. Hyviin ammatteihin ovat valmistumassa. Välttämättä kaikki heidän tekemänsä ratkaisut eivät ole minua ensin miellyttäneet, mutta jälkeen päin on osoittautunut, että heidän valintansa ovat olleet aivan hyviä ja perusteltuja.
Tsemppiä sinulle koulunkäyntiin
Mullaki oli sama et äiti olis halunnu et meen lukioon, mut mä vaan menin amikseen ja sielä nyt oon, kai se sen on nyt jotenki hyväksyny !:D
ite oon 5 oppilas kielissä ja mentiin englantiin lomalla ja ei siellä muuta ongelmaa ollu ku joku tyyppi sano mulle jotain enkuks en kyllä tiiä mitä se sano tai kysy vastasin vaan.
"How do you do, I speak finnis"
on se hyvä kyllä osata ku olin joskus tetissä koulusta ja olin kaupas 2viikkoo töis.
nii joku ruotsalainen etti hautausmaa kynttilöitä ja en olis kyllä tienny mitä se yritti sanoo jos se ei olis sitte sanonu "hautuumaakyntilöitä" sitte vasta älysin mitä se halus.
että vanhenpanne tietävät, mitä seuraa siitä kun lyö koulun ja kielten opiskelun läskiksi. Te nuoret suuressa itsevamuudessanne ette edes voi kuvitella seurauksia, koska luulette olevanne kaikitietäviä. Vanhempienne sielua raastaa ajatella sitä valitusta 5-7 vuoden kuluttua, kun itkette omaa surkeuttanne ja olette kateellisia niille nuorille, jotka ovat koulussa asiansa hoitaneet. Ja miksi siellä koulussa ei voisi opiskella, kun siellä kuitenkin käytte? Todennäköisesti epäonnistumisesta syytätte jopa vanhempianne, koska he eivät mielestänne "välittäneet" tarpeeksi. Vain te nuoret voitte hoitaa oman elämänne, eivät muut. Vaikka vanhenpanne eivät mielestänne tajua mitään, ovat tyhmiä ja eivätkä koskaan olleet lapsia (varmaan syntyivätkin valmiiksi aikuisina), heillä on kuitenkin tuntumaa seurauksiin, mitä nuorina tehdyistä valinnoista seuraa. Kuunnelkaa heitä, vaikka ette kunnioittaisi.