Kuka teillä maksaa laskut silloin, kun vanhemmmista toinen on kotona lasten kanssa, ja pienen tulon varassa, äitiyspäiväraha tai kotihoidontuki. Ja kun toinen käy täyspäiväisesti töissä. Tarkoitan nyt siis varsinkin niitä laskuja jotka ovat tämän kotona olevan "henkilökohtaisia."
Millä (kenen) rahalla te kotona olevat ostelette itsellenne ja lapsillenne, sisustatte kotia jne.
Itselläni on pieni kotihoidontuki ja muutama lapsi, mies töissä pitkää päivää. Itse arvostan tekemääni työtä, vaikka olenkin vain kotona, iso talo ja piha lasten lisäksi hoidettavana.. työsarkaa riittää kellon ympäri. Silti usein minun laskuni ovat myöhässä,mies ei niitä vapaaehtoisesti maksa... minä tingin vaatehankinnoistani, ei ole varaa harrastaa (eikä aikaa) jne. Ns. omat rahani hupenevat nopeasti ruokakauppaan, ja sitten nolona ruikutan mieheltä jos on johonkin pakko saada rahaa, yleisimmin ihan vaan ruokaan.
Mies on paljon töissä, myös viikonloppuisin usein. Hänellä on kallis harrastus johon uppoaa paljon rahaa. Hän ei myöskään säästele ostellessaan vaatteita. Mutta kun hän tienaa!!!Hän maksaa lainat ja muut asumiskulut ja auton. Ja omat henk.koht laskunsa tietysti.
Siispä, olenko ainoa, joka joutuu luopumaan lähes kaikesta koska on kotiäiti?
Niin, ja työelämään menisin mieluusti kun pienin lapsi vähän kasvaa, mutta monet hoitomaksut (miehellä ne hyvät tulot)ja pitkät matkat ym eivät houkuta, en juuri suuria summia enempää saisi käteen. Ja silti olisin yksin hoitamassa töiden jälkeen taloa, lapsia jne.
Millä (kenen) rahalla te kotona olevat ostelette itsellenne ja lapsillenne, sisustatte kotia jne.
Itselläni on pieni kotihoidontuki ja muutama lapsi, mies töissä pitkää päivää. Itse arvostan tekemääni työtä, vaikka olenkin vain kotona, iso talo ja piha lasten lisäksi hoidettavana.. työsarkaa riittää kellon ympäri. Silti usein minun laskuni ovat myöhässä,mies ei niitä vapaaehtoisesti maksa... minä tingin vaatehankinnoistani, ei ole varaa harrastaa (eikä aikaa) jne. Ns. omat rahani hupenevat nopeasti ruokakauppaan, ja sitten nolona ruikutan mieheltä jos on johonkin pakko saada rahaa, yleisimmin ihan vaan ruokaan.
Mies on paljon töissä, myös viikonloppuisin usein. Hänellä on kallis harrastus johon uppoaa paljon rahaa. Hän ei myöskään säästele ostellessaan vaatteita. Mutta kun hän tienaa!!!Hän maksaa lainat ja muut asumiskulut ja auton. Ja omat henk.koht laskunsa tietysti.
Siispä, olenko ainoa, joka joutuu luopumaan lähes kaikesta koska on kotiäiti?
Niin, ja työelämään menisin mieluusti kun pienin lapsi vähän kasvaa, mutta monet hoitomaksut (miehellä ne hyvät tulot)ja pitkät matkat ym eivät houkuta, en juuri suuria summia enempää saisi käteen. Ja silti olisin yksin hoitamassa töiden jälkeen taloa, lapsia jne.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Itse en moista menoa sietäisi ja katsoisi...
Meillä on tasan tarkkaan yhteiset rahat yhteisellä tilillä. Eli se, jolla kulloinkin on paremmat tulot, elättää muutkin. Mitään velkoja ei puolin eikä toisin laskeskella.
Epäreilu tuo sinun tilanteesi :(
yhteiset rahat,(pääosin miehen tienaamat:)mutta silti kyllä haluan että itsellänikin on/olisi myös ns.omaa rahaa toki käytössä.
Meillä on muotoutunut tapa että kumpikin maksaa tietyt laskut (jos minulla on rahaa:) mutta toki mies hoitaa asiat jos ja kun minulla ei ole.Ja saan myös hänelta tarvittaessa käyttörahaakin omiin menoihini.
tiedoksi mitä lastensuojeluviranomainen sanoi: suomen laissa kuulemma jossain paikassa sanotaan että se kotitaloudesta joka tienaa eniten , maksaa myös enemmän. oletan että tän suhteen voi siis ihan laskea. ala säästää roposiasi itseäsi varten ja tuhlaa ne itseesi . älä tee samaa virhettä kuin minä!
onneksi olen nyt eronnut!!!!
Ap jätti kertomatta ovatko he laillisesti vihityt puolisot vai avopari. Avoliittoon eivät mitkään lait kuulu, vaan on kumppanuksien oma asia sopia yhteiselämästään. Joskus avoparien kuitenkin kannattaa sopia lasten elatusmaksuista, vaikka asuttaisiinkin yhdessä.
Avioliitossa taas puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus ja tietysti myös lasten elatusvelvollisuus, myös tehty kotityö lasketaan elatukseksi eli siis puolisot voivat osallistua elatukseen joko tuomalla rahaa huusholliin tai toiminnalla kodissa.
Meidän perheessä ei ole mun ja sun rahoja. On yhteiset rahat ja yhteinen tili. Eikä laskutkaan ole kenenkään henkilökohtaisia, vaan yhteisiä nekin.
Musta on järjetöntä että jotkut miehet ovat niin idiootteja, että vaativat lastensa äitiä pulittamaan "lainaamansa" rahat takaisin kun he palaavat työelämään. Siis sairasta.
samalle tilille ja ovat yhteisiä. Miehen palkka on melko pieni, joten sisustukseen ja harrastuksiin ei ole varaa. Parturin hommatkin hoidetaan itse. Vaatteisiin on todella harvoin varaa ja ne ostetaan lapsille. Mutta sama "köyhyys" koskee molempia vanhempia, vaikka mies käy töissä. Olisi aika noloa mielestäni, jos ukko söisi illallisella "satopriääniä" kun muut vetää lihapullia...
Meillä maksetaan siltä tililtä missä rahaa on, näin on ollut ennen lasta ja tulee aina olemaan.
Meillä rahat ovat yhteisiä, se maksaa jolla on. Ikinä emme ole rahoista tapelleet, enkä usko että tulemme tappelemaankaan. Mies on töissä ja minä olen ollut kotona nyt puolitoista vuotta.
Pääsääntöisesti olemme tehneet niin että mies maksaa vuokran ja isot laskut, riippumatta siitä kenen nimi maksajan paikalla lukee. Minä sitten puolestani pistän ruuat, ja makselen pienempiä laskuja.
Kumpikin antaa toiselle rahaa tarpeen vaatiessa. Yhdessähän tässä perhe ollaan ja ýhteiseen hyvään ne rahat menee.
Olen itse aloittamassa nyt töitä ja sama tilanne tulee jatkumaan. Helpolla päästään kun näistä ei tarvitse tapella.
..ovat olleet siitä lähtien, kun ollaan yhteen muutettu (tuolloin oltiin molemmat opiskelijoita plus molemmat myös samalla töissäkäyviä) Elämiseen ne rahat ovat aina menneet, joten mitä väliä kenen tililtä menee mikäkin mihinkin.
Kodin sisustaminen - asuuhan mieskin kodissamme, ja pitää siitä että se näyttää kauniilta (tosin en minä missään Askossa tai Iskussa shoppaile). Ruokaan menee eniten rahaa, mutta suurin syömäri on myös mies.
Nykyään käyn myös keikkatöissä samalla kun olen päätoimisesti kotiäiti, kohta opiskelen ja täten saan mukavana lisänä opintotukeakin. Kyllä mulle kieltämättä tulee hyvä fiilis siitä, että itsekin tienaan rahaa vaikka ajattelinkin, ja myös mies, että lapsen hoitaminen kotona on arvokasta hommaa. Toisaalta aktiivisella keikkatyöllä pääsee lähelle niitä tienestejä, mitä tienaisin töissäkin..
alkanu myymään muovikippoja vai pesuaineita kiskurihintaan?
..teen täällä sitä paljon parjattua hoitoalan hommaa, vai onko päässyt unohtumaan, kun siitä kuitenkin jatkuvasti piikitellään kun esittää mielipiteitään, vaikka koulutus tai sen puute ei takaa ihmisen tietoutta minkään asian suhteen.
Nimim. tavannut taannoin lääkärin, joka ei tiennyt että Calmette on poistettu rokotusohjelmasta.
....ootsä varma?
lääkäri joka ei pääsääntöisesti lasten parissa työskentele, ei tiedä calmeten poistuneen rokotusohjelmasta. Calmetointihan tehtiin synnytyssairaaloissa, joten koskee eniten sen puolen lääkäreitä.
Ilmeisesti itse kun olet kohta peräti pätevä lähihoitaja (vanhuspuolen?), tiedät kaiken muustakin kuin geriatriasta. Varmaan osaat vastata kysymyksiin mielenterveystyön saralta tai akuuttihoidosta...? No varmaan osaatkin, kun kaikesta tiedät kaiken.
Lääkäritkin on ihmisiä, ei niidenkään kaikkea tarvitse tietää: esim. kirurgi ei osaa sanoa hevonhäntää psykoottisesta potilaasta tai psykiatri diagnosoida glomerulonefriittiä.
Ei edes lääkärit tiedä kaikkea, eikä pidä olettaakkaan.
Miksi olisit töiden jälkeen yksin hoitamassa lapsia ja kotia? Tottakai, jos molemmat kävisitte palkka töissä, myös kotityöt täytyisi jakaa kahden kesken, vaikka olisi vähän pidemmätkin työmatkat.
Täytyisi vaan tehdä valintoja esim. miehelle lyhennetty työaika, jos ei aika muuten kotitöihin riitä. Sinun varmasti taas täytyisi joustaa ja alata ottamaan osaa enemmän laskuihin ja muihin. Tai miten nyt kenelläkin on tapana?
Mielestäni parisuhteeseen kuuluu, että autetaan ja tuetaan sitä kenellä menee vähän "heikommin", eikä vaan ajatella, että omat rahat ja minä itse.
Oleko jutellut miehesi kanssa, että koet ettei sinua aina huomioida, et saa uusia vaatteita tai itsellesi mitään? Kannattaa myös yhdessä keskustella ja miettiä eri vaihtoehtoja.
Olisiko palkkatyöhön hakeminen parempi ratkaisu. Kannattaa myös, jo nyt puhua, että kotitöihin tulisi sitten osallistua tasapuolisesti. Tai jos jatkat työtä kotona kodin ja perheen hyväksi vaadit, että myös sinua on huomioitava. Ostettava, joskus sinullekkin jotain uutta. Puhu myös, että tulot ovat parisuhteessa yhteisiä.
Olisiko helpompi itsellesikin, ettet olisi riippuvainen miehesi tuloista? Myöskään eläkettä ei pahemmin kotona olemisesta kerry.
Kun muutettiin yhteen niin ensin oltiin hirveen tasapuolisia rahojen suhteen, sitten se menikin niin että se maksoi jolla sattu olemaan enemmän rahaa tilillä ja sitten sovittiinkin että minä laitan tilini kiinni ja tehdään miehen tilistä yhteinen. Nyt rahat ovat mukavasti sekaisin lapsilisien kanssa samalla tilillä ja kysymys kumpi maksaa laskut tarkoittaa kumpi on menossa pankkille päin? Mieskin saa aina tuntea olevansa mies ja maksaa kun minä en viiti lompakkoa raahata mukana ja silti ei tule tunnetta elän miehen siivellä kun siellä tilillä munkin rahat pyörii. Tottapuhuen en voi ymmärtää varsinkaan lapsiperheissä tuota minun rahat sinun rahat asetelmaa. Suosittelen kaikille lämpimästi yhteistä tiliä, tulee asiat paljon yksinkertaisemmiksi!
rahat. Tasajako on myös rahan käyttämisessä; mies tienaa ja minä tuhlaan. ;o)
Tosissaan meillä on yhteinen tili, josta maksetaan kaikki menot.
työsi. Imurointi x€, ruuan laitto x€, lastenhoito x€/h... Sitten vaan jaat kahdella; miehen osuus ja sinun osuutesi.
Parin viikon välein annat mukavasti eritellyn laskun isännän kouraan.
Minä olen vielä tällä hetkellä kotona. Mieheni tekee pitkää päivää raskasta työtä.
Minä hoidan kodin ja lapsen.
Meillä on molemmilla omat tilit, mutta minulla on käyttöoikeus hänen tiliinsä ja toisin päin. Yhteiset ovat rahat siis. En ole koskaan ollut kova hankkimaan itselleni uusia juttuja, enkä ole aloittanut sitä nytkään. Minulle ei tule lehtiä, enkä osta vaatteita jollei ole pakko. Tällainen kuluttaja olen kuitenkin aina ollut.
Hyvin säästäväinen.
Sinun tapauksessasi varmaan siltikkin räjähtäisin!
Sinähän hoidat hänenkin lapsiaan! Sinä huolehdit hänenkin kodistaan!
Varmaan täytyy ukkos alkaa sulle maksamaan palkkaa, jollei muuten suostu rahojaan jakamaan. Mihin se niitä edes itse tarvii? Eikö tärkeintä ole lapset ja se että saatte laskut meksettua ja ruokaa ostettua? Eikö hän ole juuri sen takia töissä?
Voithan muutes ehdottaa ukkokullallesi, että jää itse hoitamaan lapsukaisia kotio ja sinä menet töihin!
Meillä on mieheni kanssa omat tilit ja omat rahat. Laskut vaan jaetaan. Se joka ansaitsee enemmän maksaa myös enemmän. Käytännössä mies maksaa kaikki autoon ja asumiseen kuuluvat laskut ja minä maksan ruoan ja kaiken lapsiin liittyvät jutut.
Kumpikin maksaa omat puhelin, vakuutus ja vapaaehtoiset eläkemaksut. Silloin kun olin minimi äitiysrahalla kotona mies maksoi muutaman viikon välein ostokset.
meillä on yhteiset rahat eli sen rahoista maksetaan laskuja kummalle sitä rahaa sattuu ensin tulemaan.mihellä on vain auto ja kortti mutta siihen tankataan bensaa aina kun rahaa on oli ne sitten minun tai mihen tilitä.jos jotain halutaan itsellemme tai lapsille ostaa niin ostetaan ei me paljoa lupia tälläisiin kysellä.sitten vasta jos on isompi ostos keskustellaan asiasta yhdessä.lauantaina lähdetään kesä reissuun ja molempien rahoista ollaan säästelty.meillä on kotona rahakuppi missä on aina hieman (muutamia euroja) säästössä jos sattuu jotain just nyt tarvitsemaan eikä muuten ole rahaa ja siitä sitten aina ottaa se joka tarvitsee.
Eli puoliso on täysipäiväisesti töissä, itse teen osa-aikaista lasteni ehdoilla. Hoidan perheemme raha-asiat lähes kokonaan, mieheni ei usein edes tiedä onko rahaa ja jos on niin minkä verran. Isompia hankintoja tehdään yhteisen tuumailun jälkeen.
Rahat ovat käytännössä yhteisiä, vaikka meillä eri tilit ovatkin. Verkkopankissa niitä on helppo käyttää ristiin.
Tämä käytäntö on sopinut meille, eikä siitä ole koskaan kyllä tarvinnut riidellä. Aika aikaa kutakin, ehdin kyllä vielä tienaamaan, kun lapset kasvavat. Miehenikin mielestä on tällä hetkellä parempi, että lapset eivät joudu viettämään pitkiä päiviä päivähoidossa.
yhteiset rahat, yhteiset laskut. eli se maksaa kumman tilillä on rahaa. ja mies opiskelee yliopistossa ja minä kotona ipanan kanssa. jos mies saa rahaa niin siirtää hän minulle jos satun tarvitsemaan ja sama toistepäin.
Meillä on kolme lasta ja olen itse hoitovapaalla.
Jo siitä alkaen, kun olemme alkaneet seurustella, on kaikki rahat olleet yhteisiä. Raha-asioista ei ole koskaan tullut riitaa ja isommat hankinnat mietitään yhdessä. Kauppareissuilla maksaa se jolla on rahaa lompakossa tai rahaa tilillä, eli tällä hetkellä tietenkin mies maksaa melkein kaiken. Omista rahoista riittää vähän ruokaan ja joihinkin pieniin laskuihin. Minä hoidan perheen kaikki laskujen maksut verkkopankissa. Omat tilit on kaikilla perheenjäsenillä, mutta rahat ovat siis ihan yhteisessä käytössä olleet aina.
Minusta on aivan outoa ja vierasta se, että jotkin pariskunnat pitävät tarkkaan kirjanpitoa siitä kuka maksaa mitäkin ja jopa "lainataan" rahaa puolisolle, hullua sanon minä eikä sopisi meidän perhekuvioon missään tapauksessa. Sitten pitäisi hinnoitella minun laittamani ruoat, pyykin pesut, pihan hoito, eli siis ne hommat jotka minä hoidan ja joista on kuitenkin hyötyä miehellekin ja myös toisin päin.
Periaatteena meillä on se, että tällä hetkellä lasten tarpeet ja hankinnat ovat etusijalla ja omat tulevat sen jälkeen ja kunhan taas palaan työelämään voi itseenkin satsata vähän enemmän.
Ukko maksaa bensat.omat lehdet, osan vuokrasta,ruuan, autovakuutukset,sähkön, puhelimen,minä maksan loput vuokrasta ja rahani menevätkin siihen. Lapsilisistä menee lasten ruuat,vaipat ja lääkkeet lapsille(jos tarvitsee) Kun mieheni maksaa suurimman osan kuluista niin mieleeni ei tulisi vaatiakkaan itselleni humsutusrahaa ja jos vaadin vielä jotakin niin sitä että ostaa lapsille jotain vaatetta tai vastaaavaa. Olen myös sen verran ylpeä nainen että minä en ukon rahoilla shoppaile,istu kahviloissa tai käy kampaajalla. Ei tulisi mieleenikään. MOnet naiset tuhlaa surutta ukkonsa kovalla työllä ja uurastuksella ansaitsemia rahoja. Pitäköön mies palkansa, kampaajalla pääsen itsekkin käymään 2 kertaa vuodessa, hiukset värjään 2 kertaa vuodessa kaupan tuotteilla, saan anopilta hyvänäköisiä vähän käytettyjä vaatteita.
Me olemme yhdessä sopineet, että olen kotona. Lapsia on 5 ja miehellä hyväpalkkainen työ. Itse en ole saanut kotihoidontukea viimeiseen seitsemään vuoteen, enkä ole työtön.
Miehen ansaitsemat rahat ovat meidän yhteisiä. Ei ne ole mieheni rahoja, koska olemme yhdessä päätyneet tähän ratkaisuun.
Tosin joskus kuulen, että "elän mieheni" siivellä. Vakiovastaukseni on, että mieheni elää 5n tähden hotellissa, jota minä pyöritän.
meillä maksetaan kaikki menot katsomatta mitä tai kenen tuloja rahat ovat. Näin meillä on ollut alusta asti, eikä kukaan ole rutissut, eikä meillä ole raha-asioista kinattu koskaan.
kyllä meillä kun yhteen on menty niin kaikki on jaettu toisen kanssa. Raha on kai niitä pienimpiä asioita joista edes tapelalan, yhtä mieltä ollaan siitä ettei sitä ole koskaan tarpeeksi..
Meillä on yhteiset tilit ja menot maksetaan niiltä. Lopulta on plajon asioita joiden suhteen teen minä päätöksen eli lasten hankinnat kaikki ja menot. Lisäksi kodin hankinnat on pitkälti päätettävissäni. Mies päättää sitten omia juttujaan ja tekemisiään. Koskaan ei lasketa kuka tienaa minkä verran ja paljonko menee yhteiseen kassaan jne. No, tokihan aina tiedetään kummman tilit on isompia jne, mutta ei sillä ole väliä kun kaikki raha palaa kuitenkin.
Mielestäni on hassua olettaa, että kotiin jäävä maksaa oman osansa tms periaate. Onhan yhteinen päätös hankki alapsia ja miten ne hoidetaan. Silloin vastuu asiasta pitää kantaa yhdessä. Hassulta tuntui sekin kun yksi mie smaksoi vaimolleen hyvitystä eli prosentteina laskivat paljonko miehen tuloista siirretään vaimolle jottta molemmilla tulot laskee saman verran. Menot he jakoivat tasan tai tarpeidensa mukaan, omat rahat kummallakin.
Mies ei ymmärrä, että lasten vaatteet maksaa. Se luulee, että lapsi ilmaantuu joka kerta sopivassa kuosissa ihan itsekseen. Huomauta sille ja sano, että haluat vaatesummasta puolet omalle tilillesi tms.
Meillä lapsilisät menevät vain minun tilille ja ovat näin omaa rahaani. Mies maksaa muun. Unelmissani maksaisin lapsille lapsilisät, mutta käytännössä se on ainoa oma rahani, joten toistaiseksi se menee itseeni.
Tällä hetkellä mun mies maksaa lähes kaiken. Tietysti minä saan äitiyspäivärahaa, mutta eihän sillä eletä kolmistaan.
Meillä on uusi asunto tai siis tämähän on mun mieheni asunto, hieno ja ihan uusi. Ja kallis. Minulla ei ikinä olisi varaa tällaiseen, no ehkä sitten kun valmistun..joskus.
Mulla on joskus ihan paska fiilis kun joudun PYYTÄÄN rahaa johonkin ostoksiin. Se on jotenkin niin nöyryyttävää kun olen aina tullut toimeen omilla rahoilla.
myös minun henkilökohtaiset laskuni ja perheen ruokalaskut. Ruokalaskuissa systeemimme on sellainen, että mieheni tallettaa S-tilillemme rahaa, jolla voin ostaa ruokaa, ja tililtämme voin tarvittaessa myös nostaa rahaa, jos itselläni ei satu olemaan. Meillä on kauppa lähellä, pankkiautomaatti taas vähän kauempana.
Käytän pienen opintorahani ja lapsilisät lähinnä omiin ja lasten vaatteisiin ja harrastuksiin. Niitä ei meillä lasketa mukaan perheen budjettiin millään tavalla.
Kotihoidon tuki on kyllä parempi kuin opintotuki, mutta ei silläkään mitään laskuja maksella. Kyllä sinun kuuluu saada pitää rahasi itse eikä käyttää niitä esim hammaslääkärin laskuihin tai perheen ruokaan!
moi!! meillä on omat henk.koht.tilit ja yhteinen käyttötili,tai siis kumpikin siirtää sinne tietyn summan rahaa kuussa ja sit sieltä makselllaan yhteiset laskut/lainan lyhennykset.mies on kokopäivätyössä,itse jäin juuri hoitovapaalle pariksi kuukaudeksi ennen uuden äitiysvapaan alkua.tällä hetkellä itselle ei ylimmääräistä rahaa jää laskujen jälkeen, mutta miehen "rahoilla" nyt pari kuukautta elellään..olen tottunut pärjäämään omillani ja helposti en mieheltä rahaa pyydä.mies kyllä tietää ettei minulle nyt hoitovapaalla jää laskujen jälkeen rahaa.naimisissa ollaan ja se maksaa ruuat kellä sattuu rahaa olemaan. en kyllä ymmärrä minkätakia miehen pitäisi maksaa kaikki suuret kulut yksinään,minä ainakin olen halunnut hoitaa oman osuuteni isommista kuluista.