Hei!
Voivatko muslimit mennä eri uskontoa olevan naisen kanssa naimisiin, esim. juutalaisen tai kristityn? Onko se tosiaan niin?
Eikö asian luulisi olevan enneminkin kauhistus muslimeille, kun joissain maissa kristityksi tullutta lastakaan ei enää hyväksytä muslimiperheeseen?
Voivatko muslimit mennä eri uskontoa olevan naisen kanssa naimisiin, esim. juutalaisen tai kristityn? Onko se tosiaan niin?
Eikö asian luulisi olevan enneminkin kauhistus muslimeille, kun joissain maissa kristityksi tullutta lastakaan ei enää hyväksytä muslimiperheeseen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sääntönsä.
Adobtiota ei tunneta mutta lapsi voidaan kasvattaa muslimiperheessä.Muslimimies voi ottaa kirjan kansaan kuuluvan naisen muttei esim.ateistia.Tuossa lyhyesti.
Turhilla asioilla jotka ei itseään koske ei kannata mieltään vaivata, tulee muuten vain pää kipeäksi vaikka kuinka luulisi/nauttisi siitä että pieni provokaatio toisi hämmennystä.Kiusaat vain itseäsi.
Suomen lakeja ja asetuksia
Kysymys monikulttuurisista avioliitoista on asiallinen ja ajankohtainen. Asia koskettaa varmaan monia ja uskonnot pyrkivät tälläkin alueella vielä määräilemään kovasti.
Jokaisen ihmisen pitäisi saada itse vapaasti valita, kenen kanssa avioituu ja miten välittää toisen uskonnollisesta vakaumuksesta. Rakkaus ei ole kiinni uskonnoista eikä kulttuureista. Kaikki muu on keinotekoista puuttumista uskontojen taholta ihmisten parisuhteisiin.
Hyvä suvaitsevaisuuden mitta on sallia erilaisten uskontojen kukkivan samassa avioliitossa ja samassa perheesä. Usein näen kuitenkin jomman kumman osapuolen kääntyvän toisen uskontoon. Ei sellainen ole enää mitään monikulttuurisuutta.
Koraanin ohjeet aiheesta ovat out of date eli vanhentuneita. Myös ateistin kanssa voi avioitua hyvillä mielin ja lapsen tulevaisuutta ajattelevien vanhempien kannattaisi minusta kasvattaa lapsi äidin mukaan, koska avioerotilanteessa lapsi todennäköisesti päättyisi äidilleen. Toki ihanne on, että huoltajat pääsevät hyvään yhteisymmääryksen tässäkin asiassa.
... se näköjään ole heille mikään kauhistus. Tosin monessa kristityssä perheessä ei oteta muslimivävyä yhtä avosylin vastaan.
MIEHET voivat mennä kristityn tai juutalaisen kanssa naimisiin mutta kunnollinen muslimi (tai jos perhe on kunnollinen muslimiperhe) vaatii kyllä oman ja puolisonsa paratiisipaikan lunastamiseksi sitä, että vaimo kääntyy islamiin. Sitenhän koraanissakin on, jos sitä oikein luetaan. "älkää naiko muita (kuin islamiin uskovia) ennen kuin he uskovat (islamiin) sillä uskova orjatarkin on heitä parempi, vaikka he enemmän miellyttäisivät teitä" Tuossa noin suurinpiirtein.
Muslimimiehen lapsi ei voi olla kristitty! Siis paljonhan niitäkin on, sellaisia "muslimimiehiä" jotka täällä suomessakin asustelevat ja joita ei kiinnosta vaikka lapsi on kastettu. Mutta uskonnon mukaan sellainen ei pitäisi olla mahdollista. Jokainen lapsi syntyy islamin mukaan muslimiksi. Kukaan hyvä, aito muslimi ei hyväksy lapsensa uskonnoksi muuta kuin islamin. eikä siten myöskään kukaan hyvä ja aito muslimiperhe.
http://www.evl.fi/avain/uskonnonvapaus/lapsenasema.html
Entisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollinen asema määräytyi automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Uusi uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa neutraali. Nyt säädetään ainoastaan siitä, ketkä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta. Uuden lain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli he päättävät siitä, jos lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai erottaa kirkon jäsenyydestä. Tästä pääsäännöstä on kolme poikkeusta:
Poikkeus 1: Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin.
Jos lapsi ei aikaisemmin ole ollut minkään muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, lapsen huoltajana toimiva äiti voi yksin päättää, että alle yksivuotias lapsi kastetaan ja otetaan seurakunnan jäseneksi.
Muista alle yksivuotiaan lapsen uskonnollisen aseman muutoksista päättävät lapsen huoltajat yhdessä. Jos esimerkiksi lapsi, jonka huoltajina ovat äiti ja isä, on kahden kuukauden ikäisenä äidin yksinomaisella päätöksellä kastettu ja otettu seurakunnan jäseneksi, ei äiti voi yksin erottaa lasta kirkosta lapsen ollessa esimerkiksi kymmenen kuukauden ikäinen; erottaminen edellyttää lapsen molempien huoltajien päätöstä asiasta.