Ostettiin vaimon kanssa tuossa juuri ensimmäinen omistusasunto, rivitalo-osake. Oltiin aika järkyttyneitä siitä, kuinka paljon lainaa pankit meille tyrkyttivät. Päädyttiin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että lainattiin pankista 126 000 kun yhteiset vuositulot on noin 60 000 brutto. tämä lisäksi oli 30 000 omia säästöjä.
Meistä näillä tuloilla tuo pyöreesti 130 000 laina oli melko maksimi mitä uskallettiin lainata. Laina-aikakin pysyi näin kohtuullisena.
Meistä näillä tuloilla tuo pyöreesti 130 000 laina oli melko maksimi mitä uskallettiin lainata. Laina-aikakin pysyi näin kohtuullisena.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse en uskaltaisi ottaa edes tuon kokoista lainaa. Nykyaikan ei pankeilla ole mitään "häpyä" noilla laina tarjouksilla. Teillä hyvä turva on sentään omarahoitusosuus. Mahdollisen hintojen romahtamisen jälkeenkin, teillä on vakuuksia suhteellisen suurelle osalle lainaa. Sääliksi käy niitä, jotka seuraavan laman aikana eivät saa takaajia puuttuvalle vakuudelle, ja joutuvat myymään asunnon alihintaan. Itse olen säästänyt juuri tätä varten, jotta pystyn ostamaan edullisesti sijoitusmielessä pakkohuutokaupasta asunnon. Muistan vielä hyvin naapurini talon pakkomyynnin. Nykyisin n. 280000-32000€:n talo meni pakkohuutokaupassa -91 130000 mk:n hintaan. Ostajana oli silloisen lainoittavan pankinjohtajan lähisukulainen. :)
..pankki ei voi vaatia mitään lisävakuuksia, vaikka asunnon arvo laskisi, ellei omistaja ole arvon laskua tahallisesti aiheuttanut. Mutta sinällään säästäminen viisasta, jos se vaan vuokran maksun ohessa onnistuu....Ja ehkä toi -91 hintakaan ei pidä ihan paikkaansa.
historiaan, sen jälkeen hahmotat tulevaisuutta paremmin.
Mitä tapahtui -90 luvun alussa. Kyllä pankilla on mahdollisuus vaatia lisätakuita, jos asuntojen hinnat laskevat. Myös pakkohuutokauppojen hinnat olivat -90 luvun alussa, monesti naurettavia. Silloinhan rikastuivat ne, joilla oli mahdollisuus ostaa käteisellä kiinteistöjä. Monet pakkohuutokaupat suoritettiin vailla osanottajia, jolloin huutokaupan järjestelijällä oli mahdollisuus "vempauttaa" jollekkin tutulle kiinteistö todella alihintaan, ja velathan jäivät asunnon edelliselle omistajalle. Monet makselevat näitä velkoja vielä nykyisinkin.
Viime laman aikana nuo pakkohuutokaupat johtuivat pääasiassa yritysten konkursseista (yrittäjä henkilötakaajana yrityksen lainalle), ei silloinkaan asuntoja pakkolunastettu pelkästään siksi, että asunnnon vakuusarvo olisi laskenut.
Kun maksat lyhennykset ajallasi, niin ei pankilla ole asiaa vaatia lisätakauksia asuntolainallesi vaikka asuntosi arvo laskisikin.
Kyllä siellä lukee selvästi vakuuksien arvon säilymisestä. Edellisen laman aikana todellakin alettiin vaatia jälkikäteen lisävakuuksia myös asuntolainoihin.
..mulla jonkilainen käsitys on tuosta -90 luvun alusta ja oma asuntoni on ostettu -92. Tuolloin lisävakuuksia vaaditiin, mutta tänä päivänä ei voi, tutustuhan lainaehtoihis. Ja asuntojen hintojen laskua tuolloin ei voinut ees romahdukseks sanoa. Suurin syy lamaan oli ihmisten takaamat yrityslainat, kahden asunnon loukku, työttömyys....
Asuntolainaa 130 000 ja puoliskon tulot netto 1600kk ja omani n.1100kk. Olen tällä hetkellä äitiyslomalla ja töihin palatessa tuloni n. 1700e/kk. Asuntolainaa en uskaltaisi ottaa yhtään enempää. Talosta ja tontista rahoitimme n.35% omalla rahalla ja säästöjä 10 000e jotka tarkoitus laittaa pihaan.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska pääkaupunkiseudulta ei ihan hevillä löydy perheasuntoa edes kerrostalosta millään 100 000 eurolla. Ei edes ns. huonommilta alueilta. Eli mikäli mielii omaan asuntoon, silloin on keskituloilla pakko ottaa suurinpiirtein kaksinkertainen laina siihen nähden, kuin mitä edelliset kirjoittajat kirjoittavat.
Meillä on bruttotulot yht. 6,5t/kk emmekä silti yli 115 tuhatta ole lainaa ottaneet. Kämppä on 100km Hesasta, 80 rempattua neliötä kauttaaltaan. Silti aika tarkkaan yritämme laskea viitekoron käytön lainaan ettei tule maksettua liikaa.
Jos saat jostain halvan tontin, niin rakennuskustannukset, eivät ole paljonkaan kalliimmat pääkaupunkiseudulla, mikäli rakennat itse.
Mielenkiinnosta kysyisin,että millä perusteella laskette mikä on "sopiva" lainanmäärä?
omat nettotulot reilut 3,5 tonnia kuussa ja otin just lainaa 200 000 (50 km hesast reilut 100 neliö hyväkut. okt), meninköhän nyt rankasti pöpelikköön? kun mielenkiinnolla seurailin muiden kommentointia että 130 hirveä summa kohtuuhyvätuloiselle miten paljon hassaatte kaikkeen muuhun elämiseen ja millä kulurakenteella (meillä yksi auto)? ja minkänäköisiä laina-aikoja otatte?
pointti alkuperäissellä oli ilmeisesti mikäli tulee heikompi aika, mitä silloin tapahtuu, joten meni vähän ohi mutta viitseliäät vastatkaa silti! kiitos!
Asunto joka ostettiin sijaitsee noin 40km päässä helsingistä. rivitalo-osake 82neliötä. Tulotaso, on niin että rouva tienaa noin 28te/vuosi ja minä tienaan noin 35te/vuosi. Muita kiinteitä kuluja on yksi auto, tosin ihan uusi sellainen. laina-ajaksi sovittiin 19vuotta. Laskettiin, että hätätapauksessa voi laina-aikaa jatkaa vielä jos tarpeen on, mutta esim kohtuullisiin koronnousuihin ollaan varauduttu, mm rahastosäästämisen muodossa.
Kerro minullekin, mistä löydät edullisen tontin pääkaupunkiseudulta?
Olisi tarkoitus ottaa ~200ke 10v kiinteä korko, puistotontilla olevaan 114m2 Penthouse-Maisonetteen. Lainanhoitoon menee ~35-40% perheen nettotulosta eli mielestäni kohtuullinen määrä.