Haluaisin tietää millaiset kriteerit nykyään on käytöksen arvioinnissa alaluokilla. Eli kuinka "pahasti häirikkö" täytyy olla, että antaisitte eka luokkalaiselle sanalliseksi arvioksi käyttäytymisestä "ei onnistu vielä" ???
Opettajat, kuinka arvioitte käyttäytymisen?
yöunensa menettänyt
101642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vielä vuoden esikoulua, tai nollaluokkaa? Jos ope ei pidä lapsestasi,v aihda opettajaa, tai hae lapelle aspergertutkimukset jos hän on ryhmään sopeutumaton?
Koulusta tullut palaute ollut ristiriitaista. Siis tyyliin, että vilkas lapsi, mutta ei kuitenkaan aihetta suurempaan huoleen... silti käytöksen sanallinen arvio on tuo huonoin mahdollinen.
Lapsi itse ilmoittanut jo ensimäisellä lukukaudella haluavansa takaisin eskariin, koska "Ope ei tykkää musta".
Luokka tovereita olen jututtanut, eikä ilmi ole tullut mitään erikoista. Opettajaa pyysin laittamaan herkemmin viestiä kotiin häiriköinnistä, aina kun sellaista ilmenee.
Nyt haluaisin tietää myös muiden opettajien kriteeereitä käytöksen arvioinnissa.
kanssa!
Kannattaa tuollaisissa tilanteissa vaikka jättää opettajalle soittopyyntö, ja keskustella miten asia on.
Jos lapsesi ei vielä omaa sellaisia koululaisen taitoja kuten oman vuoron odottamista jne. niin ehkäpä hän kasvaa ja kehittyy vielä kesän aikana. Mikäli meno ei muutu, niin kannattaa olla syksyllä yhteydessä lapsesi opettajaan ja yhdessä sopia tavoitteet ja keinot joilla pyritään lapsen kasvua tässä asiassa tukemaan.
Arvioinnissa nykyään pyritään kyllä olemaan kannustavia, joskin joillain paikkakunnilla käytettävät oppilasarvioinnit (pakko käyttää) ovat vanhemmille usein hepreaa, valitettavasti. Arviointikaavakkeet voivat myös poiketa opettajan omasta näkemyksestä, ja lauseitten tulkinta ja ymmärrys on aina lukijasta ja tulkitsijasta kiinni.
En tiedä millaisessa ryhmässä lapsosesi opiskelee, mutta nykyisin opettajat eivät vaihtelevassa kouluarjessa ehdi oikein niitänäitä soittelemaan, eli yhteytttä otetaan vain jos on tarvis. Kuulostaisi siltä että lapsesi on vain vilkkaan puoleinen, mutta koska kotiin ei enempää ole otettu yhteyttä, niin mitään syytä huoleen tuskin on.
Monen vuoden opekokemukseni mukaan oppilailla on tapana muutella koulun tapahtumia kotonaan, ja väärinkäsityksiä syntyy. Missään nimessä ei kannattaisi ottaa lapsen ystäviä makutuomariksi tällaisissa asioissa, he kun tulkitsevat asioita omasta itsestään käsin. Oppilaan tuntemuksista kannattaa myös keskustella open kanssa hyvässä hengessä rakentavasti sillä opettajat ovat usein aika itsekriittistä väkeä, ja arvostavat myös tällaista palautetta.
Leppoista kesää teille!
Näin olen ajatellut tekevänikin, mutta vielä ei ole rohkeus riittänyt. Opettaja tuntuu olevan erittäin tiukka ja jämpti vanhan kansan opettaja. Tunnen siis itseni hieman araksi kyselemään arviointi perusteita...:)
En haluaisi opettajan loukkaantuvan / leimautua itse hankalaksi vanhemmaksi.
Toisaalta ajattelen kauhulla tulevaa syksyä, jos lapsen asenne koulunkäyntiin jatkuu samanlaisena.
Tällä hetkellä kun tuntuu että lapsi pitää itseään huonona kaikessa, vaikka oppiaineiden puolella ei ole ollut ihmeempiä ongelmia. Esim. matikan kokeesta täydet pisteet ym.
lapsi vaistoaa kyllä milloin hänestä ei pidetä, opelta on turha kysyä, luultavasti hän pitää lastasi"hankalana" tapauksena. Suosittelen luokan vaihtoa.
Mietin kuitenkin kokonaisuutta lapsen kannalta. Tuskin se "eemelimäisyys" miksikään muuttuu opettajaa vaihtamalla. Mistä tiedän onnistuuko yhteiselo uudenkaan opettajan kanssa...
Eskarissa meni hyvin. Aluksi oli sielläkin rajojen kokeilua, mutta open lämmin ja samalla tiukka asenne piti. Vuoron odottaminen, jonossa käyttäytyminen, ohjeiden kuuntelu ym. alkoivat sujua. Tippa silmässä viime keväänä erosivat. Eskarivuotta lapsi muistelee vieläkin ikävöiden.
Sitten siinä luokan vaihtamisen yhteydessä vaihtuisivat myös luokkatoverit. :(
Eli ehdotin, että olisit opettajaan asian tiimoilta yhteydessä.
Kerroit, että opettaja on ns. vanhan kansan opettaja ja että lapsesi ei hyvistä numeroista huolimatta oikein luota itseensä. Kehoittaisin ehdottomasti edelleen avointa keskustelua opettajan kanssa. Asiassa on aina monta puolta. Minullakin on ollut oppilaita, joiden koululaisen taidot käyttäytymisen osalta ovat ekan luokan lopussa olleet vielä kesken. Kokeet ovat voineet kuitenkin sujua tosi hienosti. Jokaisella oppilaalla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka opettajan tulee havaita. Nykyajan opetussuunnitelma asettaa kovat tavoitteet ja kriteerit arvioinnille. Minulla on tuo opus kotona, joten katsoin sinulle 1-2 luokkien äidinkielen tavoitteet koska käytöstä ei ollut eriteltynä, ne tulevat tässä:
- tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin
- oppii kuuntelemaan keskittyen
- oppii kysymään ja vastaamaan sekö kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään
- kehittää kielellistä ja fyysistä ilmaisuaan
Mihinkään luokan vaihtoihin ei kannattane tässä vaiheessa vielä ruveta. Opettaja ei välttämättä ole tietoinen kodin näkemyksestä asiaan, eikä sen vuoksi osaa tilanteessa oikein toimia. Lapsesi oppilastovereilla on myös suuri merkitys koulussa viihtymisessä ja oppimisessa. Olisi raakaa viedä tämä ilo lapseltasi. Oppilasryhmän vaihdon ehdottaminen kuulostaisi myös helpolta tavalta päästä vaikeuksista ja mahdollisesti kannustaisi lasta luovuttamaan myös jatkossa.
Olen aivan varma, että tilanne helpottuu, kunhan vain keskustelet asiasta opettajan kanssa avoimin mielin. Asian spekuloiminen kotioloissa tuskin antaa mielenrauhaa. Ja mikäli vaikeudet jatkuvat, eikä järjestetyistä palavereista ole hyötyä, niin kannattaa olla yhteydessä rehtoriin, joka päättää jatkotoimista tai vie asian koulun oppilashuoltoryhmään (yleensä sis. erityisopettajan, kuraattorin, koulupsykologin ym.), jotka arvioivat tilanteen ja vievät asiaa eteenpäin.
Rohkeutta teille avoimeen yhteistyöhön, uskoisin sen olevan tässä paras keino.
Olen samalla linjalla edellisen kirjoittajan kanssa, joak kannatti yhteydenottoa opettajaan. Eikö olekin niin, että vanhemmat ja opettajat ovat samoilla linjoilla eli toivovat lapsen parasta ja vaikka siinä sävyeroja onkin, tottakai, yleisesti hyväksi koetut asiat ovat aika yhteisiä suomalaisille.
Eli sinuna ottaisin yhteyttä opettajaan ja kysyisin, mitä asiaa hän erityisesti piti mielessään laittaessaan lapselle tuon arvioinnin ja kysy, miten hän ajattelisi, että voisitte kesän aikana asiaa opetella. Lapsen käyttäytyminen ryhmässä on aina erilaista kuin kotona pikkuporukassa ja saamasi tieto lapsesta on sinulle ja lapsellesi hyödyksi, jos vain saat selville, mitä opettaja tällä tarkoittaa.
Lapsesi saattaa myös olla koululuokassa hämillään ja epävarma, koska ei tiedä, miten pitäisi käyttäytyä "että ope tykkäisi" eli samalla autat lasta huomaamaan sen, mitä häneltä odotetaan. Opettajat kyllä toistavat toiveitaan ja kertovat, miten toivoisivat lapsenkäyttäytyvän, mutta usein ekaluokkalainen ei osaa seuloa tätä viestiä kaikesta puheesta, eikä opettajalla taas ole keinoa käydä sitä yksilöllisesti toistamassa jokaiselle lapselle päivittäin.
Siihen juuri kodin yhteistyötä kaivataan.
Ja kouluilla voidaan kyllä ihmetellä sitäkin, miksi kotoa ei oteta yhteyttä, jos tällainen arviointi annetaan. Eli soita ja kysäise.
Jos ryhmässä toimiminen tai tarvittaessa rauhassa puurtaminen ei vielä onnistu, niin ope arvioi asian: "ei vielä onnistu",
Sitä täytyy sitten vain harjoitella ja hioa.
Tuo "ope ei tykkää musta" voi kyllä olla ihan siitä että lapsi ei ole tottunut että vieras ihminen käskee ja vaatii tekemään jotain. Mieheni lapsi 7v keksii tarinoita aina jos ei tykkää kun joku on jotain sille sanonut.