Lähijunien lipunmyyntiosasto pysähtyy aina keltaisen kilven kohtaan. Näin ainakin vr:n "matkaan" lehti ilmoitti tylysti ja osoitti jälleen kerran vian olevan matkustajassa. Suurella osalla asemista mittaukset ovat menneet kohdilleen ja lipunmyyntiosasto tosiaan pysähtyy aina kilven kohdalle junan pituudesta riippumatta. On kuitenkin monta asemaa jossa lipunmyyntiosasto ei osu koskaan keltaisen kilven kohdalle.
Eräillä asemilla voi havaita suunnittelun tapahtuneen monen eri tahon toimesta. Aseman laituriin on tehty yksikön mittainen eri värinen reunakiveys, johon laiturinsuunnittelija on olettanut että juna pysähtyy. Seuraavaksi on tullut katoksen suunnittelija, joka onkin laittanut katoksen hieman eri kohtaan, mihin eri värinen reunakiveys on tehty. Sitten on tullut keltaisten kilpien pystyttäjä, joka on laittanut kilvet tiettyyn paikkaan. Ja lopuksi on tullut junien pysähtymismerkki asentaja, joka on laittanut merkit omalle haluamalleen paikalle.
Lopputulos on seuraava:
A)Juna pysähtyy pysähtymismerkkien mukaan -> lipumyyntiosasto ei osu kohdilleen ja junayksikkö on puolittain katoksen ulkopuolella, sekä eri väriset reunakivet alkavat junayksikön puolesta välistä.
B)Juna yrittää pysähtyä siten että keltainen kilpi osuisi oikealle kohdalle -> junayksikkö on reilusti katoksen ulkopuolella
C)Juna pysähtyyy katokseen eli siihen missä ihmiset on -> keltainen kilpi jää 50 metrin päähän ja ns satunnaismatkaajat eivät löydä lipunmyyntiosastoa ja saavat pahimmassa tapauksessa tarkastusmaksun 80e.
Eli onnistunutta lopputulosta tietyilla asemilla ei voi toteutua, pysähtyipä juna mihin tahansa.
Mistä tämä johtuu? Voin olla täydellisyyden tavoittelija, mutta ärsyttää tällainen välinpitämätön mentaliteetti, tulee mieleen neuvostoliitto. Ihailen Saksalaista täsmällisyyttä ja tehokkuutta. Kun Saksassa matkustaa joukkoliikenteellä, niin kaikki osa-alueet toteutuvat pilkun tarkasti. Eikä matkustajalle jää mitään epäselvää. Suomessa varsinkin VR:llä on sellainen logiikka, että annetaan asioiden jäädä matkustajien päänvaivaksi, kunhan nyt jotenkin toimivat. Pääasia on että voidaan sanoa että meillä on lähijunaverkosto. Ihan sama miten se toimii. Kaipaan Suomeen ja pk-seudulle lisää loogisia opasteita ja värien hyväksi käyttämistä, visuaalinen ilme parantaa viihtyisyyttä ja selkeyttää liikkumista vieraassa ympäristössä.
Eräillä asemilla voi havaita suunnittelun tapahtuneen monen eri tahon toimesta. Aseman laituriin on tehty yksikön mittainen eri värinen reunakiveys, johon laiturinsuunnittelija on olettanut että juna pysähtyy. Seuraavaksi on tullut katoksen suunnittelija, joka onkin laittanut katoksen hieman eri kohtaan, mihin eri värinen reunakiveys on tehty. Sitten on tullut keltaisten kilpien pystyttäjä, joka on laittanut kilvet tiettyyn paikkaan. Ja lopuksi on tullut junien pysähtymismerkki asentaja, joka on laittanut merkit omalle haluamalleen paikalle.
Lopputulos on seuraava:
A)Juna pysähtyy pysähtymismerkkien mukaan -> lipumyyntiosasto ei osu kohdilleen ja junayksikkö on puolittain katoksen ulkopuolella, sekä eri väriset reunakivet alkavat junayksikön puolesta välistä.
B)Juna yrittää pysähtyä siten että keltainen kilpi osuisi oikealle kohdalle -> junayksikkö on reilusti katoksen ulkopuolella
C)Juna pysähtyyy katokseen eli siihen missä ihmiset on -> keltainen kilpi jää 50 metrin päähän ja ns satunnaismatkaajat eivät löydä lipunmyyntiosastoa ja saavat pahimmassa tapauksessa tarkastusmaksun 80e.
Eli onnistunutta lopputulosta tietyilla asemilla ei voi toteutua, pysähtyipä juna mihin tahansa.
Mistä tämä johtuu? Voin olla täydellisyyden tavoittelija, mutta ärsyttää tällainen välinpitämätön mentaliteetti, tulee mieleen neuvostoliitto. Ihailen Saksalaista täsmällisyyttä ja tehokkuutta. Kun Saksassa matkustaa joukkoliikenteellä, niin kaikki osa-alueet toteutuvat pilkun tarkasti. Eikä matkustajalle jää mitään epäselvää. Suomessa varsinkin VR:llä on sellainen logiikka, että annetaan asioiden jäädä matkustajien päänvaivaksi, kunhan nyt jotenkin toimivat. Pääasia on että voidaan sanoa että meillä on lähijunaverkosto. Ihan sama miten se toimii. Kaipaan Suomeen ja pk-seudulle lisää loogisia opasteita ja värien hyväksi käyttämistä, visuaalinen ilme parantaa viihtyisyyttä ja selkeyttää liikkumista vieraassa ympäristössä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
saksassa matkustellut? ja siellä muka aina kaikki toimii ja hah hah.
Suomessa siis helsingissä on paras lähijunajärjestelmä mitä euroopasta löytyy-> junaan voi aina luottaa se on harvoin myöhässä ehkä kerran vuodessa yli puolituntia jos sitäkään allejäännit sun muut sähkökatkot kun tapahtuvat joka tapauksessa. Lipunmyyntivaunun löytäää varmasti jokainen joka sitä etsii, itsellä ei ainakaan ole ikinä ollut sen kanssa ongelmia, kyllähän sitä on helppo tarkastajalle sanoa kun istuu ei lipunmyyntivaunussa että en löytänyt sitä myyntivaunua, jos etsii niin varmasti sen löytää ja suurimmaksi osaksi kun se vielä pysähtyy siihen keltasen lätkän kohdalle, eli jos seisoo siinä kohdalla niin ei varmasti ole pitkä matka löytää sitä. KLuka haluaa seistä katoksessa en minä ainakaan, ja mitä väliä millaiset kivet siellä maassa on?????
Saivarrellahan aina voi mutta onko se tarpeellista? Oletko kenties saánut tarkastusmaksun istumalla ei lipunmyyntiosastossa kun kerran noin sapettaa. kato sitä saa mitä tilaa, ja maitokin on vielä haettava kaupasta ja sekin on vietävä kassan luo, sillä se kassa ei todellakaan tule sinun luo.
Itse juuri menin k-junaan keltaisen merkin kohdalta sisään ja näin lipinmyyjät vaunussa, mutta olivatkin tarkastajia.
Sain tulevani juuri lipunmyyntivaunuun, mutta vaunu olikin 4 vaunua edessäpäin.
Tarkastajien mukaan keltainen merkki tarkoittaa, että lipunmyynti alkaa siitä eteenpäin.
No onneksi löysin konduktorin ja sain ostettua lipun, mutta täysin ummikko olisi saanut tarkastusmaksun, sillä siinä vaunussa ei lukenut lipunmyyntiä, joka oli keltaisen merkin kohdalla.
Että ihan asiaa kirjoitat.
yleensäkin lipunmyyntivaunu pysähtyy keltaisen merkin kohdalla, ei välttämättä osasto. Eli siis lähijunan runko. Ja rungossa lipunmyynti on aina helsingin päässä.
Lipunmyyntivaunun paikka vaihtelee hieman riippuen kulkusuunnasta sekä junan kokoonpanosta.
Eli tsekatkaapa alla oleva linkki. Sama informaatio löytyy myös lähijunaaikataulukirjasta.
http://www.vr.fi/heo/lahi/flipunmyynti.htm
No tottakai nyt sen tiedän!! Kyse oli vain siitä, että joillain asemilla lipunmyyntivaunu ei vain osu oikeaan kohtaan. Merkit väärässä paikassa.
Tiedän kyllä lipunmyyntiosaston sijainnin, mikä vaihtelee kulkusuunnasta riippuen. Ja mitä hyötyä on kilvestä, joka osoittaa että tähän pysähtyy juna, mutta ei kerro missä on lipunmyyntiosasto. Voiko olla niin vaikeaa mitata sen osaston sijainti, ettei keltaista kilpeä saada osumaan osaston kohdille. Onhan samassa vaunussa ei-lipunmyyntiä osasto, ei ole kovin fiksua kun tietyillä asemilla keltainen kilpi osuu siihen kohtaan.
Ei sellaista tarkastusmaksu lappua tarvitse ottaa vastaan, sanoo vaan tarkastajille rehellisesti tilanteen ja kävelee lipunmyynti vaunuu.