Kun olen yksin, tuskailen mielessäni että "voi voi kun olen yksin, miksei kukaan nainenkaan musta voi kiinnostua" yms. skeidaa.
Kun olen ihmisten ilmoilla, alan pikkuhiljaa tuskastua ja toivomaan että pääsisin pois omaan rauhaani. Nainenkin jos tulee lähelle niin melkeen juoksen karkuun.
Vittuko tietäs mitä sitä oikeen haluaa loppujenlopuks.
Kun olen ihmisten ilmoilla, alan pikkuhiljaa tuskastua ja toivomaan että pääsisin pois omaan rauhaani. Nainenkin jos tulee lähelle niin melkeen juoksen karkuun.
Vittuko tietäs mitä sitä oikeen haluaa loppujenlopuks.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kotiisi, mutta et jaksaisi olla ihmisten ilmoilla ja tutustua uusiin tuttavuuksiin, kun sua kiinnostaisi jo olla tuttu jonkun kanssa ja mielummin olla sen kanssa kotona. onneeen ei kuitenkaan ole oikotietä. Paitsi jos luulee harrastavansa yhen illan juttua ja aamulla huomaakin rakastuneensa ja suhde siitä sitten kehkeytyisi molemminpuolinen. Tällainen olisi kuitenkin todella harvinaista, sillä usein se joka tällaisissa saa enemmän, ylpistyy ja sanoo ettei tarttekaan mitään enempää toiselta.
mulla on ihan samoja fiiliksiä, yksin ei halua olla ja toivoo että olis joku vieressä jakamassa arkea/läheisyyttä jne. mut sitten taas rupee ahdistaa kun toinen onkin lähellä ja tuntuu ettei saa ilmaa!!
on päästävä omaan rauhaan ennen kuin taas "latautuu"..
ehkä ratkaisu tähän läheisyyden tuskaan olis edetä hitaasti ja jo se auttaa et tunnistaa omat fiilikset. ei tartte juosta karkuun tai tyytyä yksinäisyyteen kun osaa ottaa huomioon omat fiilikset ja kertoa niistä sille keheen koittaa tutustua.. rauhallista etenemistä!
hyvä siitä tulee, niin mä uskon. :)
asiat ei ole niin mustavalkoisia...