En tiedä olenko oikeasti hiljaista tyyppiä, koska yleensä kotona lörpöttelen minkä ehdin. Otan esim. siskon kanssa puheenaiheita koriste-esineistä ja kaikesta sellaisesta. Tykkään puhua jonninjoutavia, mutta kavereidenkaan (vähän tuntemattomampien) kanssa se ei onnistu. Eikä aina edes läheisimpien ystävien kanssa.
Ei mua tietääkseni jännitä puhua, mutta ei tule vaan mieleen mitään mistä haluaisin heidän kanssaan jutella. Eli juttelen ilmeisesti mielummin siskojeni kanssa, koska heidän kanssaan juttu luistaa niin hyvin, ainakin toisen kanssa.
Tuntemattomien kanssa on vaikeaa keksiä joku puolueeton aihe, ja heti jos joutuu miettimään puheenaihetta, sitä ei vain oikein ilmesty päähän.
Tämä on rasittavaa ja energiaani menee paljon sosiaalisissa tilanteissa, koska koko ajan pitää olla miettimässä aihetta, josta olisi mukava puhua kyseisen henkilön kanssa. Olen kyllä kiinnostunut muista ihmisistä, mutta silti. Todella ristiriitaista, mutta inhoan jutella tylsistä aiheista, vaikka koriste-esineistä onkin kiva jutella siskon kanssa. Kenelläkään jotain tän tapaista?
Ei mua tietääkseni jännitä puhua, mutta ei tule vaan mieleen mitään mistä haluaisin heidän kanssaan jutella. Eli juttelen ilmeisesti mielummin siskojeni kanssa, koska heidän kanssaan juttu luistaa niin hyvin, ainakin toisen kanssa.
Tuntemattomien kanssa on vaikeaa keksiä joku puolueeton aihe, ja heti jos joutuu miettimään puheenaihetta, sitä ei vain oikein ilmesty päähän.
Tämä on rasittavaa ja energiaani menee paljon sosiaalisissa tilanteissa, koska koko ajan pitää olla miettimässä aihetta, josta olisi mukava puhua kyseisen henkilön kanssa. Olen kyllä kiinnostunut muista ihmisistä, mutta silti. Todella ristiriitaista, mutta inhoan jutella tylsistä aiheista, vaikka koriste-esineistä onkin kiva jutella siskon kanssa. Kenelläkään jotain tän tapaista?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleensäkin kysymykset ovat hyviä puheenaloittamistapoja...
..kanssa puheenaiheiden keksiminen ei ole niin yksinkertaista. Tutumpien kanssa ei tarvitse yleensä edes niin miettiä. Joskus tosin tuntemattomien kanssa tulee höpötettyä jostain ihan oudosta aiheesta. :/
Tosin ei kai koko vastuu keskustelun kulusta pitäisikään olla vain toisella, jos toinen puhuu jotain niin siitä voi ehkä johtaa jotain...
Suosittelen vilpittömästi opettelemaan kyselemisen ja kuuntelemisen jalon taidon, koska se on harvinainen taito ja toimivin keino saada juttu liikkeelle.
Jos otat harteillesi noin hirveän vastuun taakan kaikkien viihdyttämisestä tulet olemaan pikku hiljaa lirissä itsesi kanssa, jos et osaa välillä olla ja vain katsoa miten tilanteet edistyvät mjuidenkin toimesta. Muista, että muutkin miettivät ihan samaa kuin sinä ja tilanteet pysähtyvät sen vuoksi ettei aikaa olekaan enää muuhun kuin turhaan pohtimiseen mitä sanoisinkaan seuraavaksi.Jos siis joukossa on aina se "pelle", joka naurattaa ja keksii juttuja käy se raskaaksi kun joskus toivoisi muiden olevan yhtä oma-aloitteisia.
On luonnollista pölöttää läheisten kanssa vapaasti mitä huvittaa. Jos olo on turvallinen ja tuntee olonsa hyväksytyksi puhuminen on helppoa sen vuoksi, mutta hyvin harvoin vieraammat ottavat toisiaan samalla tavoin avosylin vastaan kuin omat läheisensä. Tietty varautuneisuus on jopa tervettä, ettei kailota kurkku suorana jokaikistä asiaansa julkisilla paikoille kenelle tahansa :)
kohteliaisuudella (ei yliampuvalla) ja ole kiinnostunut sen toisen elämänmenosta.
Ihmiset rakastaa puhua itsestään ja sitten sinun ei tarvitse kuin kuunnella.
Jos jaksat....:)
Toinen hyvä kikka on pyytää neuvoa.
Epäieln tosin vahvasti,että aiheita keksisit vaikka millä mitalla mutta et ole varma, kauanko pystyt huutamatta kuuntelemaan jonninjoutavia vastuksia .
Silti kannattaa satsata enempi kuuntelijan kuin puhujan osaan, on helpompaa pitkän päälle ja säilytät "fiksun ja mielyttävän kaverin " maineen.