Ajattelevatko lihavat ihmiset lihavuuden olevan kauneusvirhe muiden kauneusvirheiden joukossa, vai jotain suurempaa/kauheampaa?? Kun näette laihan ihmisen, näettekö hänet kauniina vaan koska hän ei ole lihava? Vai katsotteko itseänne ja muita tyyliin "hyi finnejä", "kauhee nenä", "hörökorvat yök", "ompas huono ryhti" vai näettekö vain läskit tai niiden puutteen, kun katselette ihmisiä? (toivottavasti ymmärrätte mitä meinaan!)..itse olen normaalipainoinen, mutta huomaan lihavan ystäväni "luokittelevan" ihmiset lihaviin eli rumiin ja kauniisiin eli laihoihin. Lihavuus on hänelle niin vaikea asia ettei hän tajua muuten olevansa aivan täydellisen näköinen. Minulla itselläni on tuhat kertaa enemmän kauneusvirheitä, mutta hän vaan tyrmää valitukseni sanomalla että "sähän oot kuitenki laiha" ..omasta mielestäni lihavuus ei ole yhtään pahempi kuin muutkaan kauneusvirheet..
Ja HUOM! en tarkoita että lihavuus olisi välttämättä mikään kauneusvirhe, kuten ei VÄLTTÄMÄTTÄ esim. finnit, pisamat, iso nenä,huono ryhti, liika laihuuskaan... mutta kyse onkin siitä miten ihminen itse näkee itsensä ja muut ihmiset.. (toivottavasti joku nyt ei täysin väkisin yritä ymmärtää väärin..)
Ja HUOM! en tarkoita että lihavuus olisi välttämättä mikään kauneusvirhe, kuten ei VÄLTTÄMÄTTÄ esim. finnit, pisamat, iso nenä,huono ryhti, liika laihuuskaan... mutta kyse onkin siitä miten ihminen itse näkee itsensä ja muut ihmiset.. (toivottavasti joku nyt ei täysin väkisin yritä ymmärtää väärin..)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän lihavuus ole kauneusvirhe ollenkaan, vaan pahimmillaan hengenvaarallinen tila. Laiha tai hoikka ei tietenkään ole aina kaunis. Kauneusvirhe on vain pieni haitta, vieläpä useimmiten vain asianomaiselle itselleen.
Ihmettelen miten täällä näin päiväsaikaankin on niin paljon nuoria ihmisiä, joille nimenomaan se ulkonäkö on se tärkein seikka. En ainakaan usko, että aikuinen enää noin ulkonäköään pohtisi.
niin menekkin että nuorena on ulkonäkö tärkeää.
tuskin sillä niin merkitystä vanhempana,kun on jo oma kulta kainalossa =)
pienet on vielä murheet kun ulkonäkö on vain kaikki kaikessa ja maailman tärkein asia. "Kauneus on katoavaista, mutta rumuus senkun lisääntyy". Iän lisääntyessä jokaisen ulkonäkö kärsii, siihen on vain sopeuduttava, että tulee vähitellen ryppyiseksi ja "rumaksi". En minä ainakaan mieti ulkonäköäni kovinkaan usein, kun on niin paljon muuta paljon tärkeämpää mietittävää!
Todellakaan kaikki laihat eivät ole kauniita, näkeehän sen jo otsanahallaankin!!
No hei:)
Tuohon tekstiisi on hankala vastata yleistäen koska vastauksia on niin monia kuin ihmisiä/persoonallisuuksia.
Jokainen meistä kiinnittää luonteen mukaisesti tiettyihin kauneudellisiin asioihin ulkonäössä huomiota enemmän kuin toisiin.
Itse koen että lihavuus on mahdollisesti henkilöstä ja henkilön suhtautumistavasta riippuen kauneusvirhe muiden virheiden joukossa enkä näe sitä semmoisena muuta suurempana/kauhemapana asiana enään aikuisena (teininä asia oli tosin hankalampi). En myöskaään näe automaattisesti laihaa ihmistä kauniimpana pelkän laihuuden takia..
:)Jos totta puhutaan niin harvoin tulee edes kiinnitettyä huomiota muiden ihmisten ulkonäköön sen kummemmin. Henk.koht voin sanoa että koska minua on itse kritisoitu paino asioissa elämäni aikana niin en viitsi arvostella/kritisoida muita ihmisiä ulkonäköasioissa kun tiedän miten kurjalta semmoinen tuntuu.
Tais asia mennä vähän sivuraiteelle mutta olen tosin huomannut että, joillekkin tutuille henkilölle lihavuus merkitsee tosiaan jotain suurempaa/kauheampaa asiaa mikä sivuuttaa ihan kaikki muut mahdolliset kauneusvirheet ja kaikki heistä ei ole edes ylipainoisa vaan normaalipainoisa tai jopa laihoja. Mutta tätä ei voi toki yleistää. Että semmoista:).
Näinhän asia nykymaailmassa on että pääasia että on laiha.. ei sillä väliä vaikka muuten näyttäisikin petolinnun perseeltä.. miettikää ny kaikkii malleja..!!!!!!!!!
Ensimmäisenä pisti silmään kirjoituksessasi sana "kauneusvirhe". Mikä on kauneusvirhe? Miten se määritellään? Että sen voisi määritellä, pitäisi olla "täydellisen kauneuden" malli, josta kaikki olisivat yksimielisiä, sitten pystyttäisiin vertaamaan. Onko sellaista? Onko silloin mitään "kauneusvirheitä" olemassakaan?
Katso luontoa ympärilläsi (johon myös ihminen kuuluu), puita, kukkia, ruohoa, pensaita, eläimiä ym. Löydätkö sieltä täydellisyyttä? Jos löydät, millaista se on? Jokainen puu tasan samanlainen, jokainen kukka toisensa kopio? Ei se taida mennä niin. Mutta onko em:t kauneusvirheitä, se onkin jo teinen juttu.
Vanhetessaan ihminen muuttuu, joka on täysin luonnollista. Se ei ole kauneusvirhe. Ei ole tarkoituskaan pysyä aina samanlaisena kuin 20-vuotiaana. Iho ohenee, rypistyy ja veltostuu, joku laihtuu, joku lihoo, joku pysyy pitkään ns. nuorekkaana. Siltikin elämä on elämisen arvoista, toivottavasti.
Jokainenhan määrittelee sen itse. Kauneus on katsojan silmässä!
Muutama vuosi takaperin tapasin miehen, jonka seurassa oli tosi kiva olla. Hän osasi nauraa ja hullutella ja hänen halauksensa oli niin ihana, että olin suorastaan hullaantunut tuohon mieheen. Kieltämättä mies oli isokokoinen, ehkä noin vähän päälle 100kg ja pituutta noin 185cm, mutta hänen hurmaava luonteensa lumosi minut. Vaan kaikki hyvä päättyy aikanaan :(, mies katosi sanaakaan sanomatta, ei vastannut puheluihin, ja muutti toiseen kaupunkiin, niinpä ajattelin että en ollut tarpeeksi hyvä tai kaunis hänelle ja syytin itseäni suhteen loppumisesta. Kunnes mies otti yhteyttä pari kuukautta sitten ja ehdotti tapaamista. Olin aika epävarma itsestäni, mutta menin kuitenkin tapaamaan häntä. Yllätys oli suuri, hän oli laihtunut varmaan yli 30kg, mutta leveä hymy ja hyväntuulisuus oli poissa. Hän oli kuivakiskoinen ja koko tapaamisen ajan hän kehui kroppaansa ja kertoi mitä hän syö aamulla, päivällä jne. Ajattelin, että mihin oli kadonnut se mukava ihminen hänestä, nyt hän oli paskantärkeä ja itseään täynnä oleva, ihan eri planeetalta. Ja kaikenlisäksi hän kutsui itsensä huomiseksi kylään luokseni :/ Ajattelin lukiessani kirjoitustasi, että hän varmaan luuli olevansa vastustamaton omalla nykyisellä ulkonäöllään, kun taas minä kaipasin sitä "lihavaa" iloista miestä. Kaipa se on niin, että me näemme ihmiset eritavoin.