kärsin pahoista
paniikkihäiriökohtauksista,kauppaankin on kohta
vaikea mennä.mistä olette hakeneet\saaneet apua
paniikkihäiriöihin?
paniikkihäiriökohtauksista,kauppaankin on kohta
vaikea mennä.mistä olette hakeneet\saaneet apua
paniikkihäiriöihin?
painajaisena paniikkihäiriö
paniikissa
8972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla on ollu sama ongelma, mut nyt ei oo onneks
enää. Se voi kestää monia kuukausia, mutta jospa
kävisit lääkärissä.
Olin ollut masentunut monta vuotta, kun sain
kolme vuotta sitten ensimmäisen paniikkihäiriö
kohtauksen. Kamalaa....tunne oli kuin kuolisi!
Varasin ajan lääkärille ja sitä kautta sain
lähetteen mielenterveystoimistoon vai mikä ikinä
onkaan.
Sain siihen lääkityksen....elämä helpottui
huomattavasti!
Nyt olen kolmen vuoden ajan ottanut lääkkeen,
aina kun tarvitsen! Ja olenkin huomannut, että
kohtauksia ei edes tule enää usein, vaikka
lääkkeen olen jättänyt ottamatta....mutta
lääkkeet on aina esim. bussimatkalla mukana.
Itselläni on lääke nimeltä Oxepam....siinä on 30
tablettia ja maksaa vain n.30mk....ei siis
kallista hoitaa itseään ja ehkäistä tuota
epämiellyttävää olotilaa!
Käy ihmeessä lääkärillä sillä siinä ei ole mitään
hävettävää!
Olen käynyt myös psykologin kanssa keskusteluja,
mutta harmi vaan jouduin muuttamaan
kotipaikkakunnaltani opiskelemaan muualle ja
täällä ei hoito olekaan niin itsestään selvyys!
Tsemppiä...kaikki järjestyy!
Hei....jos vaan haluat vaihtaa kokemuksia niin
olisi kiva jutella esi. sähköpostin välityksellä,
nimittäin itse olen ollut tämän sairauden kanssa
yksin, sillä kukaan tuttavani ei kärsi
paniikkihäiriö kohtauksista!
Minäkin kärsin paniikista. Mulla tosin kohtaukset
öisin! Kärsiikö kaikki vain noista kohtauksista
ja kun se on mennyt ohi niin OK olo. Oon viikon
syönyt Anafranil nimisiä lääkeitä (20mg)päiväs,
kohtauksia ei enää öisin oo, mut mulla on muuten
koko ajan todella huono olo! Tuntuu et taju
lähtee, valt ottaa silmiin, oksettaa yms. Nuo
lääkkeethän alkaa vaikuttaa vasta viikon kahen
päästä, mut mä en enää jaksa tätä paskaa olotilaa!
Anafranil on noita vanhoja 60 luvun trisyklisiä
antidepressantteja, jotka on pyritty korvaamaan
paremmilla ja vähemmän sivuvaikutuksia
tuottavilla lääkkeillä.
Anafranilin sivuvaukutuksia:
Lääke voi mm. kuivattaa suuta, ummettaa,
heikentää näön tarkkuutta sekä etenkin hoidon
alkuvaiheessa väsyttää tai aiheuttaa
tokkuraisuutta siinä määrin, että tarkkaavaisuus
liikenteessä tai muissa vastaavissa tilanteissa
heikkenee. Myös virtsaaminen voi vaikeutua ja
psyykkinen toimintakyky muuttua. Joillakin
esiintyy pyörrytystä, huimausta, pahoinvointia,
vapinaa tai päänsärkyä. Näitä ja muita
mahdollisia haittavaikutuksia tarkkaillaan hoidon
kuluessa ja lääkityksen voimakkuutta säädellään
siten, että tehovaikutus saavutetaan pienimmillä
mahdollisilla haittavaikutuksilla. Lääkitys voi
voimistaa alkoholin vaikutusta.
Lisäksi, trisykliset antidepressantit vaikuttavat
verenpaineeseen ja sydämen toimintaan, eikä niitä
pitäisi sen vuoksi määrätä sydänvaivoista
kärsiville. Tästä syystä myös lääkkeen
yliannostus on erittäin vaarallinen.
Itse käytän Xanoria tällä hetkellä noin 0,25 - 1
mg/vrk riippuen tilanteesta.
Tämänhetkinen
masennus/ahdistus/paniikkihäiriötilanne on
kestänyt jo reilun vuoden, edellisellä kerralla
sitä kesti n. 8 vuotta ja loppui 80 luvun lopulla
avioeron yhteydessä. Sillä kerralla lääkkenä oli
Anxidin, joka on jo poistunut tuotevalikoimasta.
12 vuotta pärjäsin ilman lääkkeitä ... no
elämähän on otettava sellaisena kuin se tulee.
Itselläni on matkustelu ja kaikenlainen vaihtelu
arkirutiineihin auttanut.
Heippa!
Nimani on Pia - siitä, kun kärsin
paniikkihäiriöistä on jo kohta yli 20 vuotta.
Silloin tunnettiin vain lievä neuroosi - ei oltu
vielä v:ssa -85, kun Kuopiossa ryhdyttiin
tutkimaan outoa mielenliikettä, joka sai
nimen 'paniikkihäiriö'!
Itse sain apua hypnoosihoidosta - 5 kertaa,
vaikka erikoislääkärini suunnitteli 10 krt - jo
silloin KELA korvasi osan kuluista - 1981!
Tahdon vain kertoa SINULLE tietoa siitä, että
apua on saatavilla ilman lääkkeitä tai poippa-
ukkoja!
Olet vain herkkä ihminen, jonka on annettava
asiantuntijan auttaa (Psykosoma/Tre)- musta verho
ja pelkosi väistyvät ja löydät vvarmasti muutakin
huolehdittava kuin itsesi - rakkaasi!
KAIKKEA HYVÄÄ JA USKALLUSTA !!!
Itsekin olen kärsinyt paniikkihäiriöstä 17-20
vuotiaana välillä tuntu että lähtee taju tai
tulee kuolema jossain ihmisten keskellä,itselläni
ongelma ratkesi kun menin armeijaan siellä ei
ollut tilaa/aikaa paniikille joten asia helpottui.
Toivottavasti pääset itsekin eroon.
Itse olin koulukiusattu
monen vuoden ajan, sittemmin painiskelin
homouteni aiheuttaman hämmennyksen kanssa ja
tuntui ettei minusta ole mihinkään ja olen täysin
epänormaali jne jne blaa blaa blaa. Teki mieli
ajoittain jopa ihan oikeasti kuolla. Yllättäen
löysin ensimmäisen poikaystäväni, olimme jonkun
aikaa yhdessä mielestäni todella tiiviistikin.
Sitten hän petti minua, ja sain tietää että hän
oli tehnyt niin ehkä koko suhteen ajan...joten se
siitä-taas oltiin romahduspisteessä.
Ai mitenkö nyt menee? No nyt menee hieman
paremmin, tosin työpaineita en kestä ollenkaan
koska otan kaiken itseeni (ja tunnen tekeväni
lähes kaiken väärin, olevani tyhmä, ruma ja
kaikkea). Järjen tasolla osaan kyllä ajatella
että "hei, en mä mikään ihan turha ihminen ole ja
osaan kaikenlaista..ja jotkut jopa aivan varmasti
pitävät minusta paljonkin", mutta silti en osaa
suhtautua koko elämääni oikealla tavalla-en tajua
miten voi olla näin hankalaa! Paniikkikohtauksia
(niin lieviä kuin aika voimakkaitakin) saan
päivittäin useita kertoja ihmisten läheisyydessä
ja tunnen itseni aina "alhaisemmaksi" kuin muut.
Kunpa uskaltaisin kertoa kaiken nykyiselle
rakkaalleni..on niin vaikea tunnustaa edes
hänelle mitä kaikkea mielessäni liikkuu, miten
vaikeaa on. Hävettää ja masentaa.
Mutta ilmeisesti valoa on tunnelin
päässä...ehkä. Kiitokset kaikille masennuksesta,
itsetunnosta ja varsinkin paniikkihäiriöstä
kirjoittaneille!
Itse kävin kaksi vuotta sitten NEUROn
paniikkikurssin. Siitä oli apua ja tosi ihanaa
siinä oli se että kohtasin muita panikoijia.
Lääkäriin kannattaa mennä saman tien jottet joudu
päivä päivältä pahentuvaan syöksykierteeseen.
Mulla alkoi taas tänä syksynä paniikkioireet ja
jouduin aloittamaan lääkityksen uudelleen.