ja silti pelkään ihan kamalasti sitä, että näkisin sut huomenna. toivon, etten näe. en osaa yhtään ennustaa kuinka hyvin mun kuori kestäisi katsoa sun silmiin taas ja olla kuin mitään ei olis koskaan tapahtunut. koska mulle tapahtui.
pelkkä ajatuskin saa mut sisältä hyytelöksi ja palan kurkkuun. eikö tää koskaan helpota?
tai ihanteellista olis jos huomaisin, kun sut näen, että mä olenkin ikävöinyt pelkkää muistoa, että se "jokin" susta on poissa.
pelkkä ajatuskin saa mut sisältä hyytelöksi ja palan kurkkuun. eikö tää koskaan helpota?
tai ihanteellista olis jos huomaisin, kun sut näen, että mä olenkin ikävöinyt pelkkää muistoa, että se "jokin" susta on poissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Näin on hyvä olla, tuo tunne täyttää sydämein
näin jos vain saan olla ja sulle riittää rakkautein
ei mitään puuttumaan jää, on kaikkein kauneinta tää.
Olet minulle rakkain, kun herään aamuaurinkoon
kun ilta saapuu, olet rakkain ja vierelläsi onnellinen oon.
Olet minulle rakkain, kun kaipaan lämpöön ihmisen
kun etsin turvaa, sinä rakkain oot mulle kaikki mitä tarvitsen.
Näin kun sinuun luotan, en pelkää vuoksi huomisen
näin vain sinuun luotan, jaan kanssas päivän jokaisen
ei mitään puuttumaan jää, on kaikkein kauneinta tää.
Olet minulle rakkain…"
sitten jo selvisi että asia on toisin. kiitos kuitenkin sulle kauniista runosta ja aurinkoista päivänjatkoa :)
en mä odota vastausta, kunhan puran vaan pahimman ahdistuksen pois ;)
samaa sukupuolta ollaan, joten ei ollut sulle mun viesti :)