Fradkov tarjoaa ystävän kättä

se män jo. se huhtikuu.

Nokia:

”Olemme erehtyneet markkinoiden kehityksestä, sillä kasvu on Venäjällä ollut kymmenen kertaa suurempaa kuin olemme ennustaneet. Matkapuhelinten määrä on tuplaantunut Venäjällä 3 - 4 viime vuoden aikana joka vuosi”, Nokian kansainvälisen kaupan johtaja Stefan Widomski sanoi Helsingissä järjestetyssä Venäjää käsitelleessä teemapäivässä tammikuussa.

Widomski ei ole ainoa yritysjohtaja, joka puhuu Venäjästä optimistisesti. Arvopaperi-lehden viime vuoden lopussa tekemän selvityksen mukaan pörssilistattujen suomalaisyritysten johtajat suhtautuvat itänaapurin tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin myönteisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Yritysjohtajat kiittelevät Venäjän hyvää talouskehitystä ja ostovoiman kasvua sekä lainsäädännön ja yritysilmapiirin kehittymistä.

Vienti vetää, kohta myös investoinnit

Ilmapiirin muutos heijastuu myös vientitilastoihin. Venäjä on hyvää vauhtia nousemassa takaisin Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Viime vuonna itänaapuriin vietiin tavaraa suunnilleen yhtä paljon kuin kahteen muuhun tärkeään kauppamaahan, Ruotsiin ja Saksaan. Huomionarvioista oli, että Venäjälle suuntautunut vienti kasvoi 30 prosenttia, kun Ruotsin osalta kasvu jäi kahdeksaan ja Saksan osalta neljään prosenttiin.

Suomen kansantalouden näkökulmasta Venäjän vetovoima on ollut tervetullutta, sillä EU-maiden talouskasvu on ollut viime vuodet kituliasta. Bruttokansantuotteen kasvu on liikkunut euroalueella neljän viime vuoden aikana 0,7 – 2,0 prosentissa, kun taas Venäjän talous on tahkonnut 4,7 – 7,3 prosentin kasvulukuja.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Pekka Sutela huomauttaa, että Venäjällä avautuva potentiaali on vielä suurempi kuin pelkistä talouskasvuluvuista voisi päätellä. Suomalaisille tärkeimmillä markkina-alueilla Moskovassa ja Pietarissa kehitys etenee selvästi vireämpää tahtia kuin maassa keskimääräisesti.

”Suomalaisittain nähty Venäjän markkina kasvaa edelleen jopa runsaat 20 prosenttia vuodessa”, Sutela toteaa artikkelissaan Jatkuuko Venäjän kasvu?

Jos Venäjän talouden veto on lyönyt leimansa vientitilastoihin, aivan yhtä selvää hyppäystä ei ole tapahtunut suomalaisyritysten investoinneissa. Mutta niin yritysjohtajat kuin ekonomistitkin pitävät selvänä, että suomalaista rahaa virtaa lähivuosina entistä vuolaammin itärajan taakse.

Moni suomalaisyritys on jo satsannut Venäjällä tapahtuvaan tuotantoon ja liiketoimintaan. Stockmannilla on tavaratalot Pietarissa ja Moskovassa, Nokian Renkaat valmistaa autonrenkaita Leningradin alueella, Elcoteq harjoittaa elektroniikan kokoonpanoa Pietarissa ja PKC Group Kostamuksessa, Tiivi tekee ikkunoita Muurmanskissa ja Fazer leipoo leipää Pietarissa.

Uusiin Venäjän valloittajiin kuuluvat suomalaiset rakennusalan yritykset. YIT-Yhtymä saa liikevaihdostaan itänaapurista vasta kolme prosenttia, mutta niin yhtiön johto odottaa Venäjältä tuntuvaa kasvusysäystä lähivuosina. YIT:n vanavedessä Ramirent valtaa itänaapurin toistaiseksi vasta siemenasteella olevia rakennuskoneiden vuokrausmarkkinoita.

Sijoittajat ovat palkinneet suomalaisten pörssiyhtiöiden Venäjän-hankkeet kurssinousulla. YIT:n ja Ramirentin osakkeet ovat vahvistuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana yli sata prosenttia. Myös lihajalostaja Atrian 65 prosentin ja vähittäiskauppayhtiö Stockmannin 50 prosentin kurssinousuja selittää se, että sijoittajat odottavat niiden itäisiltä liiketoimilta vahvaa kasvua.

Suomalaiset yksityishenkilötkin ovat innostuneet Venäjästä. Liki 50 000 suomalaista on ostanut Venäjälle sijoittavia rahasto-osuuksia. Suomessa onkin syntynyt puolitusinaa rahastoyhtiöitä, jotka sijoittavat vain venäläisosakkeisiin. Viime vuoden osalta sijoittajat voivat olla tyytyväisiä. Paras rahasto Seligson Prosperty Russia tuotti 136 prosenttia ja huonoinkin FIM Russia antoi 69 prosenttia arvonnousua.

tyhmä paperitehtailija ei kirjoitti:

Nokia:

”Olemme erehtyneet markkinoiden kehityksestä, sillä kasvu on Venäjällä ollut kymmenen kertaa suurempaa kuin olemme ennustaneet. Matkapuhelinten määrä on tuplaantunut Venäjällä 3 - 4 viime vuoden aikana joka vuosi”, Nokian kansainvälisen kaupan johtaja Stefan Widomski sanoi Helsingissä järjestetyssä Venäjää käsitelleessä teemapäivässä tammikuussa.

Widomski ei ole ainoa yritysjohtaja, joka puhuu Venäjästä optimistisesti. Arvopaperi-lehden viime vuoden lopussa tekemän selvityksen mukaan pörssilistattujen suomalaisyritysten johtajat suhtautuvat itänaapurin tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin myönteisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Yritysjohtajat kiittelevät Venäjän hyvää talouskehitystä ja ostovoiman kasvua sekä lainsäädännön ja yritysilmapiirin kehittymistä.

Vienti vetää, kohta myös investoinnit

Ilmapiirin muutos heijastuu myös vientitilastoihin. Venäjä on hyvää vauhtia nousemassa takaisin Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Viime vuonna itänaapuriin vietiin tavaraa suunnilleen yhtä paljon kuin kahteen muuhun tärkeään kauppamaahan, Ruotsiin ja Saksaan. Huomionarvioista oli, että Venäjälle suuntautunut vienti kasvoi 30 prosenttia, kun Ruotsin osalta kasvu jäi kahdeksaan ja Saksan osalta neljään prosenttiin.

Suomen kansantalouden näkökulmasta Venäjän vetovoima on ollut tervetullutta, sillä EU-maiden talouskasvu on ollut viime vuodet kituliasta. Bruttokansantuotteen kasvu on liikkunut euroalueella neljän viime vuoden aikana 0,7 – 2,0 prosentissa, kun taas Venäjän talous on tahkonnut 4,7 – 7,3 prosentin kasvulukuja.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Pekka Sutela huomauttaa, että Venäjällä avautuva potentiaali on vielä suurempi kuin pelkistä talouskasvuluvuista voisi päätellä. Suomalaisille tärkeimmillä markkina-alueilla Moskovassa ja Pietarissa kehitys etenee selvästi vireämpää tahtia kuin maassa keskimääräisesti.

”Suomalaisittain nähty Venäjän markkina kasvaa edelleen jopa runsaat 20 prosenttia vuodessa”, Sutela toteaa artikkelissaan Jatkuuko Venäjän kasvu?

Jos Venäjän talouden veto on lyönyt leimansa vientitilastoihin, aivan yhtä selvää hyppäystä ei ole tapahtunut suomalaisyritysten investoinneissa. Mutta niin yritysjohtajat kuin ekonomistitkin pitävät selvänä, että suomalaista rahaa virtaa lähivuosina entistä vuolaammin itärajan taakse.

Moni suomalaisyritys on jo satsannut Venäjällä tapahtuvaan tuotantoon ja liiketoimintaan. Stockmannilla on tavaratalot Pietarissa ja Moskovassa, Nokian Renkaat valmistaa autonrenkaita Leningradin alueella, Elcoteq harjoittaa elektroniikan kokoonpanoa Pietarissa ja PKC Group Kostamuksessa, Tiivi tekee ikkunoita Muurmanskissa ja Fazer leipoo leipää Pietarissa.

Uusiin Venäjän valloittajiin kuuluvat suomalaiset rakennusalan yritykset. YIT-Yhtymä saa liikevaihdostaan itänaapurista vasta kolme prosenttia, mutta niin yhtiön johto odottaa Venäjältä tuntuvaa kasvusysäystä lähivuosina. YIT:n vanavedessä Ramirent valtaa itänaapurin toistaiseksi vasta siemenasteella olevia rakennuskoneiden vuokrausmarkkinoita.

Sijoittajat ovat palkinneet suomalaisten pörssiyhtiöiden Venäjän-hankkeet kurssinousulla. YIT:n ja Ramirentin osakkeet ovat vahvistuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana yli sata prosenttia. Myös lihajalostaja Atrian 65 prosentin ja vähittäiskauppayhtiö Stockmannin 50 prosentin kurssinousuja selittää se, että sijoittajat odottavat niiden itäisiltä liiketoimilta vahvaa kasvua.

Suomalaiset yksityishenkilötkin ovat innostuneet Venäjästä. Liki 50 000 suomalaista on ostanut Venäjälle sijoittavia rahasto-osuuksia. Suomessa onkin syntynyt puolitusinaa rahastoyhtiöitä, jotka sijoittavat vain venäläisosakkeisiin. Viime vuoden osalta sijoittajat voivat olla tyytyväisiä. Paras rahasto Seligson Prosperty Russia tuotti 136 prosenttia ja huonoinkin FIM Russia antoi 69 prosenttia arvonnousua.

Suomen on pärjättävä venäläisten kanssa. Muuta viisasta vaihtoehtoa ei ole. Arsytetty karhu on paha naapuri lampaalle.

tyhmä paperitehtailija ei kirjoitti:

Nokia:

”Olemme erehtyneet markkinoiden kehityksestä, sillä kasvu on Venäjällä ollut kymmenen kertaa suurempaa kuin olemme ennustaneet. Matkapuhelinten määrä on tuplaantunut Venäjällä 3 - 4 viime vuoden aikana joka vuosi”, Nokian kansainvälisen kaupan johtaja Stefan Widomski sanoi Helsingissä järjestetyssä Venäjää käsitelleessä teemapäivässä tammikuussa.

Widomski ei ole ainoa yritysjohtaja, joka puhuu Venäjästä optimistisesti. Arvopaperi-lehden viime vuoden lopussa tekemän selvityksen mukaan pörssilistattujen suomalaisyritysten johtajat suhtautuvat itänaapurin tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin myönteisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Yritysjohtajat kiittelevät Venäjän hyvää talouskehitystä ja ostovoiman kasvua sekä lainsäädännön ja yritysilmapiirin kehittymistä.

Vienti vetää, kohta myös investoinnit

Ilmapiirin muutos heijastuu myös vientitilastoihin. Venäjä on hyvää vauhtia nousemassa takaisin Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Viime vuonna itänaapuriin vietiin tavaraa suunnilleen yhtä paljon kuin kahteen muuhun tärkeään kauppamaahan, Ruotsiin ja Saksaan. Huomionarvioista oli, että Venäjälle suuntautunut vienti kasvoi 30 prosenttia, kun Ruotsin osalta kasvu jäi kahdeksaan ja Saksan osalta neljään prosenttiin.

Suomen kansantalouden näkökulmasta Venäjän vetovoima on ollut tervetullutta, sillä EU-maiden talouskasvu on ollut viime vuodet kituliasta. Bruttokansantuotteen kasvu on liikkunut euroalueella neljän viime vuoden aikana 0,7 – 2,0 prosentissa, kun taas Venäjän talous on tahkonnut 4,7 – 7,3 prosentin kasvulukuja.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Pekka Sutela huomauttaa, että Venäjällä avautuva potentiaali on vielä suurempi kuin pelkistä talouskasvuluvuista voisi päätellä. Suomalaisille tärkeimmillä markkina-alueilla Moskovassa ja Pietarissa kehitys etenee selvästi vireämpää tahtia kuin maassa keskimääräisesti.

”Suomalaisittain nähty Venäjän markkina kasvaa edelleen jopa runsaat 20 prosenttia vuodessa”, Sutela toteaa artikkelissaan Jatkuuko Venäjän kasvu?

Jos Venäjän talouden veto on lyönyt leimansa vientitilastoihin, aivan yhtä selvää hyppäystä ei ole tapahtunut suomalaisyritysten investoinneissa. Mutta niin yritysjohtajat kuin ekonomistitkin pitävät selvänä, että suomalaista rahaa virtaa lähivuosina entistä vuolaammin itärajan taakse.

Moni suomalaisyritys on jo satsannut Venäjällä tapahtuvaan tuotantoon ja liiketoimintaan. Stockmannilla on tavaratalot Pietarissa ja Moskovassa, Nokian Renkaat valmistaa autonrenkaita Leningradin alueella, Elcoteq harjoittaa elektroniikan kokoonpanoa Pietarissa ja PKC Group Kostamuksessa, Tiivi tekee ikkunoita Muurmanskissa ja Fazer leipoo leipää Pietarissa.

Uusiin Venäjän valloittajiin kuuluvat suomalaiset rakennusalan yritykset. YIT-Yhtymä saa liikevaihdostaan itänaapurista vasta kolme prosenttia, mutta niin yhtiön johto odottaa Venäjältä tuntuvaa kasvusysäystä lähivuosina. YIT:n vanavedessä Ramirent valtaa itänaapurin toistaiseksi vasta siemenasteella olevia rakennuskoneiden vuokrausmarkkinoita.

Sijoittajat ovat palkinneet suomalaisten pörssiyhtiöiden Venäjän-hankkeet kurssinousulla. YIT:n ja Ramirentin osakkeet ovat vahvistuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana yli sata prosenttia. Myös lihajalostaja Atrian 65 prosentin ja vähittäiskauppayhtiö Stockmannin 50 prosentin kurssinousuja selittää se, että sijoittajat odottavat niiden itäisiltä liiketoimilta vahvaa kasvua.

Suomalaiset yksityishenkilötkin ovat innostuneet Venäjästä. Liki 50 000 suomalaista on ostanut Venäjälle sijoittavia rahasto-osuuksia. Suomessa onkin syntynyt puolitusinaa rahastoyhtiöitä, jotka sijoittavat vain venäläisosakkeisiin. Viime vuoden osalta sijoittajat voivat olla tyytyväisiä. Paras rahasto Seligson Prosperty Russia tuotti 136 prosenttia ja huonoinkin FIM Russia antoi 69 prosenttia arvonnousua.

Ei taida olla Nokialla kännykkätehtaita Venäjällä. Liekö sitten suunnitelmissa.