90-luvulla rakennettu talo, jossa osassa taloa kattolämmitys (mm. makkarit) ja osassa lattialämmitys (sähkö). Kattolämmitetyissä tiloissa parkettilattia, lattialämmitetyissä laattaa.
Olen saanut kuvan, että kattolämmitys ei olisi kovin hyvä -> lattianraja pysy viileänä, lämmin ilma pysyy ylhäällä. Mitä kokemuksia teillä on...?
(Eli siis taloa etsimme ja tällaista taloa kävimme katsastamassa... =) )
Olen saanut kuvan, että kattolämmitys ei olisi kovin hyvä -> lattianraja pysy viileänä, lämmin ilma pysyy ylhäällä. Mitä kokemuksia teillä on...?
(Eli siis taloa etsimme ja tällaista taloa kävimme katsastamassa... =) )
Vastaukset 12
Vanhimmat
> 90-luvulla rakennettu talo, jossa osassa taloa kattolämmitys (mm. makkarit) ja osassa lattialämmitys (sähkö). Kattolämmitetyissä tiloissa parkettilattia, lattialämmitetyissä laattaa.
Kuulostaa tutulta.
> Olen saanut kuvan, että kattolämmitys ei olisi kovin hyvä -> lattianraja pysy viileänä, lämmin ilma pysyy ylhäällä. Mitä kokemuksia teillä on...?
Tässä(kin) asiassa tyhjstä tynnyreistä lähtee kovin ääni eli kattolämmitystä ovat täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella aina haukkumassa kääkät, jotka a) eivät ymmärrä sen toimintaperiaatetta ja b) eivät ole koskaan kattolämmitystalossa asuneet.
Kattolämmityksessä lämpö siirtyy säteilemällä. Koska säteilevä pinta-ala on suuri, riittää matala pintalämpötila. Katto ei siis ole polttavan kuuma - ei sinne päinkään - postimerkin kokoisten "hinnat alkaen"/grynderimallin sähköpatterien tapaan. Niinpä seisovaltakaan ihmiseltä ei otsanahka pala tai katolta lumet sula...
Periaatteessa kattolämmityksellä on mahdollista saavuttaa hyvin tasainen lämpötilajakauma, mutta sillä on myös heikko kohtansa: kattolämmitystalossa pitäisi olla hyvin lämpöä eristävät ikkunat eikä mitään korvausilmaräppänöitä ulkoseinillä. Milläs se kattolämmitys näistä lattialle valuvan kylmän ilman lämmittäisi, etenkin, jos on vielä pöytä tms. este ikkunan edessä. Ihan sama vika on muuten lattialämmityksessäkin, vaikkei tätä yleisesti tiedetä. Pari astetta huoneilmaa lämpimämpi lattiakaan ei jaksa tapella ikkunavetoa vastaan kuten 70-asteinen patteri.
Laaja, lämpöä säteilevä pinta tekee olot viihtyisäksi myös silloin, kun sisäilma olisi muution liian viileää. Kattolämmitystalossa pystyi hyödyntämään kello-ohjattua lämpötilan pudotusta. Koska katossa on vähän massaa, riitti pudotuksen poiskytkentä puoli tuntia ennen asukkaiden saapumista. Ilma, rakenteet huonekalut eivät tietenkään ehtineet tässä ajassa lämmetä normaalilämpöihin, mutta hyvin silti tarkeni, kun laajan & lämpimän kattopinnan säteily kompensoi viileämmän ilman aiheuttamaa lämmönhukkaa.
90-luvun talo on aika liukuva käsite, mutta pahimmillaan ikkunat ovat 3-lasiset ns. lähiöikkunat ilman mitään selektiivipinnoitteita tai kaasutäytteitä (-> U-arvo n. 1,8) ja ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistolla (korvausilma revitään raakana ikkunoiden raoista / korvausilmaventtiileistä). Tällaisessa talossa siis asuin ja negatiiviset kokemukset liittyivät pääasiassa kylmän korvausilman ja huonosti lämpöä pitäneen yksinkertaisen pihaoven aiheuttamaan vetoon.
Perinteinen patterilämmitys toimii parhaiten, jos ikkunat ja ovet falskaavat.
Älkää uskoko mitään mitä tämä ääliö myyntitykki sanoo. Lisäeristetyssä 95 neliön rivarissa kattolämmityksellä lähes 35000kWh vuodessa, lattialämmitykseen siirtymisen jälkeen alle puolittui. Se siitä säteilystä, ääliö
Nyt taas yrittää joku essonbaarilainen sekoilla
Höpö höpö. Lattialämmitys on paras. Maalämpö muissa tiloissa paitsi märkätilat sähköllä.
200 neliötä lämmintä tilaa, maalämpö, 4 hengen talous, vuoden kaikki sähköt alle 12000 kWh.
Tuo lattian viileys kattolämmityksissä lienee osin totta. Katselin tuossa yhtä naapuria joka asensi taloonsa lisäksi pellettikamiinan, jossa saa lisälämpöä ja säästää samallä sähkökustannusta.
Kannattaa vain muistaa, että pellettilaitteissakin löytyy heikopaa laatua ja uusinta huipputekniikkaa, eli ei mitä tahansa. Tuo lattialämmitys kosteissa tiloissa on sitten taas osaltaan hyvä asia.
Kattolämmitys on miellyttävä ja taloudellinen tapa lämmittää. Pinta-ala on suuri ja pintalämpötila pieni. Lämpö heijastuu ensimmäisestä vastaantulevasta pinnasta joka useimmiten on lattia. Kylmistä lattioista ei ole siis pelkoa kunhan lämpötila pidetään normaalina. Ellei talossa ole kunnon koneelista ilmanvaihtoa on teoriassa mahdollista että pöydän alla on viileämpää kuin sen päällä. Tällaista kylmää pistettä en ole vielä koskaan tavannut vaikka sen teoreettisesta mahdollisuudesta paljon puhutaankin.
Lämmitysmuodosta siis ei ainakaan kauppasi pitäisi jäädä kiinni.
Tässä toinen termodynamiikan lakeja uhmaava kattolämmityksen myyjä 😅
Taas äänessä pikkulapsen tasolle jäänyt miesvauva, joka kykenee käsittämään vain asioita, joista voi kosketella ja maistella. Lämpösäteily, pienhiukkaset, radon... menee kovaa ja korkealta yli hilseen.
Kattolämmitys oli 80-90 lukujen ´villitys´ joka on sittemmin hiipunut.
Vika ei ollut kattolämmityksessä, vaan taloissa. Vastoin essonbaarikärpästen viinanhuuruisia horinoita, lattialämmityskään ei sovellu taloon, jossa ikkunat falskaa tai korvausilma revitään sisään lattialistan raosta (koneellinen poisto). Tällaiseen taloon soveltuu parhaiten kuumaksi paahdettu radiaattori ikkunan alla.
Kattolämmityksen maine siis pilattiin soveltamalla sitä vääräntyyppisiin kohteisiin.
Lattialämmitystäkin on tungettu vääränlaisiin rakennuksiin, mutta sen kanssa on yritetty pidemmän aikaa ja on välillä tullut onnistumisiakin. Mutta edelleeen tulee huteja, etenkin epärealististen odotusten kautta. UUSIEN talojen lämmöntarve on niin pieni, ettei lattiaa tarvitse pakkasillakaan paahtaa kuumaksi. JOS lattia pitää paahtaa kuumaksi, jotta tuntuu kivan lämpimältä, onkin huonelämpötila sitten yllättäen +26 C ja on taas aihetta itkeä pillittää S24 palstalla.
Kattolämmitystaloissa pari kertaa talvella vieraillut. En todellakaan kelpuuttaisi sellaista meille.