Viime viikon paikallislehdessä kerrottiin, että Pertunmaalla tutkitaan vakavassa mielessä liittymistä Heinolaan.
MÄntyharjulla on pian myös miettimisen paikka. Mitään suurkuntaa Mäntyhajun ympärille ei enää voida pystyttää. Siihen ei ole edes mikään naapurikunta halukas.
Mikkeliin ei tunnetusti liitytä, ja jäljelle jää Heinola.
Jos liitytään Heinolaan, niin mikä olisi uuden suurkunnan nimi? Se tuskin olisi Heinola, Tuskin myöskään Mäntyharju. Yksi mahdollisuus olisi Heinonmaa.
MÄntyharjulla on pian myös miettimisen paikka. Mitään suurkuntaa Mäntyhajun ympärille ei enää voida pystyttää. Siihen ei ole edes mikään naapurikunta halukas.
Mikkeliin ei tunnetusti liitytä, ja jäljelle jää Heinola.
Jos liitytään Heinolaan, niin mikä olisi uuden suurkunnan nimi? Se tuskin olisi Heinola, Tuskin myöskään Mäntyharju. Yksi mahdollisuus olisi Heinonmaa.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Pertunmaalaisille olisi kuulemma kelvannut nimeksi Sysmä, mutta Sysmä taas ei halua yhteen Heinolan kanssa.
Viisainta olisi antaa entisten kuntien pitää omat nimensä ja antaa uudelle kunnalle uusi nimi, joka sinänsä voi olla vanha tai joka on helposti muodostettavissa. Esimerkkeinä tästä ovat Akaa ja Pieksämaa.
OLIS TARVITTUKKAAN! Liittykää vaan pienenpään, jos koette sen jotenkin tarpeelliseksi.
Historiallisin kyseisten kuntien nimistä on Hartolalla, sillä Hartola mainitaan jo 1300-luvun kirkonkirjoissa, tosin osana Suur-Sysmää.
Pohdittuaan kyllikseen lukion tilapäissuojia kunnan asioita ajava kansalaisliike voisi ryhtyä ajamaan tätä kunnan etujen mukaista asiaa.
Jos ei muu auta, niin rajaviiva sopivaan paikkaan ja liitettäköön kunnan lounainen osa mahdollisiman laajalti Heinolaan. Muu osa voi liittyä sinne, minne huolitaan.
... järkevä ehdotus.
Alasajollahan tässä jo ollaankin. Jos ei itse käydä toimiin, niin kohta toiset voivat päättää, miten meille käy.
Eteläosa lähes Kinnille saakka joutaa Kouvolaan tai Kymenlaaksoon, muu osa kunnasta voidaan yhdistää Heinolaan.
Mihin täällä pystytään yhdistymään?
Toiset kai kemidät lopulta yhdistävät, minne haluavat! Täällä ollaan tosi lullukoita.
Täälä tuskin yhdistytään mihinkään yhteen kuntaan. Mäntyharjuhan muodostettiin 1600 luvulla muutaman suurkunnan rajamaista, ja nyt on edessä päinvastainen tilanne: kunta jaetaan naapurien kesken.
Akinakaan Valtolan ja Halmeniemen suunnalla eivät Mikkeli ja Heinola kiinnosta, joten jäljelle jäävät sen suunnan naapurit Savitaipale ja Valkeala.
Olisi järkevä ratkaisu. Kunnan länsiosassa tunnetaan suurta vetovoimaa Heinolaa kohtaan, etenkin kun Pertunmaallakin enemmistö sinne haluaa.
Kuntien yhdistämistä tai yhdistymistä on jälleen alettu käsitellä julkisessa sanassa. Eri yhteyksissä on kuntien sopivaksi määräksi ko maassa hamoteltu 100-130. Se merkitsisi kuntamäärän supistamista noin kahdella kolmasosalla, jopa vieläkin enemmän.
Käytännössä se merkitsi sitä, että lähes jokaisen kunnan osalta nykyinen raja joko muuttuisi tai sitten häviäisi kokonaan.
Täällä ei ole paljoakaan puhuttu viime aikoina liitoksesta mihinkään päin.Ei ole puhuttu paljon naapureidenkaan osalta. Tosin Ristiinan osalta siirtyminen Mikkeliin katsotaan monissa piireissä aika todennäköiseksi. Toisaalta Hirvensalmen katsotaan tulevan toimeen omillaan. Pertunmaa seurannee Mäntyharjua. Suomenniemi voisi hyv inkin seurata Ristiinaa.
Nämä ovat vain ääneen ajattelua. Eihän nyt tällainen tavallinen meikäläinen tiedä, mitä päättäjät pohtivat.
Useilla tahoilla on ilmaistu ajatus, että kuntia on nykyään liikaa ja että 100-130 olisi sopiva määrä. Tämän laskutavan mukaisesti keskimäärin vähän yli kolmesta kunnasta tulisi yksi kunta. Toisaalta on ollut tavoitteena se, että uuden useammasta entisestä kunnasta koostuvan kunnan asukasmäärän tulisi olla vähintään 20 000.
Käytännössä se merkitsisi kuntien liittämistä kaupunkeihin.
Edelleen käytäntö on osoittanut, etteivät kaupoungit ole kovinkaan innokkaita ottamaan vastaan mitä tahansa ympäröivää kuntaa ja kuntalaiset eivät mielellään halua liittyä kaupunkiin, kuten taannoiset asiaa koskevat kansanäänestykset ovat Heinolan ja Lahden osalta osoittaneet. Näissä tapauksissa keskimäärin 70 prosenttia äänestäneistä on vastustanut liitosta vastaavaan kaupunkiin. Heinolaisetkaan eivät halunneet liittyä Lahteen.
Toinen asia ovat pakkoliitokset etenkin silloin, kun kunnan talousasiat ovat rempallaan.
Mäntyharjulla ja Pertunmaalla ei lie mitään pakottavaa syytä liittyä mihinkään kaupunkiin. Järkevää olisi sitä vastoin ensin yhdistää ne ja miettiä sen jälkeen yhdessä, mitä tehdään.
Kansanäänestykset ovat osoittaneet, että ainakaan Lahti ja Heinola eivät kovin paljoa houkuttele liittymään lähikuntia niihin. Kunnat voisivat korkeintaan yhdistyä keskenään.
Entiset Mikkelin maalaiskunta, Anttola ja Haukivuori ovat olleet poikkeuksia.
Tässä puhutaan kunnan liittymisestä toiseen kuntaan,k'ytännössä kaupunkiin, ikään kuin se olisi pelkkä muodollisuus ja Mäntyharjun ja mäntyharjulaisten ratkaistavissa.
Nyt on vain niin, että liittymiseen tarvitaan asianomaisen kaupunginkin suostumus. Hyvin mahdollista on, että ainakaan Heinolalta ja Kouvolalta sitä ei tule.
Eiköhän Heinola ole pois laskuista, sillä se tuskin huolii pohjoisia naapureitaan, edes Pertunmaata. KUn Ristiina menee Mikkeliin, alkaa täälläkin muutoksen paine tuntua ja se paine tulee luultavasti seuraavan valtuuston kannettavaksi.
Ainakin Mäntyharjun keskusta komistuu ja tulee uusia rakennuksia. On yhtä mahtipontista kuin aikoinaan kirkon ja Iso-Pappilan rakentaminen. Tämä kyllä viittaa siihen, ettei ihan helpolla liitytä mihinkään. Voivat jo muutkin olla kiinnostuneita meihin liittymisestä.
Voisiko nämä sisäsiittoiset Mäntyharjulaiset harkita yhdistymistä itseensä? Ottaa muutamankymmentä Somalialaista pippaloihin mukaan ja katsoa mitä seuraa? Pitkänmatkanjuoksijoita, omiaan ampuvia pikkupoliitikkoja,huijareita, ja muuten vaan raiskaajia.No niitä sieltä löytyy jo muutenkin,paitsi niitä juoksijoita jos ei lueta pakoonjuoksijoita mukaan. Muuttakaa Ristiinaan kellä on vielä järki päässä!!!!!!!
Kuntaliitoksia koskeviin päätöksiin vaikuttavat voimakkaasti valtuutettujen omat edut, kts.
http://www.demari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13783&Itemid=317 .
Oma etu merkitsee useimmiten oman valtuustopaikan säilyttämistä ja se on ongelma monelle valtuutetulle kuntaliitoksen yhteydessä. Kuntaliitoksen sattuessa uuden kunnan valtuutettujen määrä on nimittäin pienempi kuin kyseisten kuntien valtuutettujen yhteinen määrä ennen liitosta. Heikompaa kannatusta nauttivat ovat tietysti eniten vaaravyöhykkeessä pudota suurkunnan ensimmäisissä valtuuston vaaléissa.
Tätä ketjua aloitettaessa kuntaliitokset ja niistä keskusteleminen olivat ajankohtaisia ja esitettiin jopa näkemyksiä oman kunnan liittämisestä toiseen.
Taannoin tehdyn tutkimuksen mukaan kansalaiset suhtautuvat kuitenkin nykyään enimmäkseen kielteisesti oman kuntansa yhdistämiseen naapurikuntaan, kts. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/suomalaisten_kannat_kuntaliitoksiin_tiukentuneet_2291450.html
Kuntaliitoksista odotgettu hyöty voi olla kyseenalainen, monet asiat siinä suhteessa selvenevät vasta parin vaalikauden jälkeen. Kts. artikkeli
http://www.ts.fi/online/kotimaa/206390.html
Kannattaa siis edetä varovasti tai olla tilanteen entisellään.
kokemus on osoittanut, etteivät suurkunnat ole aina onnistunut ratkaisu. Kaiken lisäksi ne ovat peruuttamaton ratkaisu eli uudesta kunnasta ei enää erotakaan.
Toinen asia ovat pienet, alle 2000 asukkaan kunnat, joiden tarkoituksenmukaisuutta voi kyllä kysyä. Niinpä voisi olla hyvin tarkoituksenmaista, jos Suomenniemi liittyisi yli maakuntarajan Mäntyharjuun, miksei myös Pertunmaa.
hahhahhahhahhahhahhahhahhah!!!! Ei ne ole niin tyhmiä!!!!!
Kunnassa on nykyään sellainen yrittämisen into päällä, ettei ole haluja yhdistyä mihinkään. Pikemminkin on muilla yhdistymisen haluja tänne päin.
Luonnollista olisi ensinnnäkin Suomenniemen yhdistyminen Mjuun. Toisaalta myös Hirvensalmikin olisi sopiva liittymiskumppani, samoin Pertunmaa, tai ainakin kummankin itäosa niiden keskustaa myöten, jolloin läntiset osat liittyisi Joutsaan.
Samala ei olisi tarpeen luoda kilpailuasetelmaa Kuortin, Vihantasalmen ja Uutelan risteyksien kesken. Kehitettäisiin yhdessä Kuorttia Viitostien varressa.
Missä kunnassa? Nurmijärvellä näyttäs olevan paljo työpaikkoja avoinna samoten Helsingissä. Täällä näyttää olevan jäätelömyyja ja osa-aikasiivojia? Siinäpä sitä on tekemisen intoa!
Mistä niitä työpaikkoja uskotaan tulevan? Tuleeko niitä taivaalta vai kasvaako niitä puissa?
Ei, vaan vaaditaan yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja. Kyllä täällä yrittäjä selviää.
Yritystoimintaa enempää kuin työpaikkojakaan ei tule siitä, että seistään tumput suorina ja huudetaan tuulta vasten. Eeeeiiii oooleeee töööiiitääää!
Uusi hallitus on nimitetty ja sen ohjelmaan kuuluvat jälleen kuntien yhdistämiset. Perustana olisivat nyt työssäkäyntialueet.
Jos täältä käydään paljon työssä Mikkelissä tai Mikkelistä täällä, niin silloin Mjun pitäisi kuulua Mikkelin kanssa samaan kuntaan (tai kaupunkiin).
Kuinkahan moni täältä tosiasiassa käy työssä Mikkelissä, kuinka moni Heinolassa ja kuinka moni Kouvolassa? - Useimmat käyvät tietysti Mjussa.