Kirjoitellessani eilipäivänä kiireessä tuonne Eyes Wide Shut -keskusteluun
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=112&conference=672&posting=22000000000345684
hätäisen tulkinnan Kubrickin "Avaruusseikkailun" loppukohtauksesta, ajattelin tääsä ennen matkalle lähtöä hieman kohennella esitystäni, ja toivon, että palstan Kubrick-asiantuntijat eivät panisi pahakseen sitä että panen sen julki ihan omana otsikkonaan.
Esitetty kysymyshän kuului, mitä omituinen loppukohtaus tarkoittaa, ja mikä on se musta kivipaasi, jonka merkitystä ei oikein voi ymmärtää? Ja vastaus siis:
Eikö Kubrickin "Avaruusseikkalu 2001":n mustassa laatassa konkretisoidu, suorastaan kivety, nimenomaan se jota emme pysty ymmärtämään?
Ajassa ja ulottuvuudessa elävä ihminen tietää ettei tiedä kaikkea - onko ajan ja ulottuvuuden "tuolla puolen" jotain?
Ihmiskunnan historian kelaaminen primitiivisten apinamaisten olentojen ajoilta kauas kuvitteelliseen tulevaisuuteen (2001 edustaa siis tulevaisuutta!) antaa ymmärtää, että ihmissuvun kehitystä on mahdollisesti ohjannut, seurannut, tms. jokin ihmisjärjen ylittävä intelligenssi. Odysseia on "harharetki" jossa ihminen yrittää tavoittaa tämän itseään suuremman.
Rakenteellisestihan "Avaruusseikkailussa" tehdään kolme matkaa ikään kuin lähteeltä lähteelle. Ensimmäinen lähde on tuo alun primitiivisen ihmisapinaheimon juomapaikka, josta taistellaan kilpailevan lauman kanssa. Oivallus kättä pitemmästä, aseesta, välineestä, on se kohta josta esihistoriasta leikataan suoraan avaruusteknologian ja äärettömien tähtietäisyyksien universumiin. Tukikohdassa ollaan jälleen "lähteen" ääressä, istutaan pyöreän pöydän ympärillä, elintärkeä neste, elämän vesi, on muuttunut kahvikupiksi pöydällä. Pöydän ympärillä käydään kuintenkin sama heimojenvälinen taistelu, joka ihmislajilla on ollut aina rasitteenaan. Nyt kysymys ei ole enää raa'asta voimasta, vaan tiedon ja salailun hallitsemisesta.
Toinen matka päätyy lähellä Jupiteria tyhjyydessä leijuvan mustan paaden ääreen. On käyty taas taistelu - ihmisen kohtalona näyttää olevan että hän aina löytää itselleen vihollisen jota vastaan taistella. Viimeinen vihollinen on avaruuslaivaa ohjaava ylivertainen tietokone HAL (jonka nimi muodostuu lyhenteestä IBM, kun kirjaimia siirretään aakkosissa yhdellä pykälällä), joten voidaan sanoa ihmisen vihollisen löytyneen hänen oman päänsä sisältä - se tulee todelliseksi keinoälyssä jonka hän on rakentanut. Tulemme kaikissa merkityksissä sen matkan päähän, johon ihmisen on mahdollista päästä.
Siitä sukelletaan jonnekin ajan ja avaruuden sisään, johonkin madonreikään, tunneliin, kuka tietää? Ihmisen mahdollisuuksien ja hallinnan raja on kuitenkin ohitettu. Kolmas matka on vain valoa ja väriä, joitakin tunnistettavia muotoja ja joitakin, joita ehkä vain kuvittelemme tunnistavamme. Loputtomalla ajolla on loppunsa. Lopputilassa kaikki tuttukin tuntuu vieraalta, kaikki on puhtaan ideaista ja steriiliä, ja ihmiselle kaikkein perustavanlaatuisin asia, ruokaileminen, tapahtuu jälleen lähteen, pöydän, ääressä. Elämänneste, viini, veri, mitä onkaan, läikehtii pikarissa pöydällä.
Rantautuminen loppukohtauksen tilaan, valoisaan huoneeseen, johon kapseli näyttäisi laskeutuvan (eikö olekin outo tila-ulottuvuus, valkeine valoineen, kaikuvine äänineen?), tapahtuu osin päähenkilön omien silmien läpi: subjektiivinen ja objektiivinen läpäisevät toisiaan, hän on itse havaintojensa kohteena. Taitaapa tapahtua aikahyppyjäkin: kuten klisee esittää, hän kohtaa oman elämänsä, oman vanhenemisensa ja kuolemansakin? Yhden ihmisen elämä laajennetaan taas koskemaan koko ihmissuvun elämää: tuodaan kuvaan sukupolvet, avaruuslapsi, joka jossain tähtien välisessä avaruudessa sikiöpussissa odottaa syntymäänsä.
Loppukohtauksessa ihminen siis palautetaan siihen maailmaan johon hän kuuluu, mutta ei kokreettisesti, vaan ideoiden tasolla - tälle ideaalisuudelle korostuneen kontrastista on pikari, joka loppukohtauksessa edustaa konkreettista reaalimaailmaa, pudoten pöydältä kivilattialle. Se särkyy peruuttamattomasti sirpaleiksi. Samoin hajoaa koko elokuvaa kantanut unelma ihmistä suuremman intelligenssin kohtaamisesta. Tämä haasteellinen projekti on kokenut haaksirikon.
Aihe on ehtymätön, ikuisuuskysymys, ja Kubrickin kuvitus antaa mahdollisuudet jos jonkinlaiseen symbolistiseen käsittelyyn. Ehkä loppukohtauksen "totuus" täytyy vain imeä jollain intuitiivisella tavalla noista mahtavista kuvista? Emmehän voi ymärtää sitä mitä emme voi ymmärtää.
Avaruusseikkailu 2001
loppukohtaus
3
959
Vastaukset
- Kynä
Kohta jossa siirrytään suoralla leikkauksella ilmassa lentävästä luupalikasta avaruuslaivaan, ja sitten siellä sisällä siihen karkuun päässeeseen kynään, joka leijailee painottomuudessa, on hieno.
- Hb-
tuo on aika nappiin kerrottu tulkinta 2001 elokuvasta=)
- uppoutuja
Kaikille niille, joille tämän hienon teoksen kohtia ja merkityksiä on jäänyt epäselviksi, suosittelen saman nimisen kirjan lukemista (Clarke). Siinä asioita käsitellään luonnollisesti perusteellisemmin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofian ökyilyt on loppu
Miksiköhän Sofian instassa on ollut viime aikoina niin kovin hiljaista? Liittyykö syy kenties piriparin eroon? Sofia joutui muuttamaan ex-hoitonsa sis991258Onko Suomi huonompi kotimaa kuin Venäjä?
Täällä kirjoittelee muutama ihminen Suomesta siihen sävyyn, että kysymys on pakko esittää. Jos siis vertailet toisiinsa näitä kahta maata, onko Venä4911232Syystäkin ollut kirjoittamatta
Mutta minun silmissäni olet kulutettu, käytetty, pilattu ja raiskattu jätteeksi. Kyllä moni sinua mielellään hässisi, mutta ei sinusta ihmistä rinnall2471182- 941164
- 641129
Nato-ovi pysyy kiinni Suomelta.
Usa ei puutu Suomen ja Turkin väliseen kiistaan, joten menee vuosia Nato-oven repimiseen ja voi olla että sisään ovesta ei koskaan päästäkään. https:/384944Kauhava ansaitsee enemmän ja parempaa
Tervehdys Kauhavalaiset! Sain viestin, että minun pitäisi kirjoittaa myös täällä, koska foorumi kuulema edustaa Kauhavan älymystön mielipidettä ja sa76901- 107846
Jesper on herrasmies
Kantaa lentokentällä rakkaansa Dior laukkua ja kulkevat rakastuneina käsi kädessä. https://www.seiska.fi/Kotimaa/Martina-Aitolehden-Jesper-rakas-palj93837Ässät taas yhdessä
Jollakin asialla lokki kiristää heidät pysymään yhdessä vaikka rakkaudesta tai parisuhteesta ei olekaan kyse. Sääliksi käy pulia.20760