http://www.indoorium.com/4-6_tuotteet.htm
Mitä hyötyä sisäympäristön
kehittämisestä on?
"Toimistotyön tuottavuuden arvioitiin kasvavan keskimäärin 1,5 % kun ilman laatuun tyytymättömien osuus vähentyi 10 %:lla."
Pawel Wargocki, Healthy Buildings -konferenssi 2000
"Sisäympäristön laadun parantaminen saattaa vähentää hengitystieinfektioiden aiheuttamien sairauspoissaolojen määrää 9...20 %."
Tuottava toimisto 2005 -loppuraportti 2004
"Hyvin ilmastoidussa toimistossa tuottavuus lisääntyy jopa 2 työpäivää... 460 euroa / vuosi henkilöltä."
Pawel Wargocki, Healthy Buildings -konferenssi 2000
"Toimistotyön kokonaistuloksen on arvioitu lisääntyvän 1,9%, jos ilmavirta kaksinkertaistuu tai epäpuhtauskuormitus puolittuu."
Pawel Wargocki, David Wyon, Olof Fanger, Healthy Buildings
-konferenssi 2000
"Kustannushyötyanalyysit osoittavat, että 0,5 %:n tuottavuuden kasvu tuottaa 1,6 vuoden takaisinmaksuajan investoinneille."
David Wyon 1996
Huonon sisäilman aiheuttamat
kustannukset Suomessa
(Olli Seppänen, 2002)
1000 MEUR/
vuosi
Allergiat ja homesairaudet (30 %)
1,1
Radonsyövät (450 tapausta vuodessa)
0,1
Sairauspoissaolot (15 %)
0,5
Työtehon lasku (oC, SBS)
0,4
Tupakansavu (sydän ja verenk.)
0,8
Sairaalainfektiot (10 %)
0,1
YHTEENSÄ
3,0
Esimerkki tuottavuustarkastelusta
Yrityksessä Y 30% henkilöstöstä on suoritetun kyselyn mukaan tyytymättömiä lämpöolosuhteisiin. Heillä on säästä riippuen joko liian kuuma tai kylmä. Tutkimustiedon* perusteella on laadittu oheinen kuva lämpöolosuhteisiin tyytymättömien ja tuottavuusmenetyksen suhteesta.
Jos yrityksessä Y asetetaan tavoitteeksi lämpötilaan tyytymättömien osuuden puolittaminen, voidaan kuvasta tehdä seuraavat arviot:
Kun tyytymättömiä on 30 %, niin myös tuottavuusmenetys on 30 % (kuvaajalla asiantuntijatyö 50 % & suorittava työ 50 %). Koko henkilöstöön suhteutettuna tuottavuusmenetys on on tällöin 9 %.
Kun tyytymättömien osuus puolitetaan 15 %:iin, niin tuottavuusmenetys on kuvaajalla 24 % ja koko henkilöstön osalta enää 3,6 %.
Lämpöolosuhteiden parantaminen niin, että tyytymättömien määrä puolittuu parantaa työn tuottavuutta siis 5,4 %.
Työn tuottavuusparannuksen rahallinen arviointi perustuu kannattavuuden paranemiseen; joko tuotot kasvavat tai työkustannukset pienenevät. Tällöin oletuksena on, että muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät pysyvät muuttumattomina (tuotosten ja panosten yksikköhinnat). Yrityksen Y työvoimakustannukset ovat 45 000 euroa/ työntekijä/ vuosi. 300 ihmisen yrityksessä 5,4 %:n työn tuottavuusparannus on rahallisesti arvioituna n. 760 000 euroa.
* Lähteet:
Fisk W., Rosenfeld A. Estimates of improved productivity and heaith from better indoor environments. International Journal of Indoor Air Quality and Climate 7: 158-172. 1997
Kosonen R, Tan F. PMV-derived productivity model as a tool to asses productivity loss. Healthy Buildings 2003, Signapore. 2003.
Skåret J. E. Indoor environment and economics; Project no. N 6405, The Norwegian Institute of Building Research (NBI-Byggforsk), (in Norwegian), Oslo, February. 1992.
Wood J.E Cost avoidance and productivity in owning and operating buildings. Occupational Medicine, 4,4,753-770. 1989.
Wyon D. P. Indoor environmental effects on productivity. IAQ 96 Paths to better buildings environments/ Keynote address. Y. Kevin. Atlanta, ASHRAE: 5-15. 1996.
Wyon DP, Fanger PO, Olesen BW, Pedersen CJK. The mental performance of subjects clothed for comfort at two different air temperatures. Ergonomics, 18: 358-374. 1975.
Mitä hyötyä sisäympäristön
kehittämisestä on?
"Toimistotyön tuottavuuden arvioitiin kasvavan keskimäärin 1,5 % kun ilman laatuun tyytymättömien osuus vähentyi 10 %:lla."
Pawel Wargocki, Healthy Buildings -konferenssi 2000
"Sisäympäristön laadun parantaminen saattaa vähentää hengitystieinfektioiden aiheuttamien sairauspoissaolojen määrää 9...20 %."
Tuottava toimisto 2005 -loppuraportti 2004
"Hyvin ilmastoidussa toimistossa tuottavuus lisääntyy jopa 2 työpäivää... 460 euroa / vuosi henkilöltä."
Pawel Wargocki, Healthy Buildings -konferenssi 2000
"Toimistotyön kokonaistuloksen on arvioitu lisääntyvän 1,9%, jos ilmavirta kaksinkertaistuu tai epäpuhtauskuormitus puolittuu."
Pawel Wargocki, David Wyon, Olof Fanger, Healthy Buildings
-konferenssi 2000
"Kustannushyötyanalyysit osoittavat, että 0,5 %:n tuottavuuden kasvu tuottaa 1,6 vuoden takaisinmaksuajan investoinneille."
David Wyon 1996
Huonon sisäilman aiheuttamat
kustannukset Suomessa
(Olli Seppänen, 2002)
1000 MEUR/
vuosi
Allergiat ja homesairaudet (30 %)
1,1
Radonsyövät (450 tapausta vuodessa)
0,1
Sairauspoissaolot (15 %)
0,5
Työtehon lasku (oC, SBS)
0,4
Tupakansavu (sydän ja verenk.)
0,8
Sairaalainfektiot (10 %)
0,1
YHTEENSÄ
3,0
Esimerkki tuottavuustarkastelusta
Yrityksessä Y 30% henkilöstöstä on suoritetun kyselyn mukaan tyytymättömiä lämpöolosuhteisiin. Heillä on säästä riippuen joko liian kuuma tai kylmä. Tutkimustiedon* perusteella on laadittu oheinen kuva lämpöolosuhteisiin tyytymättömien ja tuottavuusmenetyksen suhteesta.
Jos yrityksessä Y asetetaan tavoitteeksi lämpötilaan tyytymättömien osuuden puolittaminen, voidaan kuvasta tehdä seuraavat arviot:
Kun tyytymättömiä on 30 %, niin myös tuottavuusmenetys on 30 % (kuvaajalla asiantuntijatyö 50 % & suorittava työ 50 %). Koko henkilöstöön suhteutettuna tuottavuusmenetys on on tällöin 9 %.
Kun tyytymättömien osuus puolitetaan 15 %:iin, niin tuottavuusmenetys on kuvaajalla 24 % ja koko henkilöstön osalta enää 3,6 %.
Lämpöolosuhteiden parantaminen niin, että tyytymättömien määrä puolittuu parantaa työn tuottavuutta siis 5,4 %.
Työn tuottavuusparannuksen rahallinen arviointi perustuu kannattavuuden paranemiseen; joko tuotot kasvavat tai työkustannukset pienenevät. Tällöin oletuksena on, että muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät pysyvät muuttumattomina (tuotosten ja panosten yksikköhinnat). Yrityksen Y työvoimakustannukset ovat 45 000 euroa/ työntekijä/ vuosi. 300 ihmisen yrityksessä 5,4 %:n työn tuottavuusparannus on rahallisesti arvioituna n. 760 000 euroa.
* Lähteet:
Fisk W., Rosenfeld A. Estimates of improved productivity and heaith from better indoor environments. International Journal of Indoor Air Quality and Climate 7: 158-172. 1997
Kosonen R, Tan F. PMV-derived productivity model as a tool to asses productivity loss. Healthy Buildings 2003, Signapore. 2003.
Skåret J. E. Indoor environment and economics; Project no. N 6405, The Norwegian Institute of Building Research (NBI-Byggforsk), (in Norwegian), Oslo, February. 1992.
Wood J.E Cost avoidance and productivity in owning and operating buildings. Occupational Medicine, 4,4,753-770. 1989.
Wyon D. P. Indoor environmental effects on productivity. IAQ 96 Paths to better buildings environments/ Keynote address. Y. Kevin. Atlanta, ASHRAE: 5-15. 1996.
Wyon DP, Fanger PO, Olesen BW, Pedersen CJK. The mental performance of subjects clothed for comfort at two different air temperatures. Ergonomics, 18: 358-374. 1975.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.