Käyn kerta-pari viikossa lounaalla Kustaankartanon vanhainkodin kartanoravintolassa, ja olen siellä tutustunut muutamiin oikein mukaviin ikäihmisiin. Yksi heistä on myös paljon matkustellut leskimies, minua pari vuotta vanhempi eläkkeellä oleva pankinjohtaja, joka edelleen on monissa riennoissa mukana. Sain viime torstaina hänen nettiosoitteensa ja lähetin siihen linkin matkakertomukseeni Kiinan matkalta muutamien valokuvien kera.
Tänään taas tapasin hänet mainitussa ravintolassa. Hän kiitteli matkakertomustani kovin, ja oli sitä mieltä, että minun pitäisi kirjoittaa matkoistani ja muustakin enemmän julkisuudessa. Hän oli mennyt profiililleni ja sen perustella myös kirjoituksiini täällä kepupalstalla ja oli yllättynyt, että en ilmeisesti olekaan keskustalainen! Sellaiseksi hän oli minut päätellyt lähinnä pitkän valiolaisen urani perusteella! Hän oli siis havainnostaan yllättynyt, mutta ei suinkaan pettynyt – sen voin kertoa!
Keskustelimme sitten enemmänkin ns. pellervolaisen osuustoiminnan (siihenhän Valiokin kuuluu) luonteesta ja olen miettinyt asiaa nyt kotonani lisää niin, että ihan pitää siitä kirjoittaa. Onko siis pellervolainen osuustoiminta puoluepoliittisesti sitoutunutta ja nimenomaan keskustalaista vai ei?
Tulisi liian pitkä kirjoitus, jos alkaisin kertoa hyvin tuntemastani osuustoimintamme synnystä ja sen eri kehitysvaiheista. Totean vaan, että 1800-luvun lopulla sekä suomalaisen puolueen kansanedustajanakin toiminut Hannes Gebbhard sekä sosialidemokraattien Väinö Tanner olivat tutustuneet osuustoimintaan Tanskassa ja Keski-Euroopassa ja saaneet kipinän, jonka toivat Suomeenkin. Pellervo-seura perustettiin Hannes Gebbhardin toimesta 1899, ja Gebbhardin aloitteesta perustettiin myös SOK, Valio, Hankkija ja nykyisen OKO-pankin edeltäjä. Tanner oli noissa kaikissa hankkeissa mukana, kunnes osuusliike hajaantui v. 1916 kahteen leiriin, ns. edistysmielisiin, joiden keskusliikkeeksi tuli Kulutusosuuskuntien keskusliitto (KK) ja toinen puoli jäi ns. pellervolaiseksi keskusliikkeenään SOK. Voidaan sanoa, että liike jakautui myös perusteella kuluttajat/tuottajat ja sosialistit/porvarit.
Tannerhan sitten loi n. edistysmielisen KK-ryhmän menestyksen ja mm. Elannon pitkäaikaisena toimitusjohtajana nosti liikeensä pohjoismaiden suurimmaksi osuuskaupaksi. Elannon tunnuslause "Ei päivää ilman Elantoa" oli totisinta totta myös monelle porvariperheelle.
Vaikka osuustoiminta maassamme on eheytynyt ja esim. täällä Helsingissä suurin osuuskauppa on HOK-Elanto, jonka jäsen minäkin olen, Pellervo-seura toimii edelleen ja esim. Valio on vahvasti pellervolainen. Meillä oli ja on kai vieläkin epävirallinen yhteisö ”Pellervolaiset isännöitsijät”, jotka kokoonnuimme kerran vuodessa jonkin jäsenen isännöimänä. Pellervolaisia yrityksiä on em. lisäksi – Hankkija on poistunut kuviosta konkurssin koettuaan - ainakin vakuutusyhtiö Tapiola, MTK ja Munakunta, joten vain pari kertaa oli minun vuoroni isännöidä ja tein sen Valion edustustiloissa, joissa syötiin hyvin, juotiinkin kohtuullisesti, saunottiin, pidettiin puheita ja seurusteltiin. Mutta politiikkaa noissa tilaisuuksissa ei koskaan puhuttu.
Kyllä kaikkien pellervolaisten yritysten johtoportaissa oli jokunen tunnettu keskustavaikuttajakin – esim. Valiolla tiedotusjohtajana kansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen – mutta yritykset tietysti olivat ja ovat epäpoliittisia. Luulenpa, että Valionkin ylemmässä johdossa on enemmän kokoomuksen kuin kepun kannattajia ja muissa portaissa varmaan kaikkien puolueiden kannattajia, minunkin alaisenani oli toimialansa luottamusmies ja julkivasemmistoliittolainen – aikaisempi skdl:läinen.
Osuustoiminnan yhdistyminen on osuustoiminnan etu, samoin se, ettei se ole ainakaan enää poliittisesti mitenkään sitoutunutta. Ei S-ryhmästä olisi kepu-leimaisena tullut Suomen suurinta kaupparyhmää, ei se olisi pystynyt ajamaan ohi Keskon – joka sekään ei tietenkään ole poliittisesti sitoutunut.
Olin yllättynyt, että tuolla ”ravintolaystävälläni”, valistuneella kansalaisella oli käsitys, että joltisessakin asemassa Valiolla ollakseen pitäisi olla kepulainen! Vai oliko sittenkään? Kun sanoin ihmetteleväni asiaa, hän naureskeli siihen tapaan, että ei tainnut olla ihan tosissaan aikaisemmin sanomassaan.
Mutta täällä kyllä eräät kepulaiset ovat ihan tosissaan tuoneet esiin näkemystä, että olen ollut jotenkin kelvoton valiolainen, kun en ole ollut kepulainen! Kuinkahan ihmeessä Valioeläkeläiset ovat hyväksyneet minut hallitukseensa ja sihteerikseen! Samoin on väitetty minun olleen ja olevan edelleen huono sotilas, kun en suhtaudu kritiikittömällä kunnioituksella sotilasurani aikaiseen ylipäällikköön Urho Kekkoseen! Miksiköhän sotilasesimieheni eivät tuota huomanneet tai jos huomasivatkin niin eivät sitä minulle miinukseksi lukeneet, kun sain sotilasurallani kaiken, mitä suinkin saatavissa oli, aina ensimmäisten joukossa!
No, itse asiassa taidan sittenkin yhä olla enemmän suomalaisen talonpojan puolella kuin nuo minun syyttäjäni ja minulle törkyään heittävät. Vakiokauppani on HOK-Elannon Pakilan S-market ja aina ostan Valion enkä Ingmanin tai Arlan tuotteita ja muutenkin koetan keskittää myös vaate- ym. ostojani S-liikkeeseen siksikin, että jäsenenä saan sieltä bonusta. Uskon, että se on pellervolaiselle osuusliikkeelle ja suomalaiselle talonpojallekin hyödyllisempaa kuin kepulaisten vaahtoaminen täällä kepun puolesta ja ei-kepulaisille törkyillen.
Tänään taas tapasin hänet mainitussa ravintolassa. Hän kiitteli matkakertomustani kovin, ja oli sitä mieltä, että minun pitäisi kirjoittaa matkoistani ja muustakin enemmän julkisuudessa. Hän oli mennyt profiililleni ja sen perustella myös kirjoituksiini täällä kepupalstalla ja oli yllättynyt, että en ilmeisesti olekaan keskustalainen! Sellaiseksi hän oli minut päätellyt lähinnä pitkän valiolaisen urani perusteella! Hän oli siis havainnostaan yllättynyt, mutta ei suinkaan pettynyt – sen voin kertoa!
Keskustelimme sitten enemmänkin ns. pellervolaisen osuustoiminnan (siihenhän Valiokin kuuluu) luonteesta ja olen miettinyt asiaa nyt kotonani lisää niin, että ihan pitää siitä kirjoittaa. Onko siis pellervolainen osuustoiminta puoluepoliittisesti sitoutunutta ja nimenomaan keskustalaista vai ei?
Tulisi liian pitkä kirjoitus, jos alkaisin kertoa hyvin tuntemastani osuustoimintamme synnystä ja sen eri kehitysvaiheista. Totean vaan, että 1800-luvun lopulla sekä suomalaisen puolueen kansanedustajanakin toiminut Hannes Gebbhard sekä sosialidemokraattien Väinö Tanner olivat tutustuneet osuustoimintaan Tanskassa ja Keski-Euroopassa ja saaneet kipinän, jonka toivat Suomeenkin. Pellervo-seura perustettiin Hannes Gebbhardin toimesta 1899, ja Gebbhardin aloitteesta perustettiin myös SOK, Valio, Hankkija ja nykyisen OKO-pankin edeltäjä. Tanner oli noissa kaikissa hankkeissa mukana, kunnes osuusliike hajaantui v. 1916 kahteen leiriin, ns. edistysmielisiin, joiden keskusliikkeeksi tuli Kulutusosuuskuntien keskusliitto (KK) ja toinen puoli jäi ns. pellervolaiseksi keskusliikkeenään SOK. Voidaan sanoa, että liike jakautui myös perusteella kuluttajat/tuottajat ja sosialistit/porvarit.
Tannerhan sitten loi n. edistysmielisen KK-ryhmän menestyksen ja mm. Elannon pitkäaikaisena toimitusjohtajana nosti liikeensä pohjoismaiden suurimmaksi osuuskaupaksi. Elannon tunnuslause "Ei päivää ilman Elantoa" oli totisinta totta myös monelle porvariperheelle.
Vaikka osuustoiminta maassamme on eheytynyt ja esim. täällä Helsingissä suurin osuuskauppa on HOK-Elanto, jonka jäsen minäkin olen, Pellervo-seura toimii edelleen ja esim. Valio on vahvasti pellervolainen. Meillä oli ja on kai vieläkin epävirallinen yhteisö ”Pellervolaiset isännöitsijät”, jotka kokoonnuimme kerran vuodessa jonkin jäsenen isännöimänä. Pellervolaisia yrityksiä on em. lisäksi – Hankkija on poistunut kuviosta konkurssin koettuaan - ainakin vakuutusyhtiö Tapiola, MTK ja Munakunta, joten vain pari kertaa oli minun vuoroni isännöidä ja tein sen Valion edustustiloissa, joissa syötiin hyvin, juotiinkin kohtuullisesti, saunottiin, pidettiin puheita ja seurusteltiin. Mutta politiikkaa noissa tilaisuuksissa ei koskaan puhuttu.
Kyllä kaikkien pellervolaisten yritysten johtoportaissa oli jokunen tunnettu keskustavaikuttajakin – esim. Valiolla tiedotusjohtajana kansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen – mutta yritykset tietysti olivat ja ovat epäpoliittisia. Luulenpa, että Valionkin ylemmässä johdossa on enemmän kokoomuksen kuin kepun kannattajia ja muissa portaissa varmaan kaikkien puolueiden kannattajia, minunkin alaisenani oli toimialansa luottamusmies ja julkivasemmistoliittolainen – aikaisempi skdl:läinen.
Osuustoiminnan yhdistyminen on osuustoiminnan etu, samoin se, ettei se ole ainakaan enää poliittisesti mitenkään sitoutunutta. Ei S-ryhmästä olisi kepu-leimaisena tullut Suomen suurinta kaupparyhmää, ei se olisi pystynyt ajamaan ohi Keskon – joka sekään ei tietenkään ole poliittisesti sitoutunut.
Olin yllättynyt, että tuolla ”ravintolaystävälläni”, valistuneella kansalaisella oli käsitys, että joltisessakin asemassa Valiolla ollakseen pitäisi olla kepulainen! Vai oliko sittenkään? Kun sanoin ihmetteleväni asiaa, hän naureskeli siihen tapaan, että ei tainnut olla ihan tosissaan aikaisemmin sanomassaan.
Mutta täällä kyllä eräät kepulaiset ovat ihan tosissaan tuoneet esiin näkemystä, että olen ollut jotenkin kelvoton valiolainen, kun en ole ollut kepulainen! Kuinkahan ihmeessä Valioeläkeläiset ovat hyväksyneet minut hallitukseensa ja sihteerikseen! Samoin on väitetty minun olleen ja olevan edelleen huono sotilas, kun en suhtaudu kritiikittömällä kunnioituksella sotilasurani aikaiseen ylipäällikköön Urho Kekkoseen! Miksiköhän sotilasesimieheni eivät tuota huomanneet tai jos huomasivatkin niin eivät sitä minulle miinukseksi lukeneet, kun sain sotilasurallani kaiken, mitä suinkin saatavissa oli, aina ensimmäisten joukossa!
No, itse asiassa taidan sittenkin yhä olla enemmän suomalaisen talonpojan puolella kuin nuo minun syyttäjäni ja minulle törkyään heittävät. Vakiokauppani on HOK-Elannon Pakilan S-market ja aina ostan Valion enkä Ingmanin tai Arlan tuotteita ja muutenkin koetan keskittää myös vaate- ym. ostojani S-liikkeeseen siksikin, että jäsenenä saan sieltä bonusta. Uskon, että se on pellervolaiselle osuusliikkeelle ja suomalaiselle talonpojallekin hyödyllisempaa kuin kepulaisten vaahtoaminen täällä kepun puolesta ja ei-kepulaisille törkyillen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Palstan suurin lietelähde Korhonen on taas kirjoittanut herjakirjoituksen. Koska sheriffi alunperinkin jouduttiin ottamaan palstalle Korhosen törkyilyjen takia luulisi hänen hoitavan hommansa ja laittavan pisteen Korhosen omaelämäkerrallisella itsensä- ja muiden nolaamiselle.
Kyllä keskustan politiikasta puhuminen on muutakin kuin sellaisia "henkimaailman asioita", joita sen varjolla täällä yleensä esitetään. On hyvinkin tärkeä asia pohdittavaksi, onko pellervolainen osuustoiminta keskustan määräysvallassa vai ei.
Mielestäni se ei sitä ole - onneksi. Niinpä myös pellervolaisen osuustoiminnan piirissä voivat toimia ja menestyäkin myös poliittisesti täysin sitoutumattomat, jopa leimallisesti ei-kepulaiset.
Se on yrityksen etu, eikä se varmaan ole valmis kantaansa tarkistamaan, eivätkä edes määräysvallan omaavat talonpojat sellaista vaadi. Niitä vaatimuksia kuullaan vain täällä niiltä, jotak eivät noistakaan asioista mitään tiedä tai ymmärrä.
Korhosen kirjoitus sisältää mielipiteitä. Jos näet siellä herjaa, valaise. Ota niihin yksilöidysti kantaa jos siltä tuntuu, mutta tyhjään huutaminen on turhaakin turhempaa.
Mitä herjaa itse löysit ?
Hän otti kantaa ilmeisen katteettomiin syytöksiisi.
Mielipiteitä asioista koetan aina esittää, mutta nuo vakioruikkijat esittävät vain mielipiteitä minusta! Hyvä esimerkki siitä on edellinen avaukseni, jossa on sheriffin poistojen jälkeenkin vielä toistakymmentä vastinetta, joissa ei sanallakaan puututa esittämääni asiaan, vaan vain minuun!
Tuohan kyllä yrittää puuttua asiasisältöön, mutta kovin omituinen on hänen näkemyksensä siitä, että se olisi jotakin herjaa. Mitähän minä sillä yritän herjata - se ei käy ilmi.
Itsekehuksi tietysti voidaan pahalla tahdolla mieltää tuo, että pyrkiessäni tapani mukaan asiaa taustoittamaan kerron myös itsestäni ja kokemuksistani. Mutta jos se tosiaan jotakin niin risoo, niin jättäisi lukematta, kuten oikein häntä neuvot.
Pellervolaisuus on ollut tiivis osa kepulaisuutta. Historiallinen pellervolaisuus on painottunut maatalousosuustoimintaan, joka tekee siinä luonnollisesti kepupainotteisen. Kaupungeissa toimi jakaantuneen osuustoimintaliikkeen vasemmistolainen osa, E-liike, Haka ja monet muut punapääoman piiriin luetut toimijat. Liikkeiden politisoituminen näkyi kahtiajakona ja vastakkainasettuluna eritoten "edistysmielisessä" osuusliikkeessä. Kyseltiin kenen kassia kannat kun haluttiin leimata vastapuoli. Pellervolaisuuus ei niinkään läpipolitisoinut, se säilytti alkuperäiset tavoitteensa.
Pellervolaisuus kykeni myös vastaamaan vapaan markkinatalouden haasteisiin toisin kuin vasemmistolaispainotteinen osuustoiminta joka koki haaksirikon 90 luvun alussa Kansan, Ekan ja Hakan konkurssien myötä. Punapääoman konkurssista säästyneet rippeet on sittemmin yhdistyneet Pellervolaiseen liikkeeseen ja puolepolitikoini painunut taka-alalle, eikä se taloudelliseen toimintaan kuulukaan.
Tänä päivänä Pellervolaisuus ei siis ole enää niin kepupainotteista kuin menneinä vuosikymmeninä.
pilaantui E-liikkeen tulevaisuus, E-liikkeen aatteellisuuteen vai johdon "aatteellisuuteen" eli epäpätevyyteen?
En toki julistaudu miksikään E-liikkeen ihannoijaksi, mutta mielestäni olisi ehkä ollut hyvä olla kolmas jakaja K- ja S-liikkeiden lisäksi. Ehkä erikoistuminen olisi ollut ratkaisu. Poliittisella ajattelulla ei Suomessa enää kauppaa tehdä sen paremmin Pellervon kuin E:nkään nimissä.
...pellervolaisuus olisi alun alkujaan ollut hyvinkin lähellä alkiolaisuutta eli maalaisliittolaisuutta, mutta minä en todellakaan huomannut siitä mitään näkyviä ilmentymiä Valiossa enää 1981 vuoden alussa sinne tullessani. Pellervolaisessa yhteisössämmekään ei ainakaan isännöinnin (kiinteistöpäälliköiden yms.) tasolla ollut kepulaiseksi pääteltäviäkään, ellei nyt MTK:n isännöitsijä ollut sellainen.
Valion pääkonttorissa kyllä eri tehtävissä aikanani palveli ainakin kolme myöhemmin kepun kansanedustajaehdokkainakin ollutta henkilöä, agronomeja taisivat olla kaikki, mutta eivät he tuolloin mitenkään politikoineet eikä heidän uransa kovinkaan korkealle kohonnut Valiossa.
Pellervolainen osuusliike todellakin selvisi varsin hyvin 1990-luvu8n lamasta, paitsi Hankkija, jota ei pelastanut edes nimenvaihto Noveraksi ja toimintojen pirstominen, vaan siitä tuli suuri ruumis. Hankkijan liikevaihtohan oli suurimmillaan suurempi kuin Valion. Maataloussektori tiettävästi upotti Hankkijan, jonka teknillinen puoli joutui maksumieheksi, mutta pelastui lopulta Hantec-yhtiöksi, jonka sitten osti Vihannon sähkö ja yhtiöstä muodostettiin kai edelleen toimiva Tekmanni.
Ns, edistyksellisen osuustoimintaliikkeen kohtalo oli todellakin kova. Elannon kaltainenkin linnake käytännössä romahti ilmeisesti joutuessaan kantamaan keskusliikkeensä vastuita, mutta nimi säilyi, kun viime tingassa yhdistyi HPK:n kanssa.
Puoluepolitiikka ei kuitenkaan liene koskaan suoranaisesti kuulunut ainakaan pellervolaiseen osuustoimintaan, eikä puoluepolitiikan todellakaan pidä taloudelliseen toimintaan kuuluakaan.
Vihdoinkin olen saanut Sinutkin Kerhon kannattajaksi! ;-)
"nimi säilyi, kun viime tingassa yhdistyi HPK:n kanssa"
Hitto, kun näppäimstöllä O ja P ovat vierekkäin, niin paksu sormi koukkaa helposti väärän kirjaimen!
HOK eli Helsingin Osuuskauppa pitää olla!
En minä jääkiekosta puheenollen ole HPK:n vastustajakaan, mutta kai minun stadilaisena pitää olla vähän enemmän Jokerien, en HIFKin puolella.
Molempi pahempi.
Esimerkiksi Haka sai urakkansa kaveria ei jätetä periaatteen mukaan Polarin (Kokoomus-leirin rakentajan) kanssa jakaen ja sopien ilman todellista kilpailua, Ylermi Runko Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana takasi Hakalle hyvät kaavat sen haalimille maille. STS pankki rahoitti, Kansa hoiti vakuutukset. Piiri pieni pyöri.
Kekkosen aika päättyi, vapauduimme Neuvostoliiton ikeestä, valuutta säännöstely purkautui, vapaan markkinatalouden huuma, kiinteistökeinottelu, kasinotalus. Kotoisen punamullan sulle-mulle politiikan loppu.
Eero Rantala ei tuollaisessa toimintaympäristössä kyennyt pitämän liiketaloudellisista realiteeteista kiinni, meni koko punapääoma saman siliän tien.
E-liikkeen kauppa olisi varmaan kannattanut mutta kaikenmaailman rönsyt tappoi sen. Ja osaamattomuus hoitaa liikeyrityksiä vapaassa taloudessa. Muut olivat nopeampia oppimaan ja selvisivät paremmin. Ja heillä oli enemmän hyviä veljiä. ei pelkkiä tovereita.
mielestäni keskittyä vainm ja ainoastaan ns. ruokatavarakauppaan. Kaikki muu, raudasta hotelleihin, oli osaavimpien alaa. Meiltä puuttuu edelleen edullinen kunnon hintakilpailu jokapäiväisestä ruokatavarakaupasta. Natsi-Siwa eli Lidl ei siinä paljon auta.
Pellervolaisuuus ei niinkään läpipolitisoinut, se säilytti alkuperäiset tavoitteensa.
-------------------
Olin kerran maalla kyläilemässä ja käytiin naapurin isännän kanssa kirkolla, kun piti ostaa uusi kalaverkko yhden repeytyneen tilalle.
Mentiin paikalliseen S-osuuskauppaan, josta verkkoa ei löytynyt. Ei löytynyt keskolaisestakaan marketista.
Vielä olisi ollut jäljellä silloisen E-ryhmän iso marketti, mutta isäntä totesi "kommunistien kauppaan en ole jalallani astunut enkä astu nytkään".
Niin jäimme ilman verkkoa sillä kertaa.
Politiikka sotki asiat. E. Rantala rakensi itselleen konsernin keskusjohtoon sellaisen hovin ja aseman, joka ei ollut liiketoiminnan kannalta tarpeen, vaan kasasi kustannuksia ja jäykisti toimintaa liiaksi, kun olisi pitänyt olla nopealiikkeinen ja vahvistaa omia kilpailuetuja.
Liiketoimintaryhmien avainpaikkojen miehitys oli Eka-Yhtymässä poliittinen prosessi, kun demarit ja vasurit vahtivat mandaattejaan ja riitelivät siitä kumman puolueen edustajalle mikin johtajan paikka kuuluu.
Organisaatiossa istui sitkeästi myös sellainen paha vanha tapa, että johtajilla on aina piikki auki, kun mennään maakuntaan kokoustamaan. S-ryhmän saneeraajahan lopetti ensi töikseen kaiken johtajatason ryyppäämisen antamalle jokaiselle kenkää, jonka tapasi krapulassa työpaikaltaan.
Rantala antoi vanhan johtajapolven ryypätä ja sikailla liian vapaasti, mikä heikensi talon sisäistä kuria niin, että uudistumisen vauhti oli tehoton.
E-liikkeessä saatiin hotelli- ja ravintolatoiminta sekä päivittäistavarakauppa saneeratuksi sen verran, että ne ovat vielä hengissä Restelinä ja Tradekana, vaikka muut 1983 fuusioidun ison konsernin osat ovatkin kaatuneet.
Rantala viehättyi liiketoimintarakenteista organisaatiopuolella, käytti hyviä konsultteja, mutta ei se kuitenkaan auttanut keskusjohtoa pitämään lankoja käsissään. Kun johtamisessa on aina kyse ennen muuta ihmisten johtamisesta, niin siinä Rantala ei pärjännyt, kun ei osannut motovoida liiketoimintaryhmien itsenäisyyteen pyrkiville johtajille sitä, miksi konserniorganisaatiota yleensä tarvittiin.
Rantala ei pystynyt luomaan itselleen sellaista asemaa alaistensa silmissä, että kokonaisuus olisi läöhtenyt toimimaan, kun osa alaisista teki selän takana pilkkaa Rantalan suuruudenhulluudesta rakentaa itselleen suuren konsernijohtajan palatsia.
Markkinointiosaamista Eka-Yhtymässä kyllä oli ja hyvää liiketoimintaosaamista etenkin Cumuluksen ja päivittäistavarakaupam ryhmän johdossa. PT-kaupassa oli erittäin pätevää väkeä, joka rakensi Suomen ensimmäiset keskitetysti ohjatut, tiukat ketjut. Ne tekivät positiivista tulosta jo kolme vuotta fuusion jälkeen ja saivat aikaan, että konsernirakenne sinnitteli niinkin monta vuotta joutumatta velkasaneeraukseen.
Merkille pantavaa oli, etä S-ryhmä lähti nopeasti matkimaan Ekaa siinä, että myös se modosti tiukasti keskusohjattuja ketjuja, joilla saatiin logistiikka kustannustehokkaammaksi ja kauppa kannattavammaksi.
PT-kaupassa Eka on ollut paljon aikaansa edellä 1983-89, jolloin ketjumaisten liikeideoiden läpivienti toteutettiin erittäin pitkäjänteisenä ja suunnitelmallisena prosessina ja saavutettiin sellainen kustannustehokkuus, jota suomalaisessa elintarvikekaupassa ei oltu aiemmin nähty.
Eka keskittyi nimenomaan ruokakauppaan jo 1983 toteutetun fuusion ensi hetkistä alkaen, ja sai sen kannattavalle tasolle jo 1986 paljolti juuri Siwan ansiosta.
Siwahan oli Suomen ensimmäinen laatikkomyymäläketju, Liedl'in kilpailijalta, Aldilta sovellettu. Kustannustehokkuus saatiin aikaan sillä, että valikoimat karsittiin vain kaikkein nopeimmin kiertäviin 1000 tuotenimikkeeseen, kaikki palvelu karsittiin, päivittäisestä tarjoustoiminnasta ja -mainonnasta luovuttiin, jotta saatiin hinnat niin alas, että asikkaita alkoi tulla.
Nyt Siwa jo mainostaakin valikoimiaan, kun se lienee edelleen se ketju, joka tuo Tradekaan voitot.
Jokerit on yäk. Stadilaiset kannattaa Hifkiä.
koulutuksellasi Valiolle. Eihän virkakaan aivan vähäpätöinen ollut? Takavuosina naitä evp-pellejä valittiin moniin virkoihin. Yksi surkuhupaisimmista oli Hippoksen johtajaksi valittu Teemu oliko Tuominen. No, ei häntä kyllä monta "matinpäivää" siellä katseltu.
Nimittäin sitä, miten minut sinne otettiin. Kysypä vaikka Valion "kakkosmiehelta" ja Osuusmeijerien Vakuutuslaitoksen ja eläkekassan toimitusjohtaja Heikki Halkilahdelta, joka silloisena Valion hallintojohtajana otti minut palvelukseen.
Tulin siis Valiolle aluksi konttoripalveluesimiehen tehtävään, josta sitten melko pian ylenin isännöitsijäksi lopulta hyvin laajoin vastuualuein. Muistan hyvin, miten Heikki pyöritteli hakupapaereitani käsissään ja sanaili jotenkin näin, että "koulutus- ja kokemustaustasihan on aivan erinomainen tehtävään - - - ja on tuosta sotilastaustastasi sekin hyöty, että osaat käskeä, JOS MIKÄÄN MUU EI ENÄÄ AUTA". Silloin oivalsin, että Heikki hieman pelkäsi minun rupeavan simputtamaan alaisiani! Mahdollinen pelkonsa oli aiheeton, jonka hän tuli pian huomaamaan!
Ei koulutukseni ihan vähäinen ole. Yksin sotilaskoulutukseni on lähes neljän täyden vuoden mittainen ja varsin monipuolinen, kun olen saanut erikoiskoulutuksen sekä huollon että hallinnon tehtäviin ja henkilöstöhallinto oli lopulta pääalueeni, jossa toimin 4 vuotta aineopettajanakin Esikuntakoulussa. Yksityisiä siviiliopintojakin on melkoisesti, olen myös käynyt Kiinteistöalan Koulutuskesku´ksen toimeenpaneman isännöitsijäkurssin, ja Valio oli erinomainen sisäine kouluttaja ja kustansi koulutustani moniin aln oppilaitoksiin, mm. kahtena kesänä Mikkelin Kesäkauppakorkeakouluun.
Ei Valio enempää kuin muutkaan yritykset pidä palveluksessaan epäkelpoa väkeä. Kun Valiolla vielä etenin mukavasti, lienee se osoitus siitä, että "talo oli minuun ja minä taloon hyvin tyytyväinen" Pietari Brahea siteeratakseni.
Vaikuttavatko muuten esitykseni täällä ihan oppimattoman miehen esityksiltä?
Lisäksi olet vielä punikki, vaikka kuinka koitat muuta väittää. Jo se, kun palvoo Lipposta, niin kuin sinä, osittaa punikkiin.
Kyllä se pellervolaisuus on lähinnä maalaisliittolaista osuustoimintaa.
Se ei ole työväen osuusliikettä, joka on lähinnä enää vitsi. Ei ole rengeistä isänniksi.
Pellervolainen osuustoiminta kyllä on kärsinyt ajan saatossa, kun valvonta on pettänyt sielläkin ja palkkarengit tanssivat pöydillä.
niin, että se on sama, mitä pikkupäällikköinä olevat evp-sotilaat ajattelevat, hehän ovat joka tapauksessa tottuneet tottelemaan. Ymmärtääkseni teitä palkattiin myös sen takia, että palkkavaatimuksenne olivat kohtuullisia, olihan teillä pohjana jonkinlainen eläke. Oletan kuitenkin, että sotilaan ura ei enää ole suositus ainakaan henkilöstöhommiin, joissa heitä aikaisemmin oli todella apljon.
...eivät enää nykyisin ole ehkä yhtä hyvät kuin joskus aikaisemmin siitä syystä, että hekään eivät enää pääse eläkkeelle niin nuorina kuin minä, 45-vuotiaana. Jo lähitulevina vuosina täytyy olla 55-vuotias saadakseen täyden eläkkeen, nyt siirtymäkautena pääsee vielä hieman nuorempana.
Sotilasammatti jos mikä on koulutusammatti. Siviilityönantajat arvostavat suuresti sitä koulutusta, jota puolustusvoimat ammattisotilailleen antaa. Johtajakoulutuksen antajana se on edelleen merkittävin, mutta myös puolustusvoimissa saatu teknillinen ja muu koulutus on hyvin arvostettu. Esim. atk:n ja yleensäkin IT-teknologian kehittämisessä puolustusvoimat on ollut aivan eturivissä.
Kyllä evp-miehet edelleen töitä saavat. Hyvin tuntemani myös Esikuntakoulun käynyt opistoupseerikapteeni eläköityi runsas vuosi sitten 51-vuotiaana, ja ´meni heti töihin erään valtiollisen atk-alan toimijan palvelukseen nimenomaan henkilöstöpäälliköksi. Miehen tuntevana voin sanoa, että eivät varmaan tehneet huonoa hankintaa!
"Miehen tuntevana voin sanoa, että eivät varmaan tehneet huonoa hankintaa!"
Korhosen tuntevana voin sanoa, että varmasti tekivät huonon hankinnan.
Sotilaita ei pitäisi oikeastaan päästää eläkkeelle ollenkaan. Parempi olisi, jos heidät juhlallisin menoin ammuttaisiin täysin palveltuaan. Tästä voitaisiin tehdä jokavuotinen sotilasvalaan verrattava perinne. Se voitaisiin televisioida, jokainen evp saisi sanoa jäähyväiset koko Suomen kansalle. Tämä olisi todellista tosi-tv:tä.
Luettelin tuossa valiolaisen urani aikaisia pellervolaisia yrityksiä, joista ainakin yhden unohdin. Se oli Tuottajain Lihakeskuskunta, joka oliItikka-Osuuskunnan ja LSO-Osuukunnan yhteenliittymä. Se purettiin kilpailun edistämiseksi vuonna 1991. Purkamisen yhteydessä Itikka-Osuuskunta sai Atria-tuotemerkin ja LSO Foods oy Helsingin Kauppiaat Oy:n.
TLK:n isännöitsijänä oli jalkapalloerotuomarinakin tunnettu Heikki X. Isännöidessään Pellervolaisten isännöitijoiden kokousta TLK:n hienossa edustuspaikassa Marjaniemen rannassa ylimpänä isäntänä ollut TLK:n ylimpiin johtajiin kuulunut mies osoittautui intohimoiseksi urehilun ystäväksi. Hän piti meille urheilutietokilpailua, jossa minäkin - toinen urheilun peinoistietosanakirja - sain loistaa. Lopulta kisa rupesi kyllästyttämään Heikkiä, ja hänkin esitti yhden kysymyksen.
Se kuului: "Kenellä on pituussukelluksen maailmanennätys ja paljonko se on?" Tuo johtaja ja minä mietimme otsa rypyssä, mutta vastausta ei löytynyt. Silloin Heikki sen kertoi: "Se on leningradilaisella Pjotr Plusaitskilla, joka hyppäsi v. 1926 Neva-jokeen, eikä ole vieläkään noyussut ylös." Kisamme päättyi siihen!
Korhoscyborgin huoltokäynti Kiinassa ei ole mennyt hukkaan. Kiinalaiset ovat eteviä keinoälyn tutkijoita ja avaruudenvalloittamisessa heidän visionsa ovat jopa pidemmällä kuin NASAlla.
Kiinalaiset osat eivät ole enää pelkkää sutta ja sekundaa, vaan kilpailukykyisiä koollaan ja ominaisuuksillaan. Korhoseen asennetut uudet muistipiirit ovat selkeästi parantaneet häneen istutettujen tekomuistojen muistamista.
Korhoscyborgin tosin olisi aika ryhtyä päätehtäväänsä eli kepunvastaiseen propagandasotaan, tässäkin avauksessa kepua kohdellaan silkkihansikkain ja suuren osan kirjoituksesta lohkaisee, ilmeisesti uusien kiinalaismuistipiirien ansiosta, lumemuistojen esittely.
...
Onx tiu muuten 21, vai onko 21 ventti?
Tiu on 20, eli emännän ventti.
Tuosta tapaamastasi ikäihmisestä tulee mieleen lähinnä Jäbä, joka tällä palstalla innostuu aina välistä haukkumaan pellervolaista osuustoimintaliikettä - ennen kaikkea SOK:ta, Valiota ja myllyjä - monopoliasemaan pyrkimisestä kepuisäntien johdolla.
Jäbällä tosiaan on sellainen käsitys, että pellervolaisessa osuustoimintaliikkeessä isännän valtaa käyttävät ammatillisessakin mielessä maalaisisännät pussihousuineen, liiveineen ja nahkasaappaineen.
Jäbä kuitenkin edustaa kokoomuslaista ajattelutapaa, joka on kaikkein voimakkaimmin pitänyt pellervolaisuutta keskustalaisena liikkeenä. Syy on yksinkertainen: kokoomuslaiset soisivat yksityisten perheiden tai osakesijoittajien omistavan kaikki palvelut ja teollisuuslaitokset.
Vasemmistolaiset ovat käsittääkseni pitäneet pellervolaisuutta (yleis)porvarillisena. Keskustalaiset ovat yleensä kokeneet pellervolaisuuden epäpoliittiseksi tai sitten sitten ei-vasemmistolaiseksi.
Tosin niistä maalaisisännistä monet ovat pitäneet osaa pellervolaisen osuustoimintaliikkeen liiketoiminnasta ideologisesti itselleen vastenmielisenä. Vastenmielisimmäksi on koettu ehkä SOK, jonka on väitetty pitävän liiaksi "kaupunkien nappaskenkien" puolta. Tämän seurauksena suuri joukko maalaisisäntiä alkoi suosia maataloustarvikeostoissaan SOK:n sijasta Hankkijaa ja lihanmyynnissään SOK:n sijasta itsenäisiä osuusteurastamoita. Taisi olla sama juttu myllypuolellakin.
Maidonmyynnissä kilpailuttaminen on ollut vaikeampaa, koska päivittäistä maidonkeruuta on vaikea järjestää taloudellisesti kannattavaksi. Mutta kyllä joillakin seuduilla valiolaiset osuusmeijeritkin ovat joutuneet kilpailemaan Enigheteniä ja itsenäisiä osuusmeijereitä vastaan.
Nykyisin maalaisisännät osaavat kilpailuttaa niin pellervolaisia kuin kokoomuslaisia yksityisyrittäjiäkin ilman tunnetta. "Meidän omaa" liikettä ei entisessä mielessä ole. SOK:ta ei tarvitse boikotoida, koska se alkoi boikotoida maaseutua eli lopetti kyläkaupat ja jätti ne Keskolle ja nyt lopetetulle Tukolle.
...vaikka hän on aikonut joskus sinne pistäytyä (ja on saattanut käydäkin, sillä minä käyn ehkä keskimäärin 1,5 kertaa viikossa), en ole häntä siellä tavannut. ´Ja Jaba on mainosmies ja nuorempi, tuo on entinen pankin (konttorin) johtaja ja jo 74-vuotias.
Muusta sanomastasi olen jokseenkin samaa mieltä. Huomautan kuitenkin, että myös SOK on ns. pellervolainen, kuten oli ankkijakin, jonka ei uskottu koskaan kaatuvan, kun se seisoi niin monella jalalla!
Jäbän haukkumiset S-ryhmää ja muutakin kaupan keskittyneisyyttä kohtaan ovat aina liittynet historiallisen kehityksen arviointiin. Tänäpäivänä ei politiikkaa liiketoiminnassa juuri näy, paitsi siinä, että keskusliikkeet rahoittavat puolueiden vaalikampanjoita.
Jos vaalirahoituslaki olisi läpinäkyvämpi, niin koko kansa saisi nähdä, miten kaikki kaupan ryhmittymät rahoittavat kukin omia puolueitaan. Nythän todelliset rahoittajat on kätketty tukiyhdistysten sumuverhon taa piiloon.
jättäisit vähemmälle tuon itsesi kehumisen.
Tarkoituksesi on ehkä ärsyttää, mutta se karkoittaa pois myös asialliset ihmiset.
Miksi haluat korottaa itseäsi ylemmäksi toisia?
Jo raamattuhan sanoo että "joka itsensä ylentää, se alennetaan".
Ei kai minun sentään tarvitse ruveta valehtelemaan itsestäni kertomalla perättömiä, huonoja asioita. Sellaisesta opitävät kepulaiset huolen, se yksi etunenässä.
Lähtökohtani huomioon ottaen minua ei juuri voida alentaa; niin matalista asemista olen lähtenyt. Enkä usko kenelläkään olevan sellaiseen intressiäkään. Sanoohan nimeni selityskin suuressa etunimikirjassa seuraavaa:
"Muuntuma Jeremiasta (Jeremia = Jahve kohottaa, Jahve on korkea; yksi Vanhan testamentin suuria kirjaprofeettoja)" Ja sitten Suuri etunimikirja jatkaa Jorma-nimen historialla. Joten minä Jormana olen hyvässä hoidossa ja kotan jatkaa täällä suuren esikuvani esimerkkiä noudattaen!
Ps.
Ihaile vain edelleen minua - tai minun kirjoituksiani, enhän itse ole täällä ihailtavana - kyllä se kivalta tuntuu kuulla, enkä tule narsistiksi, sillä en tuossa edellä sanomassanikaan ole välttämättä ihan tosissani!
Kuka kirjoittaa nekrologisi?
Korhonen kirjoittaa:
"...ja muutenkin koetan keskittää myös vaate- ym. ostojani S-liikkeeseen siksikin, että jäsenenä saan sieltä bonusta."
Olen luullut sinun olevan Tikkakosken miehiä.
Puoluepolitiikka ei enää näy niin vahvana osuustoiminnassa kuin aiemmin, mutta kyllähän peellervolainen osuustoiminta kaikessa laajuudessaan on hyvin pitkälle nojannut maalaisliiton ja kokoomuksenkin tukeen.
Vastaava ilmiö näkyi selvänä KK-laisessa kuluttajaosuustoiminnassa, kun alueosuusliikkeiden luottamuselimissä pidettiin SDP:n ja vasemmistoliiton mandaatteja samassa suhteessa kuin puolueilla oli eduskuntapaikkoja.
Poliittinen sitoutuneisuus lähti suljetun talouden Suomessa nimenomaan siitä, että tätä kautta haettiin isoille yritysryhmille kilpailuetua: Molemmilla osuustoimintaliikkeillähän oli laaja peitto päivittäistavara-, tavaratalo-, rauta ja maatalouskone-, rehu- ja ties missä kaupassa, rakennustoimintaa ja asuntotuotantoa (SATO/HAKA), pankkitoimintaa (OKO/STS), teollisuutta, maahantuontia, hotelli- ja ravintolatoimintaa... ties mitä.
Suljetun talouden purkaminen ja asteittainen siirtyminen vapaaseen markkinatalouteen sai aikaan kovan saneeraustarpeen. KK:lainen osuustoiminta fuusioitui E-osuuskunta Ekaksi ja muut toiminnot koottiin Eka-Yhtymään, keskitetyn konsernijohdon alle. Homma vaan epäonnistui, koska kilpailijat toimivat joustavammin ja veivät markkinat ja sitten loppui rahoitus, vaikka poliitikot tekivät kaikkensa.
Pellervolaisella puolella saneerattiin myös, muttei lähdetty leikittelemääm konserniorganisaatioilla, kun luotettiin alueosuuskauppojen itsenäisyyteen. Se ratkaisu on tehnyt S-ryhmästä vahvan ja uudistuvan.
Keskustalaisuuden uskoisin tänä päivänä merkitsevän ainoastaan sitä, että kaavat piirretään ja liiketontit jaetaan keskustan vahvoilla alueilla S-ryhmän tarpeiden mukaan.
Kirjoituksesi on liike-elämää niin hyvin tunteva, että vakiosaittilaisista tulee sen kirjoittajana mieleen vain yksi. Mutta jos haluat esiintyä inkognito, niin mikäpä siinä. Oikein näet ja totta puhut. Sinulta taitaa olla tuolla ylempänä jokunen muukin kirjoitus?
Ei kai se Ekan Rantala ollut ainoa pomo, joka sellaiseen suurellisuuteen sortui ja samoin tuloksin. Taisi se Hankkijankin viimeinen vuorineuvos (jääköön nimi sanomatta) olla saman hengen lapsia.
Hankkijalla oli muuten vertikaalisesti viisi-kuusiportainen organisaatio, jossa mahdollisimman moni pääsi pomoksi! Kun sitten hengenhädässä Hankkijasta muodostettiin Novera, organisaatio yksinkertaistettiin niin, että eri tasoista poistui puolet, mutta ei se enää auttanut.
Suurien organisatoristenkin muutosten kourissa oli myös Valio koko 1990-luvun. Näyvimpänä ehkä se, että Valio Osuusmeijerien Keskusosuusliikkeestä tuli Valio Oy, mutta perattavaa oli varmaan vähemmän, koskapa firma selviytyi. Tosin siitäkin ulkoistettiin valtava määrä toimintoja ja eräitä osiakin yhtiöitettiin, kuten suuri teknillinen osasto ensin Valiotekniikka Oy:ksi, jonka nykyistä nimeä en edes tiedä, mutta kyllä se toiminee edelleen.
Eläkkeelle jäädessäni 1998 pääkonttorissa ei ollut yhtään osastoa tai muuta yksikköä saman nimisenä kuin taloon tullessani vuoden 1981 alussa, mutta nimet on nimiä, toiminnot kuitenkin pysyivät perusteissaan ennallaan, joskin onneksi niitä kehitettiin koko ajan niin, että Valiolla menee nykyisinkin oikein hyvin!
Eka-yhtymässä koetettiin kovasti madaltaa organisaatioita liiketoimintaryhmien sisällä.
Teollisuudessahan Eka ja S-ryhmä päätyivät keskinäiseen fuusioon, kun kaikki kummankin omistamat teollisuusyksiköt ja suurkuluttajakauppa fusioitiin Meira Oy:ksi. Sieltä sitten myytiin kaikki pala kerrallaan pois, onkohan Meirassa enää muuta jälellä kuin maustekauppa ja suurkuluttajamyynti?
Tuo Hankkijan vuorineuvos taisi muuten pelailla lentopalloa samoissa porukoissa kuin minäkin noihin aikoihin. Muistelen nimittäin, että hän olisi tullut treeneihin samana päivänä, kun lehdet kertoivat hänen potkuistaan. Tunnelma pukukopissa oli aika kireä, mutta sen laukaisi erään koulutusorganisaation talousjohtaja tokaisemalla suoraan, että "...no sinä se sitte sait kenkää tänään, vai kuinka...?", minkä jälkeen kaikki huokaisivat pitkään ja jutun sorina pääsi jatkumaan, kun kukaan ei sitä ennen oikein osannut sanoa mitään, kun koko kaverin tilanteen kiusallisena.