Onko

Velkojen vanhenemisesta on puhuttu täällä aikaisemmin mutta olenko saanut siis oikean käsityksen. Velat vanhenevat tai niitä ei voi enää ulosmitata 15 vuotta ulosottopäätöksen alkamispäivästä? Ihan kun olisin lukaissut että jos velat ovat sellaisia joita voidaan ulosmitata ilman oikeusistuimen päätöstä esim. jotkut kunnalliset maksut niin ne vanhenevat jo viidessä vuodessa. Onko totta?
61030
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ainakin vero- ja elatusrästit vanhenevat viidessä vuodessa.

Äänestä

termit sekaisin?

velan vanhentuminen: laki velan vanhentumisesta
-yleinen vanhentumisaika 3 v, velaksiannon ollessa kysessä se lasketaan 1) eräpäivästä jos sellainen sovittu velallista sitovasti, 2) siitä kun eräännyttämistoimen johdosta erääntynyt jos velkoja voi eräännyttää ENNENAIKAISESTI maksulaiminlyönnin tai muun syyn vuoksi 3) ellei eräpäivää kauppahinnalle/muulle vastikkeelle, siitä kun myyjäon luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kujn muu velan perusteena oleva suoritus on tehty 4) jos velkamyönnetty toistaiseksi voimassa olevana täsmentämättä erääntymisajankohtaa, voi kumpi tahansa velkasuhteen osapuoli eräännyttää velan maksettavaksi haluamanaan ajankohtana ja 3v vanhentumisaika alkaa tällöin eräännyttämistoimesta (plus vielä että oikesuperusteen syntymisestä 10 v kuluessa on eräännytettävä tässä neloskohdassa).
-vanhentumisaika on 5 vuotta lainvoimaiseksi tulleen tuomion tai muun ulosottoperusteen antamisen jälkeen

ulosoottoperusteen määräaika: ulosottolaki
-luonnollista henkilöä vastaan ulosmittaus estyy silloin, jos on kulunut 15 vuotta siitä, kun lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste annettiin
-määräaika on 20 jos velkojakin luonnollinen henkilö
-jos kuitenkin ennne ulosottoperusteen määräaja umpeutumista ulosotto on ehditty jo alkaa JA viedä ulosmittauskohteen yksilöivään ulosmittauspäätökseen asti, tämän kohteen ulosmittausmenettely saa jatkua.
-jos velalline toiminut vilpillisesti, tuomioistuimen päätöksellä voidaan jatkaa ulosottoperusteen määräaikaa 10 vuodella jos jatkamista vaaditaan kahden vuoden kuluessa määräajan päättymisestä

Äänestä
  • ..lisää.
    "-määräaika on 20 jos velkojakin luonnollinen henkilö"
    Samoin jos: "jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun." Mitä taas tulee rikokseen perustuvan vahingonkorvausoikeuden vanhenemiseen, niin se on kytköksissä itse rikoksen vanhenemiseen, eli jos itse rikos vanhenee niin ettei siitä voi syyttää, niin tällöin on myös oikeus saada vahingonkorvausta vanhentunut. Eli tavallisesti vanhentumisaika on 2-20 vuotta kaikissa muissa kuin elinkautisen tuomion rikoksissa.

    "jos kuitenkin ennne ulosottoperusteen määräaja umpeutumista ulosotto on ehditty jo alkaa JA viedä ulosmittauskohteen yksilöivään ulosmittauspäätökseen asti, tämän kohteen ulosmittausmenettely saa jatkua."
    Toisin sanoen jos ulosmittaus vaikkapa palkasta on suoritettu ennen ulosoton määräajan päättymistä tai jos vaikkapa ulosmitattu kiinteistö on jo laitettu myyntiin pakkohuutokaupalla, niin tällöin näin saadut varat voidaan tilittää velkojille vielä ulosoton enimmäiskeston täyttymisen jälkeenkin.

    "jos velalline toiminut vilpillisesti, tuomioistuimen päätöksellä voidaan jatkaa ulosottoperusteen määräaikaa 10 vuodella jos jatkamista vaaditaan kahden vuoden kuluessa määräajan päättymisestä"
    Tarkkaan ottaen laissa edellytetään että on joko tuntuvasti siirtänyt varojaan ulkomaille tai muuten "olennaisesti hankaloittanut" velkojen takaisin saantia. Eli pelkkä vilpillinen toiminta ei vielä riitä perusteeksi, vaan vilpillisen toiminnan tulee olla lisäksi sellaista joka on aiheuttanut olennaista haittaa velkojalle. Lisäksi tuomioistuimen on harkittava määräajan jatkamisen kohtuullisuutta myös velallisen kannalta.

    Oikeuskäytäntöä ei luonnollisestikaan ole vielä syntynyt, mutta käsittääkseni tuon jatkoajan idea oli, että tuo 10 vuotta on maksimi, jolloin myönnetty ulosoton jatkoaika olisi lyhyempi eli 2-5 vuotta kerrallaan. Ja vain poikkeuksellisen törkeissä tapauksissa, lähinnä talousrikollisten kohdalla tulisi kyseeseen tuo koko 10 vuoden jatkoaika.

    Niin ja lisäksi nämä julkisoikeudelliset saatavat ovat unohtuneet, eli nämä suoraan ulosmitattavat velat vanhenevat tavallisesti maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta laskien 5 vuodessa, eikä vanhentumista voida katkaista. Ennakkoverot muistaakseni olivat poikkeus tuohon aikaan, eli niiden vanhentumisen laskeminen alkaa vasta varsinaisen verotuksen vahvistamisen jälkeen eli niiden vanhentumisaika on n. 6 vuotta.

    Äänestä

  • caveat.emptor kirjoitti:

    ..lisää.
    "-määräaika on 20 jos velkojakin luonnollinen henkilö"
    Samoin jos: "jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun." Mitä taas tulee rikokseen perustuvan vahingonkorvausoikeuden vanhenemiseen, niin se on kytköksissä itse rikoksen vanhenemiseen, eli jos itse rikos vanhenee niin ettei siitä voi syyttää, niin tällöin on myös oikeus saada vahingonkorvausta vanhentunut. Eli tavallisesti vanhentumisaika on 2-20 vuotta kaikissa muissa kuin elinkautisen tuomion rikoksissa.

    "jos kuitenkin ennne ulosottoperusteen määräaja umpeutumista ulosotto on ehditty jo alkaa JA viedä ulosmittauskohteen yksilöivään ulosmittauspäätökseen asti, tämän kohteen ulosmittausmenettely saa jatkua."
    Toisin sanoen jos ulosmittaus vaikkapa palkasta on suoritettu ennen ulosoton määräajan päättymistä tai jos vaikkapa ulosmitattu kiinteistö on jo laitettu myyntiin pakkohuutokaupalla, niin tällöin näin saadut varat voidaan tilittää velkojille vielä ulosoton enimmäiskeston täyttymisen jälkeenkin.

    "jos velalline toiminut vilpillisesti, tuomioistuimen päätöksellä voidaan jatkaa ulosottoperusteen määräaikaa 10 vuodella jos jatkamista vaaditaan kahden vuoden kuluessa määräajan päättymisestä"
    Tarkkaan ottaen laissa edellytetään että on joko tuntuvasti siirtänyt varojaan ulkomaille tai muuten "olennaisesti hankaloittanut" velkojen takaisin saantia. Eli pelkkä vilpillinen toiminta ei vielä riitä perusteeksi, vaan vilpillisen toiminnan tulee olla lisäksi sellaista joka on aiheuttanut olennaista haittaa velkojalle. Lisäksi tuomioistuimen on harkittava määräajan jatkamisen kohtuullisuutta myös velallisen kannalta.

    Oikeuskäytäntöä ei luonnollisestikaan ole vielä syntynyt, mutta käsittääkseni tuon jatkoajan idea oli, että tuo 10 vuotta on maksimi, jolloin myönnetty ulosoton jatkoaika olisi lyhyempi eli 2-5 vuotta kerrallaan. Ja vain poikkeuksellisen törkeissä tapauksissa, lähinnä talousrikollisten kohdalla tulisi kyseeseen tuo koko 10 vuoden jatkoaika.

    Niin ja lisäksi nämä julkisoikeudelliset saatavat ovat unohtuneet, eli nämä suoraan ulosmitattavat velat vanhenevat tavallisesti maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta laskien 5 vuodessa, eikä vanhentumista voida katkaista. Ennakkoverot muistaakseni olivat poikkeus tuohon aikaan, eli niiden vanhentumisen laskeminen alkaa vasta varsinaisen verotuksen vahvistamisen jälkeen eli niiden vanhentumisaika on n. 6 vuotta.

    Vielä näistä julkisoikeudellisista veloista että ne vanhenevat siis viidessä vuodessa mutta niitä voidaan vai ulosmitata vielä senkin jälkeen? Koska ei voida enää ulosmitata. Onko siinäkin tuo 15 vuotta ulosottopäätöksen kulumisesta niinkuin muissa esim. kulutusluotoissa.

    Äänestä

  • veloista... kirjoitti:

    Vielä näistä julkisoikeudellisista veloista että ne vanhenevat siis viidessä vuodessa mutta niitä voidaan vai ulosmitata vielä senkin jälkeen? Koska ei voida enää ulosmitata. Onko siinäkin tuo 15 vuotta ulosottopäätöksen kulumisesta niinkuin muissa esim. kulutusluotoissa.

    "Onko siinäkin tuo 15 vuotta ulosottopäätöksen kulumisesta niinkuin muissa esim. kulutusluotoissa."
    ..ulosmitata enää sen jälkeen kuin velka on vanhentunut. Toisin sanoen, jos julkisoikeudellinen velka on vanhentunut siinä edellä mainitussa 5 vuodessa, sitä ei voi enää sen jälkeen periä ulosoton kautta, eikä velallisella ole muutenkaan velvollisuutta maksaa sitä. Tuo 15/20 -vuoden aikaraja koskee siis muita velkoja , kuin julkisoikeudellisia, koska julkisoikeudellisten maksujen uo-perintä päättyy aina ja lopullisesti sen 5 vuoden jälkeen.

    Tähän vanhentumiseen on olemassa joitain pieniä poikkeuksia, mm. tämä ulosoton tilitysoikeus myös vanhenemisajan jälkeenkin, jos itse ulosotto on suoritettu vanhentumisaikana. Lisäksi on joitain vanhentuneisiin julkisoikeudellisiin velkoihin liittyviä pantti- ja kuittausoikeuksia, mutta ne ovat oikeastaan varsin harvinaisia poikkeuksia.

    Äänestä

  • caveat.emptor kirjoitti:

    ..lisää.
    "-määräaika on 20 jos velkojakin luonnollinen henkilö"
    Samoin jos: "jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun." Mitä taas tulee rikokseen perustuvan vahingonkorvausoikeuden vanhenemiseen, niin se on kytköksissä itse rikoksen vanhenemiseen, eli jos itse rikos vanhenee niin ettei siitä voi syyttää, niin tällöin on myös oikeus saada vahingonkorvausta vanhentunut. Eli tavallisesti vanhentumisaika on 2-20 vuotta kaikissa muissa kuin elinkautisen tuomion rikoksissa.

    "jos kuitenkin ennne ulosottoperusteen määräaja umpeutumista ulosotto on ehditty jo alkaa JA viedä ulosmittauskohteen yksilöivään ulosmittauspäätökseen asti, tämän kohteen ulosmittausmenettely saa jatkua."
    Toisin sanoen jos ulosmittaus vaikkapa palkasta on suoritettu ennen ulosoton määräajan päättymistä tai jos vaikkapa ulosmitattu kiinteistö on jo laitettu myyntiin pakkohuutokaupalla, niin tällöin näin saadut varat voidaan tilittää velkojille vielä ulosoton enimmäiskeston täyttymisen jälkeenkin.

    "jos velalline toiminut vilpillisesti, tuomioistuimen päätöksellä voidaan jatkaa ulosottoperusteen määräaikaa 10 vuodella jos jatkamista vaaditaan kahden vuoden kuluessa määräajan päättymisestä"
    Tarkkaan ottaen laissa edellytetään että on joko tuntuvasti siirtänyt varojaan ulkomaille tai muuten "olennaisesti hankaloittanut" velkojen takaisin saantia. Eli pelkkä vilpillinen toiminta ei vielä riitä perusteeksi, vaan vilpillisen toiminnan tulee olla lisäksi sellaista joka on aiheuttanut olennaista haittaa velkojalle. Lisäksi tuomioistuimen on harkittava määräajan jatkamisen kohtuullisuutta myös velallisen kannalta.

    Oikeuskäytäntöä ei luonnollisestikaan ole vielä syntynyt, mutta käsittääkseni tuon jatkoajan idea oli, että tuo 10 vuotta on maksimi, jolloin myönnetty ulosoton jatkoaika olisi lyhyempi eli 2-5 vuotta kerrallaan. Ja vain poikkeuksellisen törkeissä tapauksissa, lähinnä talousrikollisten kohdalla tulisi kyseeseen tuo koko 10 vuoden jatkoaika.

    Niin ja lisäksi nämä julkisoikeudelliset saatavat ovat unohtuneet, eli nämä suoraan ulosmitattavat velat vanhenevat tavallisesti maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta laskien 5 vuodessa, eikä vanhentumista voida katkaista. Ennakkoverot muistaakseni olivat poikkeus tuohon aikaan, eli niiden vanhentumisen laskeminen alkaa vasta varsinaisen verotuksen vahvistamisen jälkeen eli niiden vanhentumisaika on n. 6 vuotta.

    ostaja varokoon :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


totta? kirjoitti:

Velkojen vanhenemisesta on puhuttu täällä aikaisemmin mutta olenko saanut siis oikean käsityksen. Velat vanhenevat tai niitä ei voi enää ulosmitata 15 vuotta ulosottopäätöksen alkamispäivästä? Ihan kun olisin lukaissut että jos velat ovat sellaisia joita voidaan ulosmitata ilman oikeusistuimen päätöstä esim. jotkut kunnalliset maksut niin ne vanhenevat jo viidessä vuodessa. Onko totta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu