Työntekijän kokemat oireet tärkeä mittari
29.09.2003
Työpaikan kalliit homekorjaukset on vasta saatu päätökseen, mutta työntekijöiden oireet sen kuin jatkuvat. Silloin korjausketjun jossain osassa on töpeksitty. Usein kyse on siitä, että tutkimukset on tehty hutiloiden rahapulaan vedoten tai että henkilöstöä ei ole kuunneltu riittävästi.
- Sisäilmaa ei voida todeta hyväksi pelkästään rakennusteknisillä mittauksilla. Mukaan tutkimuksiin täytyisi aina ottaa myös rakennuksen käyttäjien kokemat oireet, haitat sekä tilapäiset tai pysyvät sairaudet, ylilääkäri [b]Veikko Kujala[/b] Oulun aluetyöterveyslaitokselta huomauttaa.
Samalla hän muistuttaa, että parhaimmat korjaustulokset on yleensä saatu aikaan silloin, kun käyttäjät ovat olleet mukana mittauksissa. Kujalan mukaan homesairaudet ovat lisääntymässä tai ainakin niistä ilmoitetaan työperäisinä sairauksina entistä enemmän.
Tutkimusten mukaan noin 20-30 prosenttia kärsii nuhaoireista. Mikä osuus siitä menee homeen piikkiin, sitä Kujala ei uskalla lähteä arvioimaan.
Katselmus ei riitä
Oulun aluetyöterveyslaitoksen homeselvityksiin työpaikoilla yleisin syy on se, että vanha homevaurio on jäänyt huomaamatta tai korjaamatta. Vioista löydetään suunnilleen 80 prosenttia. Siksi remontin jälkeen myös terveydelliset riesat saattavat ilmoittaa olemassaolostaan.
Työhygieenikko [b]Tuomo Lapinlampi[/b] toteaa, että korjausrakentaminen koostuu monesta eri tekijästä.
- Siihen kuuluu kartoitus, suunnitelma, kustannusarvio, päätöksenteko, varsinainen korjaus, siivous ja jälkiseuranta. Jos ihmisten oireilu korjausruljanssin jälkeen jatkuu, virhe tai aliarviointi on voinut tapahtua missä tahansa työn vaiheessa, Lapinlampi sanoo.
Lapinlammen mielestä tutkimus täytyy tehdä kokonaisvaltaisesti. Kuitenkaan joka nurkkaa ei voida syynätä, joten myös ihminen oireineen ja kokemuksineen on tärkeä mittari. Raha ratkaisee korjausrakentamisessakin.
Lapinlampi sanoo usein törmänneensä tilanteeseen, jossa vikoja ei päästä edes tutkimaan. Taustalla kummittelee ajatus siitä, ettei varsinaiseen korjaamiseen kuitenkaan löydy euroja.
- Usein saatetaan tilata pelkkä katselmus, mikä johtaa pintapuoliseen korjaukseen. Tämä johtuu siitä, että kunnollinen tutkimus maksaisi kymmenen kertaa enemmän kuin katselmus.
Suomessa osataan
Sisäilmaongelmien korjaaminen alkaa olla melkoinen bisnes. Esimerkiksi Oulussa alaan keskittyviä yrityksiä on jo monia. Kyse on isoista rahoista.
- Sisäilman korjauksissa puhutaan sadoista miljoonista euroista Suomessa vuosittain, kun mukaan lasketaan kaikki korjaamisesta, materiaaleihin, työstä poissaoloihin ja sairauksiin, apulaisosastonjohtaja, dosentti [b]Hannu Anttonen[/b] Oulun aluetyöterveyslaitokselta kertoo.
Hänen mukaansa huonolla sisäilmalla on vaikutusta työtehoon. Liian kuumat olot vievät työpuhtia, ja liian kuiva ilma taas vähentää työtehoa näköelinten kautta.
Sisäilmakurimus alkoi, kun talojen tasakattomuoti yleistyi 1970-luvulla. Talot rakennettiin liian tiiviiksi, ja homeitiöt pääsivät valloilleen.
Suomalaisista sisäilmatutkijoista onkin vuosien saatossa kehkeytynyt maailmanluokan huippuosaajia. Rakentamisesta on saatu paljon uutta tietoa, ja sitä on onnistuneesti sovellettu käytäntöön.
VTT:n rakennustekniikan erikoistutkija [b]Hannu Kääriäinen[/b] on iloinen siitä, että suurimassa osassa tapauksia vauriot saadaan korjattua. Näin on siitä huolimatta, että 5-10:n viime vuoden aikana rakennuskohteista on tullut selvästi aiempaa moniongelmaisempia.
- Haasteisiin on vastattava kovalla ammattitaidolla.
Kääriäisen mukaan Keski-Euroopassa kosteusongelmien korjaus on laiminlyöty, joten siellä on edessä varsinainen korjausrevohka. Suomalaisten tietoutta on jo hyödynnetty ulkomailla, ja jatkossa asiantuntemuksen tarve vain kasvaa.
(MTV3-STT-PÄIVI SEESKORPI)
http://www.poliklinikka.fi/terveysuutiset/&id=1559474
29.09.2003
Työpaikan kalliit homekorjaukset on vasta saatu päätökseen, mutta työntekijöiden oireet sen kuin jatkuvat. Silloin korjausketjun jossain osassa on töpeksitty. Usein kyse on siitä, että tutkimukset on tehty hutiloiden rahapulaan vedoten tai että henkilöstöä ei ole kuunneltu riittävästi.
- Sisäilmaa ei voida todeta hyväksi pelkästään rakennusteknisillä mittauksilla. Mukaan tutkimuksiin täytyisi aina ottaa myös rakennuksen käyttäjien kokemat oireet, haitat sekä tilapäiset tai pysyvät sairaudet, ylilääkäri [b]Veikko Kujala[/b] Oulun aluetyöterveyslaitokselta huomauttaa.
Samalla hän muistuttaa, että parhaimmat korjaustulokset on yleensä saatu aikaan silloin, kun käyttäjät ovat olleet mukana mittauksissa. Kujalan mukaan homesairaudet ovat lisääntymässä tai ainakin niistä ilmoitetaan työperäisinä sairauksina entistä enemmän.
Tutkimusten mukaan noin 20-30 prosenttia kärsii nuhaoireista. Mikä osuus siitä menee homeen piikkiin, sitä Kujala ei uskalla lähteä arvioimaan.
Katselmus ei riitä
Oulun aluetyöterveyslaitoksen homeselvityksiin työpaikoilla yleisin syy on se, että vanha homevaurio on jäänyt huomaamatta tai korjaamatta. Vioista löydetään suunnilleen 80 prosenttia. Siksi remontin jälkeen myös terveydelliset riesat saattavat ilmoittaa olemassaolostaan.
Työhygieenikko [b]Tuomo Lapinlampi[/b] toteaa, että korjausrakentaminen koostuu monesta eri tekijästä.
- Siihen kuuluu kartoitus, suunnitelma, kustannusarvio, päätöksenteko, varsinainen korjaus, siivous ja jälkiseuranta. Jos ihmisten oireilu korjausruljanssin jälkeen jatkuu, virhe tai aliarviointi on voinut tapahtua missä tahansa työn vaiheessa, Lapinlampi sanoo.
Lapinlammen mielestä tutkimus täytyy tehdä kokonaisvaltaisesti. Kuitenkaan joka nurkkaa ei voida syynätä, joten myös ihminen oireineen ja kokemuksineen on tärkeä mittari. Raha ratkaisee korjausrakentamisessakin.
Lapinlampi sanoo usein törmänneensä tilanteeseen, jossa vikoja ei päästä edes tutkimaan. Taustalla kummittelee ajatus siitä, ettei varsinaiseen korjaamiseen kuitenkaan löydy euroja.
- Usein saatetaan tilata pelkkä katselmus, mikä johtaa pintapuoliseen korjaukseen. Tämä johtuu siitä, että kunnollinen tutkimus maksaisi kymmenen kertaa enemmän kuin katselmus.
Suomessa osataan
Sisäilmaongelmien korjaaminen alkaa olla melkoinen bisnes. Esimerkiksi Oulussa alaan keskittyviä yrityksiä on jo monia. Kyse on isoista rahoista.
- Sisäilman korjauksissa puhutaan sadoista miljoonista euroista Suomessa vuosittain, kun mukaan lasketaan kaikki korjaamisesta, materiaaleihin, työstä poissaoloihin ja sairauksiin, apulaisosastonjohtaja, dosentti [b]Hannu Anttonen[/b] Oulun aluetyöterveyslaitokselta kertoo.
Hänen mukaansa huonolla sisäilmalla on vaikutusta työtehoon. Liian kuumat olot vievät työpuhtia, ja liian kuiva ilma taas vähentää työtehoa näköelinten kautta.
Sisäilmakurimus alkoi, kun talojen tasakattomuoti yleistyi 1970-luvulla. Talot rakennettiin liian tiiviiksi, ja homeitiöt pääsivät valloilleen.
Suomalaisista sisäilmatutkijoista onkin vuosien saatossa kehkeytynyt maailmanluokan huippuosaajia. Rakentamisesta on saatu paljon uutta tietoa, ja sitä on onnistuneesti sovellettu käytäntöön.
VTT:n rakennustekniikan erikoistutkija [b]Hannu Kääriäinen[/b] on iloinen siitä, että suurimassa osassa tapauksia vauriot saadaan korjattua. Näin on siitä huolimatta, että 5-10:n viime vuoden aikana rakennuskohteista on tullut selvästi aiempaa moniongelmaisempia.
- Haasteisiin on vastattava kovalla ammattitaidolla.
Kääriäisen mukaan Keski-Euroopassa kosteusongelmien korjaus on laiminlyöty, joten siellä on edessä varsinainen korjausrevohka. Suomalaisten tietoutta on jo hyödynnetty ulkomailla, ja jatkossa asiantuntemuksen tarve vain kasvaa.
(MTV3-STT-PÄIVI SEESKORPI)
http://www.poliklinikka.fi/terveysuutiset/&id=1559474
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.