Heippa! Kertoisin tässä vähän omasta elämästäni.
Eli käyn töissä ja siellä mulla on kivoja duunikavereita, joiden kanssa seurustelen duunissa ollessa,
mutta kun tulen kotiin niin vapaa-ajan vietän silti aivan yksinäni.
Mulla ei yksinkertaisesti ole kavereita kenen kanssa viettää vapaa-aikaa tai lomia.
Tämä johtuu omasta itsestäni aika lailla, koska itse nautin siitä että saan olla täysin rauhassa omissa oloissani, eikä kukaan ole kyselemässä mua minnekkään tai soittamassa ovikelloa.
Ristiriita on siinä että, toisaalta haluaisin enempi ystäviä ympärilleni ja sitten kummiskin haluaisin olla vaan itsekseni omassa rauhassa.
Oisko kellään mitään järkevää vastausta tähän ongelmaan?
Kaksonen olen horoskoopiltani, mutta sekö muka selittää kaiken tämän mieleni ristiriitaisuuden?
Eli käyn töissä ja siellä mulla on kivoja duunikavereita, joiden kanssa seurustelen duunissa ollessa,
mutta kun tulen kotiin niin vapaa-ajan vietän silti aivan yksinäni.
Mulla ei yksinkertaisesti ole kavereita kenen kanssa viettää vapaa-aikaa tai lomia.
Tämä johtuu omasta itsestäni aika lailla, koska itse nautin siitä että saan olla täysin rauhassa omissa oloissani, eikä kukaan ole kyselemässä mua minnekkään tai soittamassa ovikelloa.
Ristiriita on siinä että, toisaalta haluaisin enempi ystäviä ympärilleni ja sitten kummiskin haluaisin olla vaan itsekseni omassa rauhassa.
Oisko kellään mitään järkevää vastausta tähän ongelmaan?
Kaksonen olen horoskoopiltani, mutta sekö muka selittää kaiken tämän mieleni ristiriitaisuuden?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En yleensä kirjota tänne, mutta mulla on ihan sama homma, et ole ainoa.
Minullakin on samanlainen luonne, mutta ei se liity mitenkään horoskooppiin.
Ole vain oma itsesi, ja jos kaipaat enemmän sosiaalista elämää, niin "pakota" itsesi jäjestämään illanvietto kavereille.
Ostat muutaman purkin salaatteja yms ja vietätte iltaa.
Jos tuntuu tukalalta tuoda ihmisiä omaan kotiin, niin tehkää treffit jossain ruokapaikassa.
Löydät sen oikean tasapainon kun tapaat ihmisiä joiden kanssa viihdyt ja jotka eivät vaadi sinulta mitään muuta (ja muista hymyillä ;).
Mun elämässä oli kerran aika oppia olemaan itsensä kanssa - yksin. Aluksi se ahdisti, mutta ajanoloon opin olemaan yksin tarvitsematta välttämättä muita lähelleni. Tämän prosessin jälkeen olo on ollut paljon vapaampi enkä ole ahdistunut yksinolosta. Nyt olen onnellinen yksin tai porukassa!
Sulla on sama juttu nyt?
Vaara voi piillä siinä, että jos vaihdat työpaikkaa tai joudut vaikkapa työttömäksi, ihmissuhteet jäävät sinne työpaikalle. Sitten sitä helposti jää yksin. Minulle kävi näin.
Suosittelen ystävien ja kavereiden hankkimista työpaikan ulkopuolelta, työkavereita kun loppupeleissä yhdistää vain sama työpaikka.
Voinpa sanoa olevani melkein saman ongelman kanssa kamppaileva kuin sinäkin.
Horoskoopiltani olen kauris, en tiedä vaikuttaako se mihinkään vai ei.
Itsekin olen aina kouluni jälkeen yksin, ja ei siinä mitään ongelmaa ole sinänsä, koska pidän yksinolosta. Minua ahdistaa ajatuskin siitä, että joutuisin viettämään vapaa-aikaani muiden seurassa. Se pelottaa, koska ihmisen ei pitäisi olla yksin. Olen nuori, ja pelottaa jos jään ikuisiksi ajoiksi yksin. Noh, itsepä valintani teen.