Avioeromme on saanut lainvoiman. Puolisoni asuu edelleen puoliksi omistamassamme osakehuoneistossa. Olen kuullut, että minun on mahdollista saada asumiskorvausta. Miten korvauksen määrä lasketaan?
Epätietoinen
asumiskorvaus
miten lasketaan
9
8708
Vastaukset
- köyhtynyt
Asumiskorvauksen voi ottaa mukaan ositussopimukseen. Korvauksen suuruus lasketaan vastaamaan asunnon laskennallista vuokraa (puolet siitä on osuutesi) vähennettynä yhtiövastikkeella. Itselläni oli vastaava tilanne, ex-puolisoni asui puolitoista vuotta eromme jälkeen omakotitalossamme ja minä kalliissa vuokra-asunnossa. Osituksessa hän ei suostunut maksamaan asumiskorvausta, joten minun olisi pitänyt viedä asia käräjäoikeuteen. Siihen ei riittänyt energiani, joten tyydyin vain saamaan osani omakotitalosta. Tyhmyyttäni suostuin siihen, että ex-puolisoni osti osuuteni omakotitalostamme. (vieläpä uskoin ex-puolisoani asunnon arvon määrityksessä). Minulla oli kyllä asianajaja, joka kertoi oikeuteni, mutta voimani eivät riittäneet riitelemiseen omaisuudesta. Nyt kaduttaa, joten jos vain jaksat huolehdi oikeuksistasi.
Olenkohan ymmärtänyt oikein... Teillä on velaton asunto-osake minkä omistatte puoliksi. Sinä olet muuttanut toisaalle, asunnossa asuu nyt yksin ex-miehesi. Hän maksaa yksin yhtiövastiketta.
Sinä voit vaatia korvausta osuudestasi asuntoon, jota et käytä. Yksi tapa määrittää korvaus on selvittää paljonko vastaavasta asunnosta saisi vuokraa, sanotaan että 600 EUR/kk ... exäsi vuokraa sinun puolikkaansa 300 EUR/kk ... siitä summasta sinun tosin maksettava puolikkaasi yhtiövastikkeesta (eli, se vähennetään siitä mitä exäsi sinulle maksaisi).
Aivan yksinkertainen asia tämä ei ole, koska oletan että olet lähtenyt vapaaehtoisesti ... eikä niin, että exäsi on hakenut oikeudesta päätöksen yhteiselämän päättämisestä (et olisi lähtenyt "vapaaehtoisesti"). Hän voi vedota siihen, että voisit aivan vapaasti tulla asumaan yhteiseen osakkeeseenne jos haluat, eikä hän tahdo "käyttää" sinun osuuttasi asunnosta... mutta sinä et tahdo tulla asumaan siihen... miksi siis hänen pitäisi maksaa vuokraa sinulle siitä...- Outo väite
"-- Hän voi vedota siihen, että voisit aivan vapaasti tulla asumaan yhteiseen osakkeeseenne jos haluat, eikä hän tahdo "käyttää" sinun osuuttasi asunnosta... mutta sinä et tahdo tulla asumaan siihen... miksi siis hänen pitäisi maksaa vuokraa sinulle siitä... --"
No ei voi ainakaan pätevästi vedota tuollaiseen perusteeseen. Avioliitto on päättynyt ja puolisot tuomittu avioeroon, ei mikään oikeus Suomessa velvoita ex-puolisoita asumaan saman katon alla - eikä toisaalta ex-puoliso saa käyttää toisen puolison omaisuutta korvauksetta. Outo väite kirjoitti:
"-- Hän voi vedota siihen, että voisit aivan vapaasti tulla asumaan yhteiseen osakkeeseenne jos haluat, eikä hän tahdo "käyttää" sinun osuuttasi asunnosta... mutta sinä et tahdo tulla asumaan siihen... miksi siis hänen pitäisi maksaa vuokraa sinulle siitä... --"
No ei voi ainakaan pätevästi vedota tuollaiseen perusteeseen. Avioliitto on päättynyt ja puolisot tuomittu avioeroon, ei mikään oikeus Suomessa velvoita ex-puolisoita asumaan saman katon alla - eikä toisaalta ex-puoliso saa käyttää toisen puolison omaisuutta korvauksetta.Yleensä tuo koko "ongelma" korvaamisesta on tilapäinen ja syntyy silloin kun toinen päättää hakea avioeroa, ja muuttaa pois yhteisestä kodista. Tai, hakee yhteiselämän lopettamista avioeron lisäksi ... joka tarkoittaa että toisen on oikeuden päätöksellä muutettava yhteisestä kodista.
Normaalisti avioeron ositusta ei tehdä sillä samalla hetkellä kun avioeron ekan vaiheen hakemus jätetty, tai ns. "nostettu kytkintä". Osituksella puolisoiden väliset omistussuhteet ja jaot sekä tasingot hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Tosin, tästäkin syystä ei ole syytä pitkittää osituksen tekemistä turhaan.
Kysymys on siis eroprosessin alkamisen ja osituksen välisestä ajasta, ja kuinka silloin korvataan lähteneelle (tai "lähetetylle") hänen osuutensa yhteisen asunnon käyttämisestä vain toisen asumiseen... vai korvataanko.- Outo väite
M36 kirjoitti:
Yleensä tuo koko "ongelma" korvaamisesta on tilapäinen ja syntyy silloin kun toinen päättää hakea avioeroa, ja muuttaa pois yhteisestä kodista. Tai, hakee yhteiselämän lopettamista avioeron lisäksi ... joka tarkoittaa että toisen on oikeuden päätöksellä muutettava yhteisestä kodista.
Normaalisti avioeron ositusta ei tehdä sillä samalla hetkellä kun avioeron ekan vaiheen hakemus jätetty, tai ns. "nostettu kytkintä". Osituksella puolisoiden väliset omistussuhteet ja jaot sekä tasingot hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Tosin, tästäkin syystä ei ole syytä pitkittää osituksen tekemistä turhaan.
Kysymys on siis eroprosessin alkamisen ja osituksen välisestä ajasta, ja kuinka silloin korvataan lähteneelle (tai "lähetetylle") hänen osuutensa yhteisen asunnon käyttämisestä vain toisen asumiseen... vai korvataanko.Kyse ei ole eroprosessin alkamisen ja osituksen välisestä ajasta, vaan nimenomaan avioeron jälkeisestä ajasta ennen kuin ositus on toimitettu. Avioeron jälkeen asunnon yhteisomistajat ovat lain silmissä "vieraita ihmisiä" toisille mitä tulee elatusvelvollisuuteen ym. Avioerossa päättyy puolisoiden elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, joten ex-puolisolla on oikeus saada korvaus siitä, että toinen puoliso käyttää hänelle kuuluvaa omaisuutta (esim. asunnon puolikasta).
Outo väite kirjoitti:
Kyse ei ole eroprosessin alkamisen ja osituksen välisestä ajasta, vaan nimenomaan avioeron jälkeisestä ajasta ennen kuin ositus on toimitettu. Avioeron jälkeen asunnon yhteisomistajat ovat lain silmissä "vieraita ihmisiä" toisille mitä tulee elatusvelvollisuuteen ym. Avioerossa päättyy puolisoiden elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, joten ex-puolisolla on oikeus saada korvaus siitä, että toinen puoliso käyttää hänelle kuuluvaa omaisuutta (esim. asunnon puolikasta).
Avioeroprosessi alkaa, kun jätetään I-vaiheen avioerohakemus ... puolisot ovat avioliitossa kuitenkin kunnes II-vaiheen hakemuksella haetaan lopullista avioeroa, tai siis saadaan tuomio avioerosta.
Jo harkinta-aikana voidaan hakea oikeudelta yhteiselämän päättämistä, eli "pakottaa" toinen muuttamaan yhteisestä kodista... silloin melko varmasti "ulostettu" saa korvausta omasta osuudestaan asunnosta jota ei voikaan käyttää kotinaan.
Usein sitten toinen "otaa ja lähtee" ja jättää samalla I-vaiheen hakemuksen ... silloin ei ole aivan yksiselitteistä, voiko vaatia korvasta "erottamaltaan" puolisolta kodista mistä lähtenyt... joskus varmasti voi aivan perustellusti.
Jos sitten antaa toisen asua yhteisessä kodissa avioeron jälkeenkin, eikä vaadi ositusta... niin melko saamatonta hänkin.
Ja jos vaatii ositusta, mutta toinen vain "asuu taloa", eikä maksa "vuokraa" ja estää osituksen etenemistä... niin tokihan siitä on korvaus saatavissa (viimekädessä pesänjakaja huomioi asian).
ELI, koko ongelma ratkeaa, kun tehdään ositus kerralla, ja puolisoiden omistussuhteet "erotetaan". Tämänhän voi vaatia jo harkinta-aikana.
Muuten, avioeroon ei välttämättä pääty puolisoiden elatusvelvollisuus toisistaan (tämä aivan eri asia kuin elatusvelvollissus lapsista)... vaikka niin onkin lähes aina. Asian voit tarkistaa avioliittolaista.- Outo väite
M36 kirjoitti:
Avioeroprosessi alkaa, kun jätetään I-vaiheen avioerohakemus ... puolisot ovat avioliitossa kuitenkin kunnes II-vaiheen hakemuksella haetaan lopullista avioeroa, tai siis saadaan tuomio avioerosta.
Jo harkinta-aikana voidaan hakea oikeudelta yhteiselämän päättämistä, eli "pakottaa" toinen muuttamaan yhteisestä kodista... silloin melko varmasti "ulostettu" saa korvausta omasta osuudestaan asunnosta jota ei voikaan käyttää kotinaan.
Usein sitten toinen "otaa ja lähtee" ja jättää samalla I-vaiheen hakemuksen ... silloin ei ole aivan yksiselitteistä, voiko vaatia korvasta "erottamaltaan" puolisolta kodista mistä lähtenyt... joskus varmasti voi aivan perustellusti.
Jos sitten antaa toisen asua yhteisessä kodissa avioeron jälkeenkin, eikä vaadi ositusta... niin melko saamatonta hänkin.
Ja jos vaatii ositusta, mutta toinen vain "asuu taloa", eikä maksa "vuokraa" ja estää osituksen etenemistä... niin tokihan siitä on korvaus saatavissa (viimekädessä pesänjakaja huomioi asian).
ELI, koko ongelma ratkeaa, kun tehdään ositus kerralla, ja puolisoiden omistussuhteet "erotetaan". Tämänhän voi vaatia jo harkinta-aikana.
Muuten, avioeroon ei välttämättä pääty puolisoiden elatusvelvollisuus toisistaan (tämä aivan eri asia kuin elatusvelvollissus lapsista)... vaikka niin onkin lähes aina. Asian voit tarkistaa avioliittolaista.Asumiskorvausta voidaan määrätä maksettavaksi vain avioeron jälkeiseltä ajalta siihen saakka kunnes ositus on toimitettu. Tämän vuoksi totesin, että puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus päättyy avioerossa. Juuri elatusvelvollisuuden päättymisen perusteella asumiskorvausta voidaan määrätä.
Sillä, tapahtuuko kotoa poismuutto oikeuden määräyksestä vaiko vapaaehtoisesti, ei ole merkitystä.
- eronnut ja omillaan
Suorittakaa ositus loppuun ja kokonaan. Luovutte siis yhteisomistamastanne asunnosta. Asunnossa asvuva joko lunastaa sen, tai myytte asunnon ja jaatte myynnistä saadut rahat sopimustenne (avioehto?) mukaan.
Asumiskorvausta elikkä vuokraa voit periä puolikkaasta, mutta niin kauan kuin teillä on yhteistä omaisuutta voi henkisenkin eron tekeminen olla hankalampaa. Helpompaa on molemmille jatkaa omaa elämäänsä kun kaikki on jaettu. Ehkä nyt alkuvaiheessa yhteisomistus voi tuntua ok:lta mutta ajan mittaan voi syntyä ongelmia: esim kun asukas löytää uuden kumppanin itselleen. - AAKKA
onko siis mahdollista että matti voi periä vuokraa puolikkaastaan maijallata vaikka matti ei maksa ollenkaan heidän yhteistä asuntolainaa eikä muita taloon liittyviä kuluja?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911661
- 771273
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr1831254Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!55952Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46911- 47898
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38888Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9833- 46822
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35799