Terve! Tää on varmaan ensimmäinen kerta kun tiedostan itse ongelmani, olen syrjäytynyt ja pahasti... En halua edes ulos, vaikkakin joudun siellä käymään aloittamani laihdutuskuurin takia, silloinkin käyn lenkillä joko yöllä, aamulla tai illalla jolloin on mahdollisimman vähän ihmisiä liikenteessä. Ikää minulla on 24 vuotta ja tottakai työtön, olen syyttänyt ongelmistani aina muita, vaikka itse olen itseni tähän rappioon ajanut. Olin kyllä työelämässä mutta lomautuksen kautta minut potkittiin pihalle, sen jälkeen en ole mitään tehnyt muutamaa paskakurssia lukuunottamatta. Nyt aion ryhdistäytyä ihmisenä ja laihtua ja aloittaa opiskelut. Tosin tätä yritystä haittaa eniten kela ja muut paskapaikat jotka ei ymmärrä ongelmaani, enkä ole ihminen joka haluaa asioistaan puhua, tännekkin kirjoitan vain koska voin sen anonyymisti tehdä. Jo 7 luokalta asti olen pilannut itse omaa elämääni. Tosin oli jo sillon vaikeaa alkoholisoituneitten vanhempien takia. Yritän vielä kaiken lisäksi olla joku pahapoika vaikka oikeesti en sellainen ole, Vittu en osaa edes sanoin kuvailla mitä päässäni liikkuu, olen luuseri vaikka en halua olla... yritän muuttaa elämäni täysin ja toivottavasti onnistun, suurin murheeni tällähetkellä on painoni joka on aivan liikaa, tosin yritän sentään tehdä asialle jotain. jos lähden kotoa pois se tarkoittaa sitä että menen jollekkin harvoista kavereistani ja vedän pään täyteen viinaa. Alkoholi ei muuten kyllä ole ongelma, olen viimeksi juonut lätkän MM loppuottelun aikoihin kun olin kaverilla katsomassa sen. en mää tiiä ees miks kirjoitan tänne. En edes halua että yksikään naapuri näkee minua esim. jos lähden ulos, katson ovisilmästä ettei rapussa ole ketään ja liukahdan nopeasti pois. sitten mulla on sellainen ongelma että pakenen ongelmiani. jos joku outo soittaa ovikelloa, en takuulla avaa. Vittu tää on paskaa
Olen syrjäytynyt pahasti!
mitäväliä
51221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
nuori.Lähde opiskelemaan,niin että saat itsellesi ammatin.Tänäpäivänä se on tosi tärkeä ettet syrjäydy kokonaan.Olisitkohan masentunut ? Voisitko ajatella,että kävisit lääkärillä ?Hyvä että jaksat käydä lenkillä.Alkoholia ei kannattaisi ottaa se vain masentaa.Yritä pitää ystäviin yhteyttä.Kaikkea hyvää sinulle.
Työttömyys lähtee työnhaulla, minulla meni kolme kuukautta, ja 142 työhakemusta, joista sitten poiki 6 haastattelua, ja jopa kolmesta työpaikasta pääsin sitten valitsemaan.
Työpaikkojen hankinta tänäpäivänä on raakaa peliä, heti kun saat paremman, toki vaihdat siihen, yskimättä. Niin se tekee työnantajakin, pistää pellolle yskimättä, jos ei tarvitse.
Oikeesti, kukaan ei Sinusta huolehdi, jos et sitä itse tee. Kukaan ei vahtaa sitä mitä suuhusi laitat, se on itsesi homma. Ja loppupeleissä, kyseessä on Sinun loppuelämäsi -se joka valinnoistasi kärsii, löytyy yllättävän läheltä.
Muutosta ei tähän tule, ellet sitä itse tee, kärsijä olet aina Sinä, sillä sitä se vastuu omista teoista on.
Ja siihen että se pitää, minkä lupaa, kannattaa totutella vaan aivan alusta asti, sillä siten luodaan luottamuksen perusta. Ei kannata luvata älyttömiä asioita.
Itselläni on ollut kannnustimena kaksi lasta. On TÄYTYNYT yrittää, myös niinä päivinä, jolloin ei olisi muutoin ollut niin kiva nousta, ja lähteä tekemään kahta työtä.
Nyt kannan jo kolmatta lastani, ja pyöritän omaa firmaani, ja nautin omista ratkaisuistani.
Ja jos et onnistu elämässäsi niin kuin edellinen kirjoittaja, olet täysi paska ihminen.
No, et tietenkään ole!!!
Äkkiseltään luettuna olet tehnyt tosi hyviä päätöksiä liikunnan ja opiskelun merkeissä. Ja mitä oikein pysähdyin uudelleen lukemaan, että tosiaankin lähdet liikkumaan aikoina jolloin voisit olla onnistuneesti käpertyneenä itseesi ja marista ettei voi lähteä mihinkään kun on vasta varhainen aamu. Järkeviä ulkoiluaikoja, koska silloin on vähiten liikennettä ja ilma hyvä hengittää etenkin kesäkelien aikaan.
Olitpa mielestäsi kuinka syrjäytynyt tahansa, niin luonnetta sinulla ainakin riittää ja kyky tehdä päätöksiä. Ei itsenäisyys ole merkki syrjäytymisestä, vaan kyvystä osata elää ikiomaa elämäänsä muista riippumatta.
Niin ja sen kirjoittamisen yksi idea on purkaa mieltään, vaikka kuinka ihmettelisi mitä hemmettiä tässä jaarittelen. Näillä palstoilla ei tekisi mitään, jos kukaan ei kirjoittaisi.
Taas tulin lenkiltä ja mielikin on eilistä parempi!
Nälkä tosin on, alkaa kaurapuuro tuleen pihalle korvista =) Mutta Tavoite on näyttää kesän jälkeen jo ihmiseltä =) Ja kiitoksia teille kirjoittajille, teidän sananne motivoi minua.